40+ *odottajat*..+ YES, WE CAN!!! ;)

:heart: Onnea Erka ihanaa, että kaikki hyvin.

 

Mie välttelin tässä raskaudessa miestä viikot 10 - 13, en uskaltanut päästää miestä lähelle, kun edellinen raskaus päätyi keskenmenoon, jonka huomasin herkän hetken jälkeen.. en tiedä oliko se syynä vai sitten oliko yritys jo tuhoon tuomittu, mutta jotenkin vaan jäi takaraivolle pelko. Muuten tässä raskaudessa on oltu kuin pikkuiset pupulit... aina kun aika ja paikka on tarjoutunut...
Oma olo alkaa olla kärsimätön, hermostunut ja väsynyt... Vielä pitäisi jaksaa ainakin viikko, että vauvelilla olisi hyvät mahdollisuudet elämän alkutaipaleella... kun olen saanut kaksi kertaa elämäni aikana verensiirron ja sen seurauksena veressä on vasta-aineita jotka voivat aiheuttaa pikkuiselle keltaisuutta joka johtaa vauvelin sinivalohoitoon tai sitten pikkuiselle voidaan joutua tekemään verensiirto jo ensimetreillä... ja sen lisäksi ne löysi tässä raskaudessa sen streptokokki B (muistaakseni?)-pöpön johon saan sitten antibioottia suoraan suoneen kun olen tositoimessa, ettei pöpö tartu pikkuiseen... niin ja ne verensokerit, jota olen seurannut koko raskausajan ja kahden aikaisemmankin raskauden aikana olen kovasti joutunut seurailemaan sokereita, mutta onneksi olen saanut ne kuriin ruokavaliolla. Joten onhan tässä kaikkea mitä ihmetellä...
Kävin tänään mittauttamassa verenpaineeni kun viime viikolla oli neuvolatätin mielestä liian korkealla, mutta eipä ollut enään 107/69, joten seuraavan kerran neuvolaan torstaina...
Taidan taas poistua vessaan, jossa tunnun suurimman osan päivästä ja yöstä viettävän. pitäisköhän sinne tehdä itselle oma olohuone, josta ei tarvis poistua kun sinne synnytykseen. ..
Ja taas supistaa... tulen välillä kertomaan olostani mutta viimeistään sitten kun olen saanut pikkuisen kotiin...

Kivaa jatkoa ja pikku sydänten jumputusta! :hug:

 

Sulla on äiti murmeli kyllä jänskät ajat, sama kuten Tiruliilläkin, mulla vielä puolivuotta tuohon hetkeen. Mä vielä joskus ihmettelen että onnistuikohan tämä nyt ja tuleekohan tästä mitään ja että oikeesti ei tartte sitä km:ää enää pelätä...

Olo on nyt tosi hyvä, alkuraskausoireet ovat takana. Mahaa juilii ja farkut kiristää eli masu kasvaa.

Minni 14+0

 

Onnea Erka! Ihanaa että pikkuinen sydän sykkii

Tiruliille mukavia synnytyshetkiä!

Äiti Murmelille kertoisin ;

Minulta löytyi myös se streptokokki, kaikilta otetaan näyte joko synnytyksen alkaessa tai jos käy muutoin näytillä..Peruspöpö, kaikilla meillä iholla mutta vauvalle aiheuttaa vaaratilanteen. Antibiootit annetaan siis synnytyksen alkaessa tipalla suoraan suoneen. Vauvalta otetaan kantapäästä verikoe 2 pv n ikäisenä, millä varmistutaan ettei vauva ole sitä saanut jne. Eli minä sain vain kerta- annoksen ja vauvakin ok , mutta se oli kulkeutunut virtsateihini ja jouduin kotiuduttuani menemään yksityiselle lekurille ja lopulta söin neljä kuuria ennen kuin streptokokki oli poissa! Jos olisi hoidettu synnärillä loppuun , eikä jätetty kesken, olisi ollut huomattavasti helpompaa. Jouduin kuluttamaan näytteitä yli kuukauden ...

Minulla siis pojat 24v, 19v, 14 v ja tämä tyttö 7 kk..Itse 44v

Helpoin ja täysin kivuton synnytys, jäi hyvä mieli ihanasta kätilöstä jonka mielestä vauvasta tulee kiltti ja itkuton jos synnytys on äidille kivuton ja hyvä kokemus.. Meillä ainakin pitää paikkansa!!

