Heippa kaikille! Ja tervetuloa listalle kaikille uusille!
Kiitos Virkki kuulumisten kyselemisestä! Tuntui todella hyvältä, että joku vielä muistaa tällä palstalla. Mulla on ollut vähän haastavaa...lopussa kuulumisia.
Virkki - hienoa, että hommat etenee, mutta ikävä kuulla ettei gonalit ole vaikuttaneet niin hyvin kuin toivotaan. Toivotaan, että nämä munasolut kasvaa, limis paksuuntuu ja saatte talteen edes sen tarvittavan yhden täydellisen! Mullakin oli ivfssä niin, että aluksi näytti että olisi n.10 alkufollikkelia, joista 5 poimittiin, joista 3 selvisi, joista vain 1 oli 3pv päästä laadukas ja se laitettiin. Mutta toivon todellakin parempaa lopputulosta sulle. Tuuhan kertomaan, miten ensi vkolla hommat etenee. Kyllä sieltä varmasti poimitaan useampi kuin 3. Mua jännitti se punktio tosi paljon, sehän oli eka kerta sairaalassa anyways. Tsemppiä!
Pirtsi - ihanaa kuulla, että nyt vihdoinkin kaikkien vastoinkäymisten jälkeen alkaa tapahtumaan! Aika järkky matka sairaalaan sulla. Kiva kuulla, että oli kerrankin ammattitaitoista henkilökuntaa! Nauratti toi sun kampaajavertaus aattele, sä voit jo kk sisällä olla paksuna! Mä niin uskon tohon sun hoitoosi, kun icsi on just täsmäase teiän haasteisiin. Ihanaa kun meette lomalle fiilistelemään - naattikaa. Ja mistäs sitä tietää, että josko tämä luomukierto tärppäisi, nyt kun on oikein ultralla bongattu oviskin.
Meibbarille ja Woodikselle - onnittelut ihanista ultrauutisista!! Tuli ihan tippa linssiin, kun luin viestejänne, on se niin mahtavaa kun joku pääsee kokemaan pikkusydämen pomppailun. Itsellä ei ole siitä kokemusta. Kuten Meibbari sanoi tuulimunasta, tyhjä pussi mikä tyhjä pussi - itselläkin tuoreessa muistissakesäinen kokemus...
Tammis - ihanaa, että palstan konkari is back! Sun asiantuntemus kun on niin laajaa näissä asioissa. Älä vielä anna periksi ja kierukoidu, surraan ja iloitaan yhdessä täällä palstalla kaikkia näitä vaiheita. Meillä on suht sama vaihe kierrostakin menossa.
ON: miksi musta ei ole kuulunut...mua on vaan vituttanut ihan kaikki.. joulusta eteenpäin olen nauttinut kaikesta ruuasta, enkä syönyt enää niin terveellisesti. Vitamiinitkin olen unohtanut ottaa. Letroja olen popsinut. Dokailinkin juhlien kunniaksi, kun mitään ei kropassa tapahdu. Nyt menossa kp2 - positiivista on, että kkset tulee yhä kuin kello, kierto yhtä pitkä koko ajan. Joku kyseli oviksesta, mulla yleeensä kp9-11 väliin sijoittuu. Ja ollaan viime kierroissa vain max 2 x hyödynnetty, niin ei ihmekään. Kuinkas usein jengi pupuilee? Joku kertoi että kp8 alkaen vkon verran joka toinen pvä, mites muut? Mulla alkaa muistaakseni 4 letrokierto nyt huomenna. Täytyis varmaan käydä ostamassa geleetä. Joku kyseli geleestä, meillä mieskin niitä popsi, ja sit tuli se tm. Täytyy tosiaan kipaista hakemaan. Pitää ottaa taas greippimehu mukaan, foolihappoa olen popsinut lääkärin määräyksestä ja d- vitskua, kun verikokeista näkyi sen puutos.
Tässä on menty syvissä vesissä tämän lapsuaiheen ympärillä. Mietitty kaikkia vaihtoehtoja, mutta jotenkin sijaisperhetoiminta, adoptiot yms ei tuntuis olevan meidän juttu, kun haluaisi niitä biologisia lapsia. Harmi kun tavattiin liian vanhalla iällä. Mies haluaisi kovasti lasta, mutta kun vanha kana ei muni... sehän meillä on todnäk syy, vanhat munikset. Ja ne kerrat kun on tärpännyt, on olleet luomuja, ivf ei tehonnut ja sit julkinen puoli heitti meidät ulos, kun todnäk meni alle 10%. Ollaan mietitty hoitoja, mutta kun ne ei oikein yhdisty tähän työrumbaan ja lisäks kun meillä on niistä niin huonot kokemukset, niin usko luomuiluun on kovempi - eikös Meibbarillekin käynyt niin? Seuraavana olisi varmasti paluu takaisin terveellisempiin elämäntapoihin, ruokaa vähemmän, unta ja liikuntaa lisää. Mies hommasi mulle salikortinkin. Jos vaikka se 10-15kg lähtis ja kiinnittäis huomion terveellisyyteen, eikä niinkään lapsentekoon. Mun bmi on 26 eli lievä ylipaino. Jos se lapsi tulis siinä sivutuotteena.. Ja sitten sen työstressin vähentäminen...josta lisää...
Mulla on ollut muita aatoksia, mitkä on vieneet pois tästä lisääntymisestä. Jos porukka muistaa, niin työt ovat tosi stressaavia mulla ja hainkin tässä uusia duuneja. Kävin oikein päivän mittaisissa soveltuvuustestauksissakin, mutta juuri kuulin että jäin hopealle. Ja sekin vituttaa. Ottaa ihan sikana pannuun vieläkin.. nyt seuraava vaihe on sitten vaikuttaa nykytyössä siihen mihin voi, eli omaan suhtautumiseensa. Yritän ensi viikosta lähtien alkaa tekemään ihan normipäivää, olla ottamatta vastuuta yli oman vastuualueen ja ottaa yhtä lungisti kuin muutkin vapaamatkustajat ja lapsiperheelliset luistelijat töissä. Ottaa aina pannuun se, että työt kaadetaan lapsettomien päälle, kun ei ole sitä pakottavaa ja hyväksyttävää syytä lähteä klo 16-17 töistä. Mutta nyt haluan muuttaa tämän enkä paikkailla kaikkien lasten flunssien tartuttamia kollegoita, aina kun lapanen putoo, kun Killelle tuli tarhasta lentsu ja se kiertikoko perheen ( ja lopulta koko työtiimin). Argh! Anteeks jos tää nyt loukkas jota kuta, mutta tällaisten negafiilisten kasautuman takia en ole kirjoitellut, kun ei ole ollut omassa navassa mitään positiivista kerrottavaa...ehkä olis tääkin pitänyt jättää kirjoittamatta, mutta tässä näitä kuulumisia.
Nyt ylös ulos ja lenkille kaikki menkkakipuiset ja piinailijat, niin tulee parempi olo