Onnea,
Velmuliina (ja kiitoksia pikaisesta tiedottamisesta kello kolme yöllä
). Tässähän tuntee itsensä ihan tärkeäksi.
Matsalu, kynnet on purtu täällä päässä, ja olen kovin toiveikas sinun vauvauutistesi suhteen.
Minulla on tänään aika onnellinen olo. Mies on pitänyt esikoisen (ja jonkin aikaa kakkosenkin) kanssa ankaraa mykkäkoulua viikkokausia. Molemmat ovat sättineet toisiaan minulle ja puhuneet toisen pään yli. Itse olen jäänyt ihan väliinputoajaksi. Hetken tuntui jo siltä, että poika joutuisi muuttamaan pois kotoa kesken lukion. Viime yönä kävimme kovapäisen mieheni kanssa asiasta kiihkeät keskustelut, ja uskalsin tehdä selväksi, ettei kodin ilmapiiri tällaisenaan enää vetele. Perheen hajoamistakin väläyteltiin, ja nukkumaan menin hyvin huolissani siinä uskossa, että asiat lähtevät vain huonompaan suuntaan. Aamulla hieraisin pari kertaa silmiäni, kun näin ikkunasta, että mies lähti viemään poikaa autolla kouluun. He olivat sopineet. Halasimme yhdeksänvuotiaan kanssa toisiamme ilosta: hänkin oli ollut asiasta huolissaan.
baby5, täällä pinossa kannattaa käydä, koska täällä yleensä raskaudutaan nuorimmasta päästä =). Oikeastaan tuohon edelliseen tapaukseenkin viitaten haluaisin kommentoida kirjoituksestasi yhtä asiaa, jonka usein kuulee monilapsisten suusta: tunnenko syyllisyyttä siitä, että itse olen saanut lapseni ilman suuria murheita? En tunne. Se on vain minun elämääni. Minulla on ollut paljon muita koettelemuksia, pieniä ja suuria, mutta tässä asiassa olen menestynyt ilman omaa ansiotani. Vaikka vauvatoiveeni ovat tähän asti aika mutkattomasti toteutuneet, lasten saaminen, hoitaminen ja kasvattaminen on vaatinut kuitenkin niin paljon työtä, että en laske itseäni elämän vapaamatkustajaksi enkä tunne syyllisyyttä niistä hetkistä, kun toisinaan voin olla heistä iloinen ja ylpeä. Kyyneliäkin on nimittäin vuodatettu muutama litra.
Luulen, ettei kukaan toisen kanssa osia vaihtaisi, vaikka omaa elämää joskus tuleekin ruikutettua. Tähän ikään mennessä sitä on jo kiintynyt omiin ongelmiinsakin.
Hyvää torstain jatkoa. Minä fiilistelen nyt, kun kotona on riidaton tila.