Onnittelut ja ihanaa masun kasvatus aikaa masuasukin omistajille :flower:


Mur- Mur :wave: Ihanaa talven jatkoa myös sinulle ja pienelle masuasukille :heart:

 

Niin ja tietty Äiti Murmelille mukavaa synnytystä!

 

Hei te ihanat pömppävattaiset!!..tämä ihan sillä tapaa kaunihisti&nätisti sanottuna, ne masut kun on niin kauniita kasvaessaan:heart: ..juu ja minullahin toivon mukaan sellainen IIIIISOOOO pömppis sitten..


Mie nyt kuiteskin uskaltaudun heittäytymään täysillä teidän messiinne-olen siis siunatussa tilassa!!!

Mitä tuota jänistämään, vaikka alkuun oli pelko enemmänkin peppusessa..

Elikkäs..viikkoja nyt 5+2 ja LA on menkoista katsottuna 4.9 2010..sehän sitten ultrassa vahvistuu tarkemmin..kolmas mukelo tämä sitten olisi ja se vihon viimonen "iltatähtönen"


R-oirehia on pikkasen..vattaa kovittelee ja kirstelee nyt enämpi ja rinnan päät tooodellaaa arat ja kuumottelevat ..pahoja oloja&väsyä ei vielä näy, vaan senkin aika kyllä vielä koittaa-tiedän sen..:$
Nyt ollut enämpi sellaista ärtymystä ilmassa..vaan tänään kovasti poikasen kera halailtiin, ihana yhteinen hetki :heart: ja hälle kerroinkin jo että pieni on "saattanut" äidin masuun tehdä pesän.. :heart: ..oli hän innoissaan ja piirteli kuvia minusta ja vaavista masussa..pitää kuulemma näyttää piirustuksia sille "ultraaja-tädille" sitten =)

Juteltiin kyllä siitähin että aina vauvat ei löydäkkään sopivaa pesäpaikkaa.. :|

pe 8.1 se eka ultra 6+0 on viikkoja kasassa silloin:heart: ..jännittää ja pelottaakin..


Kauniita unihia..mur-mur ja pienen pieniäinen "joulun ihme" 5+2 :heart:

 

äiti murmelille Onnea matkaan viimoseen rutistukseen!!!:wave::heart:

 

Onnea mur-mur perjantain ultraan!!!! :heart:

 

Kiitos erka:flower:

 

Soitin tänään neuvolaan ja varasin ekan neuvola-ajan 20.1. Tosiaan kunta tarjoaakin nykyään kaksi ilmaista ultraa kun ennen meillä oli vain yksi ja sekin vain neuvolalääkärin tekemä terveyskeskuksessa. Nuo uudet ultrat ovat oikein terveystalossa paremmilla laitteilla =) . Hyvä homma. Kuulemma se veriseula on muuttunut paljon tarkemmaksi ja luotettavammaksi kuin viimeksi (v.2007 jolloin jäin turhaan siinä kiinni). Toivottavasti ei tällä kertaa tule turhaa huolta. Aion kuitenkin osallistua siihen.

 

erka, meillä onkin molemmilla eka neuvola samana päivänä:wave:

 

erka Ihanaa, että kaikki oli kunnossa!

 

Kovasti mie olen selaillut tämän pinon aloitussivuja..etsin mimmoisia r-oirehia on teillä ollunna?..vaihtelua on ollut ja välistä monilla teistä epävarmuus ja pelkokin iskenyt..nyt minullahin sama juttu..

Kovasti ne r-oirehet on miullahin hakusessa nyt..ei oikestaan mitään ..vko:ja 5+4..

Alkuun oli noita masu tuntemuksia, jotain pientä pyörrytystä..nyt ainut on rinnanpäiden herkkyys-ovat arat..muutoin ei rinnat turvonneet tai kipeät..parisen päivää sitten oli masutuntemuksia enämpi, nyt ei juurikaan mitään..p**ka juttu, en paremmin sano!!

..perjantaina se ultra ja tosi kovasti pelkään, ettei siellä elämää ole.. :'( ..alkanut siis TODELLA peloittamaan, mitä lähemmäs perjantai tulee..en koko aikaa tietoisesti asiaa ajattele mutta on kyllä siellä takaraivossa silti koko ajan..

Mie en siis olleskaan muista, oliko poikaselta mitään oireita ennen vko:a 7?..jotenkin sellainen hämärä muistikuva on että EI ollut..mutta en muista millään-Pläääh!!!..on tää niin syvältä..mutta ei auta kun jaksaa siihen perjantaihin.

Mukavaa loppiaisillan jatkoa kaikille!!!:wave:..meillä oli poikasella suru kun joulu loppui hänen mielstään liian aikaiseen..voi äiteen pientä:heart:

mur-mur ja joulun ihme 5+4:heart:..jospa pikkaraisen sydän siellä ultrassa pienen välähdyksen perjantaina näyttäisi..niin vielä..mie saan perjantaille viikoja kasaan 5+6..mutta lääkärin mielestä 6+0..?..johtuisiko tuosta kiekossa millä laskevat..

 

Elä huoli Mur-Mur, hyvin kaikki pienellä masussasi on :heart:

Minullakin oli ensin vatsanippailuja, sitten väsymystä vko 3 alkaen ja viikosta 7 lähtien pahoinvointia ( oksentelua). Muistan kyllä miten itsekin tarkkailin ja kuulostelin oloani. Saat Neuvolasta sen kirjasen mihin on mukava kirjoitella tuntemuksia ja ainakin minä luin sitä kuin "raamattua".. Siitä näki vauvan kehitysvaiheet ja minkälaisia oireita oli odotettavissa. Ja mikä kaikkein tärkeintä, sivut lopulta loppuvat kesken ja sitten sinulla onkin jo pieni nyytti sylissäsi

:heart: :heart:

Yritä rentoutua ja nauttia hyvästä olostasi, vielä se pahoinvoivaksi ja tukslaksikin muuttuu |O, ..

Odottelen perjantain hyviä ultrauutisiasi!


:wave: :wave:

 

mur-mur juu se kiekko tosiaan lääkäreillä näyttää ilmeisesti erilukemia kuin itse laskettuna! Raskausoireista: ei mullakaan mitään kovin kummoisia oireita ole. Lähinnä iltaisin aaavistuksen "paha maku suussa" eli ällöä oloa jos ei ole vähään aikaan syönyt. Rinnat eivät oikeastaan oo arat...muutamana päivänä aavistuksen tuntuneet oudoilta. minä puolestani oon huolissani noista tälleistä joita melkein päivittäin mahaani saan noilta ipanoilta. Eilen kuopus keksi rojahtaa kyynärpäät sojossa mahani päälle kun makasin selälläni sohvalla ja se sattui juuri kohdun alueelta. Tuli olo että täytyy päästä heti uuteen ultraan :headwall: .
meillä oli tänään kuopuksen 2vsynttärit. Sunnuntaina tulee vielä muutama juhlija käymään. Mun iloani ja onneani sumentaa tällä hetkellä se että kerrroin raskaudesta äidilleni eilen ja hän reagoi aivan uskomattomalla tavalla: sanoi että hänen sydämeensä mahtuu vain kaksi lastenlasta että kolmannelle ei oo tilaa . Muistutti minua koulutuksestani, työpaikastani ja ties mistä muusta. Minusta on kuulemma tullut pelkkä synnyttäjä eikä tätä raskautta kuulemma kehtaa kellekään enää edes kertoa pelkkää pupuilua kuulemma meillä. Mulla siis kaksi lasta entuudestaan jotka 3½v ja 2v. onhan tämä tahti kovaa mutta en voi pitkiä välejäkään pitää kun ikää jo on ja haluan nyt kerralla keskittyä lastenhoitoon ja sitten taas työelämään kun on sen aika enkä lähteä välillä sooloilemaan hetkeksi töihin. Minulla ei itselläni ole sisaruksia ja äidilleni minun kaksi lastani on jo paljon. En tiedä muuttaako hän mielipidettään ajan myötä, toivotaan sillä hän on kuitenkin minulle tärkeä ihminen ja on auttanut lastenhoidossa paljon.

 

erka voi harmitus äitisi vahvoista sanoista, ymmärrän hyvin että ovat loukanneet :'( ..vaan uskon hänen kyllä tätäkin kolmatta tulevaa lasta rakastavan ihan yhtä paljon kuin kahta muutahin

Mainitsit ettei itselläsi ole sisaria..äitisi on ehkä vaikea ymmärtää sellaista naista, joka haluaakin lapsia enemmän kuin yhden..tai kahden, jopa kolmekin..ja lapset on tehtävä silloin kun siltä tuntuu, ei siihen enää omilta vanhemmilta lupaa/siunausta tarvitse kysyä..mitä vanhemmalle iälle asia lykkääntyy, saattaa hyvinkin olla jo vaikeuksia edessä(vaikea raskautua, ongelmia raskaudessa jne..)

Äidilläsi on kyllä aikaa asia sisäistää ja viimeistään vaavin synnyttyä hän rakastuu aivan varppina siihen pieneen:heart:


Kiitos erka&annekristiina lohduttavista sanoistanne, =) koetan ajatella myönteiseti ja että pikkiriikkisellä siellä masussa kaikki OK:heart:..välistä vain todellisuus iskee niin päälle ja ahdistaa..kovin olin asian suhteen kuummeillessa realisti..mutta kun nyt tärppi kävi, tajuan oikein kunnolla, mitä kaikkea voikin mennä pieleen :/ ..voi itku kun mie vatvon ikäviä, nyt lopetan!!..


Illan jatkoja kaikille!!!:wave:

mur-mur ja vielä niin pieniäinen 5+4..:heart:

 

Hei Erka

Minulla oli aivan sama tilanne. Äitini kauhisteli ja kyseenalaisti raskauteni. Miten voin aloittaa taas yövalvomiset yms ja että luulisi olevan hyvä kun saan nauttia elämästäni poikien ollessa isoja. (14, 19,24). No, kovin on iloinen ja tykästynyt meidän pikku Lumiin. Mieheni ainokainen..

Hyvää masunkasvatusaikaa myös sinulle :heart:, äitisi mieli varmasti muuttuu viimeistään kun näkee pienokaisen.

 

Mur-mur tsemppiä sinulle ja kovasti onnea perjantain ultraan. Täällä jännään sinun puolesta ja seurailen mitä sinulle kuuluu, kun ei sitä omaa saatu. Elelen sitten innolla muiden mukana. :hug: :heart:

 

Kävin tänään neuvolassa, kaikki hyvin, paitsi pikkukaveri istuu masussa eli pylly edellä olisi tulossa... viime tingassa keksi kääntyä väärinpäin, viime viikolla oli vielä pää alaspäin alhaalla ja 8 edellistä viikkoa samaten. Ihmettelinkin jo kun henki kulkee hyvin, pystyn ihan kunnolla istumaan ja potkut tuntuivat aivan omituisilta. Nyt ketuttaa ja paljon. Odottelen sairaalasta soittoa että milloin yritetään kääntää. Ketuttaa, ketuttaa....
Supistuksia on ollut ihan kiitettävästi ja kipeääkin on välillä käynyt, mutta ei vielä ole tositoimiin päästy. Nyt sais supparit jäädä vähäksi aikaa että kaveri saadaan käännetyksi oikeisiin lähtöasemiin.
Tässä tätä valitusta tällä kertaa... toivottavasti ens kerralla olis jotain mukavaa kerrottavaa...¨
Voimia teille alkutaipaleella oleville, jännityksen ja pelonsekaisten tunteiden vallitessa mieltä...
Missä tirulii, joko on vauva maailmassa vai odotellaanko vielä?

Pakkasta 33 :headwall:

 

Varovainen heippa :wave: !

Tulin vain katsomaan, minne sitä voi jossain vaiheessa siirtyä, jos pieni alku malttaa pysyä tämän päivän 4+0 jälkeen kyydissä. Vielä en meinaa todeksi uskoa, enkä uskalla hehkutella. Tarkkailen vaan koko ajan oireita ja käyn katsomassa joko tuli verta housuun...

