Huh, täällä virtaavan textin määrää...
En pysy perässä...
Ämy :hug: Ja
ikiemo
Mitä nyt selaamalla lueskelin, niin aijemmin täällä on puhuttu ainakin uskon voimasta. Tuota on tullut mietittyä. On käynyt mielessä, että onko yksi syy km:iin ja epäonnistumisiin se, ettei oma usko raskautumiseen ole ollut kovinkaan vahva. Jopa hoidoissa ajattelin, että ei tästä kuitenkaan mitään tule. Lääkärit eivät uskoa liiemmin vahvistaneet. Yksikin alkoi paukutella niitä tilastoja, ikään kuin en olisi itse tiennyt... :headwall: Sitä jotenkin oppi siihen, että ei saa vaikuttaa liian toiveikkaalta, muuten pidetään hörhönä, joka kuvittelee ties mitä |O Uskolla on kuulemma valtava voima. Mutta toimiiko tämä käänteisesti, niin, että uskon puutteellakin on? Asian vähättely on toki ollut myös itsesuojelua. Tai sen itsesuojelun yritystä.
Kaikesta huolimatta mietityttää pitäiskö sittenkin vielä hakea yhdet Clomit. Oliskos siitä mitään haittaakaan? Omalta paikkakunnalta en kyllä enää viitsi/kehtaa. Viimeksi lääkäri ei halunnut kirjoittaa mulle enää Lugejakaan. Normigynet eivät kai enää halua toivottomia tapauksia rohkaista... :ashamed:
Mieskin vaan kittaa kaljaa :headwall: Sen mielestä ei tarvitse simoista enää huolehtia. Sujautin kaljan sekaan vähän macaa
Tämmöistä jorinaa tänään :wave: