Anteeksi kamalasti kaikki, kun en ole raportoinut. Hääpäivän juhliminen ja kaikki jännitys veivät voimat siinä määrin, että en illalla kyennyt koneelle. Tosi törkeää, mutta en kerta kaikkiaan jaksanut!
Biologin kanssa oli tosiaan sovittu, että jos soittoa ei aamulla kuulu, siirtoon päästään. Sydän jätti parikin lyöntiä väliin, kun puhelin sitten soi. Mutta biologi vain ilmoitti, että yksi hedelmöittynyt alkio oli hyytynyt yön aikana, mutta kaksi lähtenyt jakautumaan, eli tervetuloa vaan!
Sitten mentiin klinikalle ja meidän kaksoset pantiin kohtuun. Mies nimesi heidät välittömästi Kondradiksi ja Hedvigiksi (jotenkin hurjan VOIMAKKAAN tuntuiset nimet, eikö?). Mutta mutta: alkiot olivat vain 2- ja 3-soluiset, 3.luokan tyyppejä molemmat. Lohdutin itseäni sillä, että hidas jakautuminen ei ole mikään yllätys: ovat rauhalliseen ja harkitsevaan isäänsä tulleet.
Mieli on nyt ihan rauhallinen. Jotenkin kaikki jännitys purkautui tuohon siirtoon. Tavoite saavutettiin, hoito "onnistui," ihmeelle jäi mahdollisuus toteutua. Tosin sen ihmeen pitää nyt olla vähän suurempi kuin olisi top-alkioilla ollut, mutta aste-ero siinä vain on.
Nyt olisivat tosiaan kaikki hyvät neuvot kalliit kiinnittymistä edistämään. Lääkäri tosin taas kerran sanoi, että mitenkään et voi estää etkä mitenkään edistää kiinnittymistä, mutta mä olisin valmis turvautumaan nyt myös uskomushoitoihin!
Mutta Inia, pp 1 voisi nyt päivittää. Melkoista merkkipäivädramatiikkaa tähän hoitoon nyt kyllä liittyy: siirto oli hääpäivänä ja testin saan tehdä syntymäpäiväni aamuna, pp 14.
Marille ja miehellensä lämpimät onnittelut! Ihanaa, kun joku onnistuu!
Oivikki, joudut testaamaan vielä uudelleen!
Plätälle voimia vaikeaan aikaan.
Me lähdemme nyt viikonlopuksi maakuntavierailulle, jossa olen nettipimennossa. Maanantaina palataan. Hyvää ja hedelmällistä viikonloppua kaikille!