 

Tervetuloa roosamaria69! :heart: :flower:

 

Pikainen päivitys tännekin... nt-ultra viimein takana ja tällä hetkellä näyttää hyvältä, nt 1,10mm eli normaalirajoissa. Kävin veriseulassakin, nyt sit odotellaan niitäkin tuloksia ja viikon päästä biopsiaan. Hetkeksi ainakin helpotti, tuliskohan meille ihan oikeesti vauva =)

Eä ja lapanen 11+2

 

äiti murmeli täällä ollaan |O Liikkuminen on melko nollassa,mun maha "tippuu" jos kävelen ja kaamee painon tunne tulee alamahaan..tuntuu järkyttävä pissahätä samalla.Mitä tää on??Supparit hävinneet siis iha kokonaan-meinaan kivuliaat.Niitä kivuttomia on edelleen koko ajan.
Onpa harmi toi PT näin loppuvaiheessa Jospas pikkuinen siellä vielä suostuis yhteistyöhön ja siirtyis RT;n

Enkelinäiti onnea hyvistä uutisista nt-ultrasta.Peukutellaan vielä seulastakin hyvät tulokset :hug:


roosamaria 69 onnee plussasta =) :flower:


Mur-mur onnea hirmusti tulevaan ultraan :heart: annekristiina Kiitos vaan kun sinne asti päästäis..siis niihin synnytyshetkiin |O

..oli vielä muutakin mut ei muista :ashamed: ..erkalle onnee myös :heart: äänistä..en muista olinko onnitellut..vade vaivana :xmas:

tiru ja :heart: Nöössi 37+4 :heart:

 

Hmm..
On se luonto vaan ihmeellinen .. Itsekin pelkäsin ensin keskenmenoa, ennen aikaista synnytystä ja kuitenkin supisteluista huolimatta meni yliajalle liki 2 vko a.. Sitten jo pelättiin liian isoa vauvaa..Pari kertaa jo päästiin laitokselle asti, kerran synnytysosaston aulaannkin . Lopulta kolmannessa yliaikais kontrollissa sovittiin mahdollinen käynnistysaika masnantaille kesäkuun ekalle päivälle, tyttö syntyi kiltisti 31.5 yhdeksän minuutin ponnistuksella täysin kivuttoman synnytyksen päätteeksi :heart:..

Tukala ja epämukava olo, kohta helpottaa ja saat nyytin syliisi

:heart:

Paksuja päiviä kaikille!

 

erka No kylläpä sun äitisi osasi valita sanansa törpösti. Toivotaan, että mieli muuttuu vielä. Ehkä hänellä vaan kulki puhe vähän ajatuksen edellä. Kerroin itse tänään omalle äidilleni puhelimitse asiasta (asumme yli 250 kilometrin päässä toisistamme). Jännitti, pelkäsin, että reaktio olisi negatiivinen. Mutta äitiä alkoi itkettää ja hän oli iloinen. Hän toivoi, että kaikki menisi hyvin tällä kertaa.

äiti murmeli Tämä ei nyt ole mitenkään tieteellistä tms. ja mulla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta, mutta olen kuullut, että joogan silta-asento voisi auttaa vauvan kääntämisessä. Kopsasin tämän netistä: "Makaa selälläsi polvet koukussa jalkapohjat lattiassa, jalkaterät reilusti erillään toisistaan. Vedä kantapäät kiinni pakaroihin ja tartu nilkkojen ympäri. Paina selkäranka lattiaa vasten. Hengitä sisään ja nosta lantio, rinta ja lapaluiden alue mahdollisimman ylös lattiasta. Pysy tässä niin kauan kuin jaksat ja keskity tuntemaan hengitys vatsan alueella. Laskeudu uloshengityksen aikana alas selkä pyöreänä niin, että pakarat koskettavat lattiaa viimeisenä. Silta vahvistaa ja rentouttaa selkää. Asento voi myös houkutella perätilassa olevaa lastasi kääntymään oikein päin raskauden loppuvaiheilla. Asentoa voi toistaa muutamia kertoja päivässä, ja lopuksi aina lepäillä kylkiasennossa. Selän alle voi myös laittaa tyynyjä tueksi, jos siltä tuntuu."

roosamarialle onnittelut plussasta. Tervetuloa tänne vaan.

Täällä on ollut ns. helpompi ajanjakso: tuntuu siltä, että on ihan oikeasti raskaana, mutta ei ole juuri mitään, ainakaan ikäviä, oireita. Paitsi tänään on ollut jotenkin tukala ja supistava olo, kun tein melkein tunnin lumitöitä pihalla. Vatsa on kova kuin kivi ja siellä tuntuu nipistelyjä ja veeeenytystä suuntaan ja toiseen. Mies torui lumitöiden tekemisestä, kun tuli töistä kotiin. :snotty: