Tervetuloa Kaislakerttu!
Mulla oli aamulla neuvolalääkäri. Lääkäri varoitteli että ei välttämättä vielä sydänäänet kuulu (12+5), mutta hyvä kun sai doplerin massulle lykättyä niin mahdoton töminä alkoi heti kuulumaan +++ . Voi että tuli hyvä mieli, huomiseen np-ultraan voi mennä siltä osin huojentunein tuntein että eloa masussa ainakin on. Sykkeeksi merkittiin 156, en tiiä mitään vertailuarvoa että oliko semmonen tavallinen syke. Muutenkin kaikki kuulosti olevan olevan ok.
Eilen pääsin joulutunnelmaankin, vihdosta viimein. Mulla puhkesi autosta rengas motarilla. Siinä sitten ähräsin epätoivoisesti tunkkeineni tuiskuavassa lumisateessa. Tekemisen ilo meinas lopahtaa siinä vaiheessa lopullisesti kun pultit oli liian tiukassa. Ystävällinen noin 30 vee pariskunta kurvasi apuun. Olivat ensin ajaneet ohi mutta kääntyivät takaisin päin kun ajattelivat ettei ehkä kukaan pysähdy avuksi. Siinä homma hoitui loppuun miehisillä voimilla ja voitte uskoa että olin iloinen saamastani avusta! Ties kuinka kauan mulla olis niiden pulttien kanssa mennyt ja oisko onnistunut lainkaan. Melkein tuli itku ilosta, no mä nyt nykyään itken kyllä kaiken aikaa muutenkin... Tehkää ihmiset hyvä tekoja toisillenne, niistä se oikea joulumieli syntyy :heart: .
Mulla oli aamulla neuvolalääkäri. Lääkäri varoitteli että ei välttämättä vielä sydänäänet kuulu (12+5), mutta hyvä kun sai doplerin massulle lykättyä niin mahdoton töminä alkoi heti kuulumaan +++ . Voi että tuli hyvä mieli, huomiseen np-ultraan voi mennä siltä osin huojentunein tuntein että eloa masussa ainakin on. Sykkeeksi merkittiin 156, en tiiä mitään vertailuarvoa että oliko semmonen tavallinen syke. Muutenkin kaikki kuulosti olevan olevan ok.
Eilen pääsin joulutunnelmaankin, vihdosta viimein. Mulla puhkesi autosta rengas motarilla. Siinä sitten ähräsin epätoivoisesti tunkkeineni tuiskuavassa lumisateessa. Tekemisen ilo meinas lopahtaa siinä vaiheessa lopullisesti kun pultit oli liian tiukassa. Ystävällinen noin 30 vee pariskunta kurvasi apuun. Olivat ensin ajaneet ohi mutta kääntyivät takaisin päin kun ajattelivat ettei ehkä kukaan pysähdy avuksi. Siinä homma hoitui loppuun miehisillä voimilla ja voitte uskoa että olin iloinen saamastani avusta! Ties kuinka kauan mulla olis niiden pulttien kanssa mennyt ja oisko onnistunut lainkaan. Melkein tuli itku ilosta, no mä nyt nykyään itken kyllä kaiken aikaa muutenkin... Tehkää ihmiset hyvä tekoja toisillenne, niistä se oikea joulumieli syntyy :heart: .