Taavi166 Jaksuja sulle masiksen voittamiseen :hug:! Tämä taistelu on sitä lajia, josta ei naarmuitta selvitä. Jok'ikinen epäonnistuminen nakertaa pikkasen pois pohjaa uskosta onnistua.
Rajun arvauksen heitit. Ainekset oli kyllä olemassa polkasuun. Meinaan, ett aurinko järvellä paisteli oikein kauniisti ja saunanpiipusta nousi savu, kun mökille menin. Mies rullaili köökissä aurajuustolla täytettyjä herkkusieniä pekonisiivuihin ja silleen. Jos ei tätä ihmeen peliä olisi pian neljää viikkoa kestänyt, niin olisin saattanutkin antaa kesäillan rauhaisan idyllin sekoittaa pääni kera hormonien, mutt tuntui vain, ett pelkästään miehen näkeminen ärsytti. Kukkasia hetken aikaa kastelin ja sitten sanoinkin miehelle, ett "minäpä tästä lähen" johon hän kyselemään, ettenkö jää saunaan. Hätävalheen päästin suustani, ett kävin suihkussa, kun olin nurtsin leikannut. Mies vaahtoamaan, ett sitten hän lämmitti saunan suotta ja sanoi menevänsä sen sammuttamaan. Perässä kävelin oikein kattomaan, ett nakkaisko vettä pesään, vaan ei, totesi, ett antaa palaa. Siinä sit pikkasen mietiskelin ja tuumasin, ett kai mä voin vähän iltapalaa sittenkin nappasta ja vaikka muutaman napullisen löylyäkin heittää, jos se miehelle noin tärkeää on. Koko saunomisen ajan vain mietin, miten minä erojutun esille ottaisinkaan, sillä ihan oikeastihan olen sitä jo pitkään päässäni pyöritellyt. Kuitenkin kun puin taas vaatteita päälle (ei jörnitty lautehilla eikä missään muuallakaan), aloin jotenkin pientä lämpöä (sääliä?) miestä kohtaan tuntea ja en sitten hirveästi saarnannutkaan. Sen vain lähtöä tehdessä sanoin, etten ole onnellinen tässä suhteessa, ja ett tämä kaikki ahdistaa mua niin, ett ihan sama vaikka en eläisikään jos ei tän parempaa ole tarjolla. Tähän kaikkeen miehen kommentti oli tulla perässä autolle valittamaan mulle kuinka olen raaputtanut jäitä rapsiessa auton tuulilasinpyyhkijöiden pidikkeet naarmuille. Romanttista ja erittäin valaisevaa oli siis meidän keskustelu. Mutt nytpä olen kuitenkin sanonut ääneen, etten ole onnellinen tässä suhteessa ja on kumma jos ei se miestä pane edes vähän ajattelemaan edesottamuksiaan. Niin, sanoinhan mä hänelle myös siitä kuinka ei koskaan ole kotona ja jos joutuu täällä ollakin, niin sitten kiukuttelee tai äkäilee, eli ei ole hänkään onnellinen.
Sit tähän fysiikkapuoleen, oikealla puolella tuolla jossain alahalla siihen malliin nippailee sun muuta, ett luulenpa sieltä niiden follien tässä kierrossa puhkeavan.
Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä ja vaikka tässä kuinka kurjasti menis, niin uskon, ett jos kohtalo niin määrää, niin kyllä meillä vielä viikon sisään pupuillaan, sillä se pikkunenhan ei alkuaan muuten voi saada, vaikka joisin 10 litraa greippimehua per päivä.
Mur-mur Sinun simppatilannetta täällä nyt jännään omienikin edestä
. Plussapuhureita!