40+ *odottajat*..+ YES, WE CAN!!! ;)
- Viestiketjun aloittaja mur-mur
- Ensimmäinen viesti
Enkelinäiti mä pelkään nyt ensiksi sitä alku-ultraa (onko elämää vaiko eikö) ja jos on niin sitten rupean täysillä pelkäämään sitä niskapoimua. Viime kierroksella näin itse ihan heti, että niskapoimu oli aivan liian paksu ja kun sikiöltä ei vielä löytynyt nenäluutakaan niin peli olikin sitten jo selvä (veritestin tulos myös ihan päin seiniä) - tosin piti varmistella juttu vielä lapsivesitutkimuksella eli odotella 3-4 vkoa tietäen, että puihin menee.
Itse olen päättänyt, etten ehdoin tahdoin halua synnyttää vammaista lasta tähän maailmaan ja siksi olen myös päättänyt tällä kierroksella - jos niin pitkälle päästään - teetättää istukkabiopsian. Senhän voi tehdä käsittääkseni viikoilla 10-11 (jo) ja mahdollinen keskeytys on tietysti paljon helpompi kuin viikolla 16 (lapsivesitutkimuksen jälkeen), vaikka sana helppo on tässä suhteessa ihan absurdi.
Olen ajatellut, ettei se tutkimusriski kuitenkaan niin suuri ole ja netissä olevat tilastot jopa 2% km-riskistä eivät enää ole tätä päivää, vaan riski on nykyisin paljon pienempi. Lisäksi keskenmenoja sattuu muutenkin vielä noilla viikoilla, eivätkä ne välttämättä johdu tutkimuksesta vaikka sinne tilastoihin päätyvätkin.
Jotenkin alitajuisesti pieni optimismin siemen nostaa päätään ja ajattelen että kahta kertaa peräkkäin ei oikein todennäköisesti kromosomihäiriötä tule, vaikka olisinkin jo satavuotias
. Mutta riemuita en kyllä osaa vielä yhtään.
Silmät pyöreinä ihmettelen ja kadehdinkin niitä, jotka näillä palstoilla kirjoittavat ja kertovat toitottaneensa raskaudestaan vanhemmilleen, sisaruksille ja kaikille kavereilleen heti kun ensimmäinen hailakka plussa on mittariin pamahtanut. Itse en kerro kenellekään (heh,heh - mies tietty tietää) , en edes toisille lapsille, sillä jos pieleen menee aion kotona salata sen lapsilta ja elää ihan niin kuin ennenkin. En halua heille tuottaa tarpeettomia murheita, joita voi olla vaikea käsitellä. Kerron vasta, kun tutkimukset on tehty ja tyyppi ollut matkassa ainakin 14-15 vkoa - jos siis sinne asti ikinä päästäisiin. Enkä muutenkaan ole sitä tyyppiä, joka haluaa näitä keskenmenoja kavereiden kanssa vatvoa, oman miehen tuki riittää.
Lopuksi - ehkä kaikkein eniten pelottaa, ettei tämäkään onnistu ja se on sitten siinä, Kesällä tulee jo 43 mittariin eivät mahdollisuudet tästä ainakaan parane.
Itse olen päättänyt, etten ehdoin tahdoin halua synnyttää vammaista lasta tähän maailmaan ja siksi olen myös päättänyt tällä kierroksella - jos niin pitkälle päästään - teetättää istukkabiopsian. Senhän voi tehdä käsittääkseni viikoilla 10-11 (jo) ja mahdollinen keskeytys on tietysti paljon helpompi kuin viikolla 16 (lapsivesitutkimuksen jälkeen), vaikka sana helppo on tässä suhteessa ihan absurdi.
Olen ajatellut, ettei se tutkimusriski kuitenkaan niin suuri ole ja netissä olevat tilastot jopa 2% km-riskistä eivät enää ole tätä päivää, vaan riski on nykyisin paljon pienempi. Lisäksi keskenmenoja sattuu muutenkin vielä noilla viikoilla, eivätkä ne välttämättä johdu tutkimuksesta vaikka sinne tilastoihin päätyvätkin.
Jotenkin alitajuisesti pieni optimismin siemen nostaa päätään ja ajattelen että kahta kertaa peräkkäin ei oikein todennäköisesti kromosomihäiriötä tule, vaikka olisinkin jo satavuotias
. Mutta riemuita en kyllä osaa vielä yhtään.Silmät pyöreinä ihmettelen ja kadehdinkin niitä, jotka näillä palstoilla kirjoittavat ja kertovat toitottaneensa raskaudestaan vanhemmilleen, sisaruksille ja kaikille kavereilleen heti kun ensimmäinen hailakka plussa on mittariin pamahtanut. Itse en kerro kenellekään (heh,heh - mies tietty tietää) , en edes toisille lapsille, sillä jos pieleen menee aion kotona salata sen lapsilta ja elää ihan niin kuin ennenkin. En halua heille tuottaa tarpeettomia murheita, joita voi olla vaikea käsitellä. Kerron vasta, kun tutkimukset on tehty ja tyyppi ollut matkassa ainakin 14-15 vkoa - jos siis sinne asti ikinä päästäisiin. Enkä muutenkaan ole sitä tyyppiä, joka haluaa näitä keskenmenoja kavereiden kanssa vatvoa, oman miehen tuki riittää.
Lopuksi - ehkä kaikkein eniten pelottaa, ettei tämäkään onnistu ja se on sitten siinä, Kesällä tulee jo 43 mittariin eivät mahdollisuudet tästä ainakaan parane.
Moi!
Kyllä meidän ajatukset täällä melko samanlaisia, minäkin ihmettelen ja kahdehdin samalla näitä jotka heti kertovat raskaudestaan puolelle maailmaan, eivät muka pysty olla kertomatta :x . Meilläkään ei todellakaan tiedä ystävä- ta sukulaispiiristä kukaan. Hyvä että neuvolaan viittin soittaa, kun piti raskaudesta kertoa. Kerran kerroin yhdelle kaverilleni että yritämme lasta, niin hän oli sitten kerran pamauttanut miehelleni, joka oli oli ollut kahvilassa kavereidensa kanssa, että joko on onnistunut. Siihen loppui kertomukset. Ollaan muuten menossa lauantaina tämän samaisen kaverin ja hänen miehensä luo viettämään iltaa...en aio kertoa ja selityskin valmiina miksi mennään autolla ja mä kuskina
Olen kans miettinyt, että voiko kolmannen kerran peräkkäin tulla se keskenmeno...niin ja kyllä se voi,... :ashamed:
Kyllä tässä tosiaan pitkälle saa mennä, että jollekin kerrotaan...
Kyllä meidän ajatukset täällä melko samanlaisia, minäkin ihmettelen ja kahdehdin samalla näitä jotka heti kertovat raskaudestaan puolelle maailmaan, eivät muka pysty olla kertomatta :x . Meilläkään ei todellakaan tiedä ystävä- ta sukulaispiiristä kukaan. Hyvä että neuvolaan viittin soittaa, kun piti raskaudesta kertoa. Kerran kerroin yhdelle kaverilleni että yritämme lasta, niin hän oli sitten kerran pamauttanut miehelleni, joka oli oli ollut kahvilassa kavereidensa kanssa, että joko on onnistunut. Siihen loppui kertomukset. Ollaan muuten menossa lauantaina tämän samaisen kaverin ja hänen miehensä luo viettämään iltaa...en aio kertoa ja selityskin valmiina miksi mennään autolla ja mä kuskina
Olen kans miettinyt, että voiko kolmannen kerran peräkkäin tulla se keskenmeno...niin ja kyllä se voi,... :ashamed:
Kyllä tässä tosiaan pitkälle saa mennä, että jollekin kerrotaan...
Minni007 VOW! Listan tynkää =)
Eli mulle vois laittaa sinne 1 yhteinen.
Huomenna olis taas lääkäri j a tänään synnytysvalmennukseen meno.Muu ei jännitä ku se,et kuis ne nuoret siellä "tuijottaa"..
Istukka vieläkin kohdunsuulla ja jouluviikolla viimeinen tsekkaus et onko noussut.Kivuttomat supparit ihan jokahetkistä elämää,kivuliaat loppuneet nyt kun en ole enää töissä.Turvotus astunut kehiin
:/
Aika ON txt tuli... :|
Onnea alku-ultraan menijöille sekä uusille tulokkaille ja :heart: sykkeiden löytäjille.
espoir noi hymiöt tuloo kun ei jätä välilyöntejä varsinkaan sulkujen jälkeen..ei ole vakavaa,luulen et kaikki ymmärtää et a-ha,tos on jääny välilyönti pois mut asian ydin kuitenkin ymmärretty
tiru ja Nöössi 32+3 :heart:
Eli mulle vois laittaa sinne 1 yhteinen.
Huomenna olis taas lääkäri j a tänään synnytysvalmennukseen meno.Muu ei jännitä ku se,et kuis ne nuoret siellä "tuijottaa"..
Istukka vieläkin kohdunsuulla ja jouluviikolla viimeinen tsekkaus et onko noussut.Kivuttomat supparit ihan jokahetkistä elämää,kivuliaat loppuneet nyt kun en ole enää töissä.Turvotus astunut kehiin
:/
Aika ON txt tuli... :|
Onnea alku-ultraan menijöille sekä uusille tulokkaille ja :heart: sykkeiden löytäjille.
espoir noi hymiöt tuloo kun ei jätä välilyöntejä varsinkaan sulkujen jälkeen..ei ole vakavaa,luulen et kaikki ymmärtää et a-ha,tos on jääny välilyönti pois mut asian ydin kuitenkin ymmärretty
tiru ja Nöössi 32+3 :heart:
espoir Kuin olisin omaa tekstiäni lukenut...niin samanlaisia mietteitä mullla :hug:
Mekin haluamme suoraan tarkemmat tutkimukset, yritän ajatella myös ettei kahta kertaa VOI sattua samalle ihmiselle,mutta ikävä kyllä tiedän muutamia joille on käynyt. En varmaan pystyisi toiseen keskeytykseen, oli henkisesti niin rankka kokemus ja ikävä jotain kamalaa... tosin, ei näitä asioita voi etukäteen päättää joten otan vastaan mitä tuleman pitää.
Minni, ihan sama,että hieman kadehtien ja ehkä ärtyenkin toisinaan seuraan kuumeilijoiden vouhkaamista, se on varmasti omaa katkeruutta minun kohdallani :ashamed: mutta kun tuntuu,että joillekin ihmisille raskaaksitulo on itsestäänselvyys eikä mietitä yhtään,että kaikilla ei mene sekään oppikirjojen mukaan. TAi että raskauden tuloksena ei ehkä olekaan terve vauva...
Soittelin juuri ekan ajan neuvolaan. Olin lykännyt sitä jo viikon, ja nimeni sanoessani tuli toisessa päässä hiljaista. Terkka onneksi katkaisi sen ja sanoi hämmentyneenä, että "ai kun ihanaa, että päätitte uudelleen yrittää" :heart: Muisti siis, ja sanoi että oli juuri alkuviikosta miettinyt että miten jaksan. Olin ihan , koska viimeksi kävin heinäkuun alussa neuvolassa ja silloin odotin vielä jatkotutkimuksia... Tuli niin lämmin olo, että hän muisti minut ja oli vielä huolissaankin. Noh, meillä pieni neuvola,mutta kuitenkin.
Mukavaa keskiviikkoista sumuista päivää, palailen töihin taasen.. :wave:
Enkelinäiti ja Lapanen 6+1
Mekin haluamme suoraan tarkemmat tutkimukset, yritän ajatella myös ettei kahta kertaa VOI sattua samalle ihmiselle,mutta ikävä kyllä tiedän muutamia joille on käynyt. En varmaan pystyisi toiseen keskeytykseen, oli henkisesti niin rankka kokemus ja ikävä jotain kamalaa... tosin, ei näitä asioita voi etukäteen päättää joten otan vastaan mitä tuleman pitää.
Minni, ihan sama,että hieman kadehtien ja ehkä ärtyenkin toisinaan seuraan kuumeilijoiden vouhkaamista, se on varmasti omaa katkeruutta minun kohdallani :ashamed: mutta kun tuntuu,että joillekin ihmisille raskaaksitulo on itsestäänselvyys eikä mietitä yhtään,että kaikilla ei mene sekään oppikirjojen mukaan. TAi että raskauden tuloksena ei ehkä olekaan terve vauva...
Soittelin juuri ekan ajan neuvolaan. Olin lykännyt sitä jo viikon, ja nimeni sanoessani tuli toisessa päässä hiljaista. Terkka onneksi katkaisi sen ja sanoi hämmentyneenä, että "ai kun ihanaa, että päätitte uudelleen yrittää" :heart: Muisti siis, ja sanoi että oli juuri alkuviikosta miettinyt että miten jaksan. Olin ihan
, koska viimeksi kävin heinäkuun alussa neuvolassa ja silloin odotin vielä jatkotutkimuksia... Tuli niin lämmin olo, että hän muisti minut ja oli vielä huolissaankin. Noh, meillä pieni neuvola,mutta kuitenkin. Mukavaa keskiviikkoista sumuista päivää, palailen töihin taasen.. :wave:
Enkelinäiti ja Lapanen 6+1
Nimimerkki....monesko......................LA
Tirulii...........1 yhteinen...................24.01.2010
Star............xx..............................xx
Päikki..........2 lapsi.........................3.7.2010
Jadette.......3 lapsi...............,.........7.7.2010
Enkelinäiti....5................................27.7.2010, EKKS
Espoir.........4.................................xx
Minni..........2.................................xx
En myöskään kuulu siihen tyyppiin, että kuuluttaisin heti kaikille sukulaisille ja kavereille raskaudesta. Yhdelle työkaverilleni olen kertonut, sillä teemme niin tiiviisti töitä yhdessä ja kaikki toiselle tapahtuvat asiat vaikuttavat niin kovasti toisen työn tekemiseen. Ensi vuoden töiden suunnittelu olisi mahdotonta, jos en olisi jo nyt kertonut asiasta. Joululoman aikana ajattelimme kertoa omalle lapselle sekä isovanhemmille. Kavereille kerron joskus tai sitten en tai saavat itse arvioida tilanteen tästä pötsistä. Asun vaan niin pienellä paikkakunnalla, että tod.näk. törmään johonkin tuttuun ensi tiistaina ä-neuvolassa...
Olin eilen illalla aivan kun kävin vessassa ja paperiin tuli viiru ruskeaa tuhrua sekä n. 2 cm pitkä kudos"nauha". (Anteeksi inhorealistinen kuvaus.) Sen jälkeen kävinkin sitten vessassa n. 10 kertaa tarkistamassa, että tuleeko mitään lisää. Ei tullut. Tuli mieleeni, että eikö näihin aikoihin rv9 ruskuaispussi surkastu pois? Voiskohan tuo olla jotain sen "jäänteitä"? Joka tapauksessa tänään oireet ja painava kivi vatsassa -olo jatkuivat ja mitään tuhrua tms. asiaan kuulumatonta ei ole tullut.
Kiitos Minni listasta. Mulle voi päivittää, että 2. lapsi ja la 3.7.2010. Kiitos!
Olin eilen illalla aivan
kun kävin vessassa ja paperiin tuli viiru ruskeaa tuhrua sekä n. 2 cm pitkä kudos"nauha". (Anteeksi inhorealistinen kuvaus.) Sen jälkeen kävinkin sitten vessassa n. 10 kertaa tarkistamassa, että tuleeko mitään lisää. Ei tullut. Tuli mieleeni, että eikö näihin aikoihin rv9 ruskuaispussi surkastu pois? Voiskohan tuo olla jotain sen "jäänteitä"? Joka tapauksessa tänään oireet ja painava kivi vatsassa -olo jatkuivat ja mitään tuhrua tms. asiaan kuulumatonta ei ole tullut.Kiitos Minni listasta. Mulle voi päivittää, että 2. lapsi ja la 3.7.2010. Kiitos!
Apua - tänään kun ajelin töistä kotiin tuli hetkeksi ihan positiivinen mieli. Ajattelin, että onhan monet 42v ja vanhemmatkin saaneet terveitä lapsia kaikenmaailman halleberryistä ja geenadaviseista puhumattakaan. Ja jopa ajattelin, että ehkä minäkin voisin olla yksi heistä! Huh,huh - kaikkea ne raskaushormonit teettävätkin.
No, onneks mieliala ei kestänyt kauaa ja huomenna on se ultra - eikähän se viimeistään palauta maan päälle. Jos homma menee puihin heti nyt alkuunsa verrattuna siihen, että jatkuu vielä kymmenisen viikkoa, niin siinä on ainakin se hyvä puoli et voi sitten jouluna kipata viiniä ja uutenavuotena shamppanjaa.
No, onneks mieliala ei kestänyt kauaa ja huomenna on se ultra - eikähän se viimeistään palauta maan päälle. Jos homma menee puihin heti nyt alkuunsa verrattuna siihen, että jatkuu vielä kymmenisen viikkoa, niin siinä on ainakin se hyvä puoli et voi sitten jouluna kipata viiniä ja uutenavuotena shamppanjaa.
Mullakin välillä pilkahtelee mielessä, että josko tämä sittenkin onnistuu ja kaikki on ok, mutta ei sitä sitten kauaan kestä, kun palaa maanpinnalle.
Eilen tuli sitten neuvolassa käytyä, mitään uutta ja mullistavaa en matkaan saanut, tämä kun jo kolmas kerta kahdenvuoden sisään kun ekassa neuvolakäynnissä on tullu käytyä, vielä en ole toiseen kertaan päässyt. Nyt sitten odotellaan kunnan tarjoaamaa ultraa, se on viikoilla 10-12, joten ennen joulua pitäisi päästä, ja jos tulokset huonot, niin saa sitten meikäkin jouluna kans viiniä ja uutenavuotena skumppaa.
Oireista taasen, että jälleen kerran ne ovat kadonneet jonnekin, rinnat kyllä hiukan kipeet ja on huonoaoloakin ja huippaakin välillä, mutta itsestä tuntuu välillä että kuvittelenko näitä voi onko ne oikeita. Jotenkin tuntuu että pitäisi olla kokoajan "kunnon" oireita, että olis varma olo, vaikka monesta paikasta lukenut, että oireiden välikaikainen katoaminen kuuluu raskauteen. Ai niin yksi jännä "oire" on se, että nyt on yöunet tosi heikossa, nukun tosi levottomasti ja kun herään pakolliselle pisulle, niin en saa nukahdettua uudelleen.
Tsemppiä Espoir:lle ultraan!!
Minni 8+3
Eilen tuli sitten neuvolassa käytyä, mitään uutta ja mullistavaa en matkaan saanut, tämä kun jo kolmas kerta kahdenvuoden sisään kun ekassa neuvolakäynnissä on tullu käytyä, vielä en ole toiseen kertaan päässyt. Nyt sitten odotellaan kunnan tarjoaamaa ultraa, se on viikoilla 10-12, joten ennen joulua pitäisi päästä, ja jos tulokset huonot, niin saa sitten meikäkin jouluna kans viiniä ja uutenavuotena skumppaa.
Oireista taasen, että jälleen kerran ne ovat kadonneet jonnekin, rinnat kyllä hiukan kipeet ja on huonoaoloakin ja huippaakin välillä, mutta itsestä tuntuu välillä että kuvittelenko näitä voi onko ne oikeita. Jotenkin tuntuu että pitäisi olla kokoajan "kunnon" oireita, että olis varma olo, vaikka monesta paikasta lukenut, että oireiden välikaikainen katoaminen kuuluu raskauteen. Ai niin yksi jännä "oire" on se, että nyt on yöunet tosi heikossa, nukun tosi levottomasti ja kun herään pakolliselle pisulle, niin en saa nukahdettua uudelleen.
Tsemppiä Espoir:lle ultraan!!
Minni 8+3
Toivottavasti Espoir saa hyviä uutisia ultrasta ja Päikillä kaikki kunnossa! Kyllä mä muistelen et mullakin on joissain aiemmissa (ai kauheelta kuulostaa sanoo noin) raskauksissa tullu tuhrua ja riekaleitakin. Tässäkin tuli ihan kirkasta verta,mut saatto johtua tulehduksesta. Ja Minni, sovitaanpa että pidetään ne skumpat ja vinkut vaan kaapissa kiltisti, et sä niitä tänä vuonna tarvi
ON: Kävin just arvauskeskuksessa antamassa plv:n, nää virtsisoireet kun vaan jatkuu. Labrahoitsu totes stickistä,et jaa, kyllä sä kuurin saat. Mut topakka osastonhoitaja taas sanoi, ettei mitään kuureja. Proteiinit ja keto plussilla ja johtunee kuivumisesta.
Jäi hiukka epäselväksi koko asia, ja ahdistamaan että onko vaiko eikö jotain,kirvely vaan jatkuu hela tiden. Onneksi siitä tehdään viljely,jospa se jotain kertos sitten. ainakin hirmu sameeta oli koko pissa. (anteeksi tarkka kuvailu)
Pariksi tunniksi pakko mennä töihin,sit kotiin siivoilemaan ja pizza tekemään. Hiivan haju vaan tökkii joten täytynee käyttää vähän lapsityövoimaa...
muksaa perstaita naiset!!!
Eä ja Lapanen 6+3
ON: Kävin just arvauskeskuksessa antamassa plv:n, nää virtsisoireet kun vaan jatkuu. Labrahoitsu totes stickistä,et jaa, kyllä sä kuurin saat. Mut topakka osastonhoitaja taas sanoi, ettei mitään kuureja. Proteiinit ja keto plussilla ja johtunee kuivumisesta.
Jäi hiukka epäselväksi koko asia, ja ahdistamaan että onko vaiko eikö jotain,kirvely vaan jatkuu hela tiden. Onneksi siitä tehdään viljely,jospa se jotain kertos sitten. ainakin hirmu sameeta oli koko pissa. (anteeksi tarkka kuvailu)
Pariksi tunniksi pakko mennä töihin,sit kotiin siivoilemaan ja pizza tekemään. Hiivan haju vaan tökkii joten täytynee käyttää vähän lapsityövoimaa...
muksaa perstaita naiset!!!
Eä ja Lapanen 6+3
No niin - ultrassa käyty ja kaikki on just niin kuin oletinkin eli ei ainakaan hyvin. Ultrassa näkyi kyllä se pussi ja joku varjontapainen, mutta ei mitään muuta. Gynen mielestä tänään 5+6, mun mielestä 6+2(joka tapauksessa noista viikoista se ei heitä yhtään, ei suuntaan eikä toiseen). Käski tulla viikon päästä uudelleen,mitäs muutakaan sitä voi.Niillä oli siellä ihan viimeisen päälle vehkeet.
En aio olla mitenkään positiivisella mielellä, sitä korkeammalta vaan tipahtaa. Mietin vaan, että kannattaisko keskeyttää lääkkeillä kotona (oon kerran tehny, vko 8-9 välissä, toinen satsi tehosi eikä koko homma ollut mitenkään erityisen kivuliasta) vai pitäisikö mennä kaavintaan (en ole koskaan ollut ja se vähän jännittää). Ajattelisin kuitenkin, että ehkä siitä kaavinnasta pääsisi nopeammin entiselleen, mutta tiedä häntä. Onko kenelläkään näkemyksiä?
Tämä oli nyt mun 7. alkuraskaus ja oon kaikista käynyt alkuraskauden ultrassa. Mun silmiini se "varjo" oli ihan liian surkean olematon verrattuna siihen, mitä olen ennen nähnyt. Gyne ei tosiaan sanonut mitään erityistä, yritti tietty lohduttaa, että sinne voi vielä jotain tulla, mutta minusta hänkin kuulosti jo siltä, etteivät asiat ole hyvin päin. Kaivoin vielä netistä kaikki nmahdolliset jutut tän vaiheen ultrista ja vaikutti myös siltä, että ne joilla ei ole paljoa mitään näkynyt ovatkin useimmiten keskenmenon kokeneet.
Ihme juttu, että kun viimeeksi synnytin 16-17. vkolla niin tämä alkuvaiheen keskenmeno ei tunnu enää juuri miltään. Eipähän ainakaan tarvitse synnyttää, kyllä se alkuvaiheen keskenmeno on kuitenkin vaan niin paljon simppelimpi juttu.
En aio olla mitenkään positiivisella mielellä, sitä korkeammalta vaan tipahtaa. Mietin vaan, että kannattaisko keskeyttää lääkkeillä kotona (oon kerran tehny, vko 8-9 välissä, toinen satsi tehosi eikä koko homma ollut mitenkään erityisen kivuliasta) vai pitäisikö mennä kaavintaan (en ole koskaan ollut ja se vähän jännittää). Ajattelisin kuitenkin, että ehkä siitä kaavinnasta pääsisi nopeammin entiselleen, mutta tiedä häntä. Onko kenelläkään näkemyksiä?
Tämä oli nyt mun 7. alkuraskaus ja oon kaikista käynyt alkuraskauden ultrassa. Mun silmiini se "varjo" oli ihan liian surkean olematon verrattuna siihen, mitä olen ennen nähnyt. Gyne ei tosiaan sanonut mitään erityistä, yritti tietty lohduttaa, että sinne voi vielä jotain tulla, mutta minusta hänkin kuulosti jo siltä, etteivät asiat ole hyvin päin. Kaivoin vielä netistä kaikki nmahdolliset jutut tän vaiheen ultrista ja vaikutti myös siltä, että ne joilla ei ole paljoa mitään näkynyt ovatkin useimmiten keskenmenon kokeneet.
Ihme juttu, että kun viimeeksi synnytin 16-17. vkolla niin tämä alkuvaiheen keskenmeno ei tunnu enää juuri miltään. Eipähän ainakaan tarvitse synnyttää, kyllä se alkuvaiheen keskenmeno on kuitenkin vaan niin paljon simppelimpi juttu.
espoir..jos kuitessii antaisit hieman ajan kulua..tiedän, että on vaikiaa se kärvistely- onko, vaiko ei raskaana..
Mie taas olen paljon lukenut netistä, jotta vaavin sydänäänet esim. ei ole kuuluneet/näkyneet noilla viikoilla, jolla sie olet ja sitten viikon päästä onkin jo näkynyt selvästi ultrassa. =)..monella on näkynyt vko:lla 6 vain se tumma rinkula ja sitten vasta vko:lla 6-7 sydämmen lyönnit..eräs esim: vko:lla 4+1 se tumma ympyrä, vko:lla 5+3 tumma ympyrä ja sen sisällä ruskuaispussi ja vko:lla 6+4 sikiö ja syke.
Kovasti siulle jaksuja ja toivon, että pienen pieni olisi jaksanut alkaa kehittyä.:heart:
mur-mur
Mie taas olen paljon lukenut netistä, jotta vaavin sydänäänet esim. ei ole kuuluneet/näkyneet noilla viikoilla, jolla sie olet ja sitten viikon päästä onkin jo näkynyt selvästi ultrassa. =)..monella on näkynyt vko:lla 6 vain se tumma rinkula ja sitten vasta vko:lla 6-7 sydämmen lyönnit..eräs esim: vko:lla 4+1 se tumma ympyrä, vko:lla 5+3 tumma ympyrä ja sen sisällä ruskuaispussi ja vko:lla 6+4 sikiö ja syke.
Kovasti siulle jaksuja ja toivon, että pienen pieni olisi jaksanut alkaa kehittyä.:heart:
mur-mur
Alkuperäinen kirjoittaja mur-mur:espoir..jos kuitessii antaisit hieman ajan kulua..tiedän, että on vaikiaa se kärvistely- onko, vaiko ei raskaana..
Mie taas olen paljon lukenut netistä, jotta vaavin sydänäänet esim. ei ole kuuluneehttp://kaksplus.fi/keskustelu/t1550525,lainaa-18357346#t/näkyneet noilla viikoilla, jolla sie olet ja sitten viikon päästä onkin jo näkynyt selvästi ultrassa. =)..monella on näkynyt vko:lla 6 vain se tumma rinkula ja sitten vasta vko:lla 6-7 sydämmen lyönnit..eräs esim: vko:lla 4+1 se tumma ympyrä, vko:lla 5+3 tumma ympyrä ja sen sisällä ruskuaispussi ja vko:lla 6+4 sikiö ja syke.
Kovasti siulle jaksuja ja toivon, että pienen pieni olisi jaksanut alkaa kehittyä.:heart:
mur-mur
espoir nyt kyllä olen mur-murin kanssa samaa mieltä asiasta.
:hug: jaksuja!
Kurjaa saada tuollaisia ultrakokemuksia, Espoir! Mulla on vastaavia ollut kolme. Yksi oli eka lapsen jälkeen. Sen jälkeen kaksi onnistunutta raskautta. Sen jälkeen jälleen kaksi keskeytynyttä keskenmenoa, mitkä todettu varhaisultrassa, toinen 40-v ja kolmas nyt syksyllä 43-v.
Tämän viimeisen tyhjennyksen halusin tehdä lääkkeillä, ajattelin olevan lievemmän toimenpiteen. Otin kaksi annosta lääkkeitä, ei mitään vaikutusta. Oli todella kurja ilta olla kotona ja odottaa tyhjentymistä :'( . Seuraavana päivänä tehtiin kaavinta ja se onnistui hyvin. Jälkivuotoa kesti n. kaksi viikkoa, kipuja ei ollut.
Netistä olen lukenut monia kokemuksia siitä, kuinka lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen on ollut useita viikkoja kestävää vuotoa ja on jäänyt pitkään epäselväksi, onko tyhjentymistä tapahtunut. Tai sitten on jotakin jäänyt kohdun sisään ja tullut tulehdus, sitten kuitenkin on jouduttu kaavintaan. Jos joudun vielä uudelleen vastaavaan tilanteeseen, valitsen kaavinnan.
Mulla on kaksi luottoystävää puolisoni lisäksi, joille olen heti raskauduttuani asiasta kertonut. Heiltä olen myös saanut tukea keskenmenojen jälkeen. En halua laajemmalle piirille kertoa, minusta olisi kovin kuluttavaa, jos sitten mahd. km. tultua joutuisi yhä ja yhä uudelleen kertomaan tuosta surullisesta asiasta.
Mutta sulle, Espoir, :hug: , kaikkea toivoa ei kuitenkaan ole vielä menetetty!
Tämän viimeisen tyhjennyksen halusin tehdä lääkkeillä, ajattelin olevan lievemmän toimenpiteen. Otin kaksi annosta lääkkeitä, ei mitään vaikutusta. Oli todella kurja ilta olla kotona ja odottaa tyhjentymistä :'( . Seuraavana päivänä tehtiin kaavinta ja se onnistui hyvin. Jälkivuotoa kesti n. kaksi viikkoa, kipuja ei ollut.
Netistä olen lukenut monia kokemuksia siitä, kuinka lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen on ollut useita viikkoja kestävää vuotoa ja on jäänyt pitkään epäselväksi, onko tyhjentymistä tapahtunut. Tai sitten on jotakin jäänyt kohdun sisään ja tullut tulehdus, sitten kuitenkin on jouduttu kaavintaan. Jos joudun vielä uudelleen vastaavaan tilanteeseen, valitsen kaavinnan.
Mulla on kaksi luottoystävää puolisoni lisäksi, joille olen heti raskauduttuani asiasta kertonut. Heiltä olen myös saanut tukea keskenmenojen jälkeen. En halua laajemmalle piirille kertoa, minusta olisi kovin kuluttavaa, jos sitten mahd. km. tultua joutuisi yhä ja yhä uudelleen kertomaan tuosta surullisesta asiasta.
Mutta sulle, Espoir, :hug: , kaikkea toivoa ei kuitenkaan ole vielä menetetty!
Voi ei, ei hyviä uutisia Espoirilla *halitus* Toivottavasti kuitenkin ens viikolla ympyrästä on tullukin kunnon syke, pidetään peukkuja! Mutta ihan ymmärrettävää ettei liikoja odota. Niin täälläkin... mulla on siihen alku-ultraan vielä melkein 2 viikkoa, miten sitä jaksaa.... sitten viikkoja jo yli 8 joten luulis että tuomio tulee suuntaan tai toiseen.
Käytiin tänään vähän joululahjoja ostamassa , nuo nuorimmaiset mukana ja pitivät kyl vuorotellen sellasta rähinää et hermot meni.
Kertomisesta, ei olla yleisesti kerrottu, 1 työkaveri tietää, pari ystävää ja äitini, mutta ei muut.
Käytiin tänään vähän joululahjoja ostamassa , nuo nuorimmaiset mukana ja pitivät kyl vuorotellen sellasta rähinää et hermot meni.
Kertomisesta, ei olla yleisesti kerrottu, 1 työkaveri tietää, pari ystävää ja äitini, mutta ei muut.
espoirin puolesta olen todella pahoillani! Voimia sinulle. Toivotaan, että kaikki kääntyisi vielä parhain päin. Sain viime keväänä keskeytyneen keskenmenon. Lääkkeellinen tyhjennys tehtiin kotona rv8-9 välillä, elämä kohdussa oli loppunut jo rv6+3. Aika kivualiasta oli n. 1h aamupäivällä ennen kuin suurempi kudosmäärä tuli ulos, mutta sen jälkeen ei ongelmia. Kävelin jo iltapäivällä parin kilsan matkan terveyskeskukseen ottamaan piikin (olen rh-, joten tarvitsen anti-d-piikin keskenmenojen ja synnytysten jälkeen). Jälkivuotoa oli aika vähän, taisi kestää maksimissaan viikon. Toivottavasti sun ei kuitenkaan tartte edes tehdä valintaa tyhjennyksen tai kaavinnan välillä, vaan kaikki olisi kuitenkin ok.
Minni Hiljaiselo taitaa kuulua asiaan. Odottele rauhassa päivä tai pari, oireetkin varmasti palaavat. :hug:
Täällä ollut myös aika hiljaista oirepuolella. Tissit nyt elävät omaa Dolly P. elämäänsä, muuten ei mitään ihmeempiä. Välillä kuvotusta ja alavatsaa nippailee sieltä täältä. Koko vatsa on aika turvoksissa, erityisesti iltaisin. Kun istuu, niin tuntuu kuin olisi uimarengas alavatsan ympärillä. Huomenna mulla on eka neuvola. Toivon, että terkka käyttäisi doppleria ja sydänäänet kuuluisivat. Kyllä se kummasti rauhoittaisi mieltä. Vähän jänskättää koko neuvola, kun ei sitä ihminen enää muista mitä siellä tapahtuikaan ja terkkakin on eri kuin 1. lapsen kohdalla.
Täällä ollut myös aika hiljaista oirepuolella. Tissit nyt elävät omaa Dolly P. elämäänsä, muuten ei mitään ihmeempiä. Välillä kuvotusta ja alavatsaa nippailee sieltä täältä. Koko vatsa on aika turvoksissa, erityisesti iltaisin. Kun istuu, niin tuntuu kuin olisi uimarengas alavatsan ympärillä. Huomenna mulla on eka neuvola. Toivon, että terkka käyttäisi doppleria ja sydänäänet kuuluisivat. Kyllä se kummasti rauhoittaisi mieltä. Vähän jänskättää koko neuvola, kun ei sitä ihminen enää muista mitä siellä tapahtuikaan ja terkkakin on eri kuin 1. lapsen kohdalla.
Olen 42v ja neljättä odottelen rv 34. Nyt kerkeää kirjoitella kun jäin saikulle äitiyslomaan saakka.
Tuntuu että paljon on mahtunut tähän raskauteen ja vuoteen. Ensin keskenmeno 02/09 ja sen jälkeen raskautuminen 04/09, viikoilla 15 alkoi verinen vuoto jota kesti n. 5 viikkoa, mutta vauva voi hyvin, luultavammin istukan siirtyminen ja pienoinen repeäminen aiheutti vuodon. Verensokereita seurataan ahkerasti.
Nyt pikkuinen laskeutunut alas ja hankaloittaa liikkumista, mutta silti nautin massun kasvamisesta ja potkuista.
Tammikuun loppupuolella on laskettuaika mutta sellainen tunne on että ei niin pitkään sisällä pysy.
Tänään aloitan äitiyspakkauksen vaatteiden pesun. Ihanan pieniä vaatteita. En ole vielä ostellut muita vaatteita enkä tavaroita kun en ole halunnu tietää kumpi on tulokkaana.
Kantokoppa, turvaistuin ja vaunut ovat vielä edelliseltä tallessa (nuorin tällä hetkellä 4,5 v)
Onnea muillekkin +40 odottajille ja tsemppiä yrittäville.
äiti murmeli :xmas: