Onpa tullut ihanan paljon tekstiä
. Kiitos kaunis teille kaikille niin Hystiksen sukkakehuista kuin symppauksesta hyödyntämättömän oviksen suhteen. Tietenkin toivoin, että o-testin t-viiva olisi vielä tänään vahvistunut, mutt niinpä ei käynytkään eli eilinen jäi ovisplussaksi. Oviksen pitäisi siis olla tänään kp13. Ihan hyvin ovis siirtyi nyt edelliskiertojen kp10:stä vähän myöhempään. Kuitenkin kun mietiskelen kiertoja ennen km
on johtanutta raskautta ja aikaa sen jälkeen, niin huomaampa, ett ilmeisesti yrittämisen pakko ja stressi ovat mulla tehneet sen, että ovis on luonnostaan varhaistunut. Lopun enteitä siis :'(.
Sarppav Symppaus:hug: työstressistä. Se on ikävä vaiva. Mullakin oli joskus aika jolloin illalla viimeisenä ja aamulla ekana ajattelin joitakin sydämen päällä olevia oppilaitani ja totisesti tiesin silloin loman olevan paikallaan, kun aloin nähdä unia töistä. Toivottavasti stressi pian hellittää.
tetu68 Paikkojen tutkituttaminen ei ole koskaan turhaa touhua. Hienoa, että sulla on siellä johtofolli asemissa. Käsittääkseni on huonompi juttu todellakin jos ei sieltä joku kasva isommaksi, sillä se johtofollihan on juuri se, joka sitten puhkeaa ja myös hedelmöittyy kun ja jos hyvin käy
. Onnea matkaan!!
putunen Minä en ole oikein koskaan osannut kertoilla miehelle niistä olettamistani r-oireista, mutt ovisoireista olen kylläkin kertoillut ja paljonkin
. Silloin kun olen meihelle haamusta r-testissä näyttänyt olen myös huomannut hänessä toivon ekoilla kerroilla heränneen, mutt kun niitä haamutteluita on matkan varrelle osunut usein, tuntuu ett nykyään jaettas vain yhdessä pessimismi, että eihän tästä nytkään mitään tule ja sillä en mm. viimeisimmästäkään haamuttelusta miehelle kertonut mitään. Jotenkin sitä kai kuvittelee yksin olevansa vahvempi kuin jos joutuisi vielä toistakin rinnallaan kannatella. Toivotan teille romanttista ja ihanaa ihmettä yhteisen viikonlopun alkajaisiksi. Otahan siis ja plussaa :heart:.
mahdotontako Kiitos tsempeistä taas kerran. Tänäänkin kerkeää todellakin vielä pupustella, tiedän, mutt katsellaan edelleen millä mielellä mies on. Enää hän ei ainakaan voi sanoa olevansa asiasta tietämätön. Mulla todellakin on 7 kummilasta ja kutomiset keskitän heihin, koska viimeisimmän laskun mukaan sisarusten lapsia mulla on yhteensä lähemmäs 40 ja kolmannessa polvessa pian sama määrä. Taitaa pian olla niin, ett isotäti ei kaikkia sisarusten lapsenlapsia tunnistakaan ku niin harvoin nykyään tavataan :ashamed:.
Terri Kiitos myötäelämisestä! Mua niin aina koskettaa, kun täällä todella on teitä ymmärtäviä sydämiä. Kai mies olis toivonut vähän romanttisempaa lähestymistapaa, mutt musta on jotenkin tullut niin kyyninen, etten jaksa oikein panostaa tohon seksipuoleen niinkuin pitäisi. Toivotaan tuulten pian suuntaa muuttavan. Just laskeskelin, ett seuraava ovis osuu syysloman jälkeiseen viikkoon, joten jos laivamatkan sopivaan saumaan varaan, voi niiden huonojen simppojen alta-ajo onnistua ihan epähuomiossa hytin hämärissä
. Tai sitten ei...
Hystis Kiitos kauniista ajatuksista. Juu, mä tiedän, ett mun pitäisi lähestyä jörnimistä toisesta kulmasta. Sitähän mä ne alkuajat tjottaillessa tein eli en koskaan kertonut oviksista enkä mistään vaan vain houkuttelin miehen seksiin, mutt sit alko sekin ottaa päähän, kun mies oppi liiankin pian siihen, että vain minä teen aloitteen. Kai mun pitäisi mennäviikonlopulta ne tissien räpläämiset sun muut käsittää esileikiksi, mutta kun
mä ihan oikeasti tahdon jotain muutakin. Ja oikeasti taidetaan olla nyt sellaisessa pattitilanteessa, ett tästä ei ehkä niin vain selvitä eikä ainakaan vain oviksen aikaan pupustelemalla, joten uskon, ett kaikin puolin mun on parasta tyytyä ajatukseen, ett tää kierto oli tässä ja että seuraavaa hyödynnetään jos vielä yhdessä ollaan. Mutt hyvin vahvasti teen jo luopumistyötä niin vauvahaaveista kuin miehestäkin. Mehän tarvitaan ammattiapua, mutt tiedän ett mies ei siihen suostu, ei missään olosuhteisessa. Niin tärkeä hänelle tuskin olen, ett hän tekisi ihan kaikkensa ja enemmän tän suhteen parantamiseksi.