40+ odottajat Vol 3.

Huomenet Ladyt!!!:wave:

Juu,kattelin tota manducan reppua(kiitti linkistä) näyttäs ainakin tosi jämäkältä,ja mikä parasta tulis tarpeeksi alas ja kiinnitykset näyttäis olevan tosi varman oloiset.

Pitääpä näytää miehellekin kun tulee töistä,on varmaan hinnasta mielissään,se kun arveli että maksais ihan "maltaita" mutta tuohan on ihan edullinen siihen nähden mitä itse ajateltiin.=)

Pikkunen voi hyvin,äänet kuuluu tosi tarkasti ja liikkeetkin alkaa jo tuntua,tosin en ihan joka "muljahdusta" osaa rekisteröidä vielä vauvan liikkeiksi.

Mulla on se nla tänään 12,ja jospa samalla vähän ultrattais,kyllä se kätilö ultraa aina kun sillä on se laite siinä,mut toisinaan se on röntgenissä lainassa,joten saas nähdä onko nyt mahdollista.:saint:
Olen varma et noi veriarvot ei ole noussut,jotenkin tuntuu et tää olo on vaan heikentyny kun aloin syömään sitä rautaa,mulle vaihdettiin viimeksi merkkiä et jos imeytyisi paremmin,mut en sit tiedä.

Paljon olen ostanut unisex vaatteita,mut olis kiva jotain värillisiäkin vaatteita jo ostella,niin siksi sen sukupuolen tahtoisin tietää,mut sekään ei aina ole täysin varmaa...olen kuullut joskus et väärin oli ultrassa kattoneet sukupuolen,se jos mikä on totaalinen yllätys varmaan..

 

Oispa kiva jos ultrais. Tosi kätevää kun neuvolassa on ultra, meillä ei puhettakaan että sellaisia "ylellisyyksiä" olis terveysasemilla. Tuuhan sitten kertomaan neuvolakuulumisia.

Noita Manducoita saa Huutiksesta vielä vähän edullisemmin jos ei uutta halua ostaa. Just kurkkasin ja ainkain 10 oli kaupan.

Kiva moka tuli tehtyä tänään. Mies yleensä laittaa ison tytön aamuisin kouluun kun hänellä on liukuva työaika. Nyt kuitenkin on Norjassa ja mun piti hoitaa kyseinen homma. Laitoin tietty ressukan kouluun tuntia liian aikaisin.

 

Heips!!!
Juu,melkoinen moka,eikä tainnut tytteli oikein tykätä...
Eipä silti,meillä mies ihmetteli eilen kun auton lämmitysroikan pää roikku rikkinäisenä auton keulasta,no minähän sillä olin lähtenyt hurruuttelemaan, ja roikka seinässä kiinni ja toinen pää tietysti autossa... SIIS,NIIN BLONDIA,NIIN BLONDIA!!!

Juu,pitääpä poiketa kattelemaan huutiksen tarjontaa...on mulla tullukin sieltä aika paljon kaikkea TOSI tarpeellista ostettua,mutta tämä nyt on toinen juttu,kun me oikeesti tarvitaan se rinkka.

V....ttaa toisinaan kun asutaan maalla,niin ei mitään tahdo saada ostettua,ellei sit lähde asioikseen kaupunkiin,toisaalta onhan täällä taas vastaavasti se oma rauha ja luonnon läheisyys "iholla".

Asuin 20v.Turussa ja en oikein koskaan ollut "sinut" suurkaupungin kanssa,sitten tapasin mieheni,joka siis on ikänsä asunut maalla,tosin kiertänyt kyllä töissä ulkomailla,Siperiassakin hullu oli.

Työreissulla se mieheni siis oli Turussakin,kun tavattiin,no monien mutkien kautta muutin pohjoiseen ja yllätys,yllätys,tapasin tämän tulevan mieheni siellä sitten uudestaan(ei siis tiedetty että asutaan samalla paikkakunnalla!!!!!) niin se elämä heittelee.

Totuushan on se,että alunperin muutin toisen miehen vuoksi sinne pohjoiseen...:ashamed:

No tästä nyt on aikaa jo 20v...:saint: ja yhdessä ollaan edelleen,joten "vaihto" kannatti.

 

wiivi, sinullahan hauska miehen perässä muutto-historia takana. Niin se elämä heittelee. Tuo lämmitysroikka-episodi on sitten taas niitä talven iloja, joita aina joku jossain toteuttaa. Todellista luksusta tuo teitin ultra neuvolassa. Vau! ja toivottavasti sitä tosiaan käytetäänkin, jos paikalla on.

Minulla siirtyi th:n sairastumisen takia neuvola ensi viikolle. Onneksi ei sen pitemmälle, joten kärvistellään nyt vielä.

Aurinkoista päivää kaikille!

Taavi 22+5

 

Wiivi, sut ja miehesi on aivan selvästi tarkoitettu yhteen, kohtalon johdattelua
Naiset, naiset!! Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa sikainfluenssasta ja raskaudesta? Nyt iski pieni pelko päälle, kun kahdella lapsella on todettu sikaflunssa ajattelin jo, että olisi menneen talven juttuja, en kyllä muuten välittäisi, mutta kun odotan vauvaa. Tarttis varmaan neuvolaan soittaa ja kysyä tarkemmin. Mietin kyllä, että ties vaikka sairastin sen, ilman sitä kuumetta kun olin 8 viikkoa flunssassa! Onko teillä päin todettu tautia vielä?
Kaikesta sitä pitääkin stressata

 

Heips!!!:wave:

Ja terveisiä nla.sta. Kaikki hyvin raskaus rintamalla.:heart:

Painoa on nyt tullut koko raskauden aikana 2.3kg,siitä tuli vähän mainintaa et enempikin voisi olla...mut oikeesti syön koko ajan,ja käsittääkseni vauva "ottaa" kyllä omansa vaikkei äidin paino niin nousekkaan,eipä tuo kätilökään osannut sanoa mistä johtuu...: /

Hb oli noussut huimaan 107,joten kyllä nämä super kapselit taitaa auttaa,vaikka epäilinkin sitä,se huonovointisuus johtuu kuulema sivuoireista,joita siis joillekin saattaa tulla,mut nekin pitäis loppua jossain vaiheessa.=)

Vauvan syke on ollut 144-160 koko raskauden ajan,mikä siis viittaisi tyttöön,ne kun ovat hennompia,niin pitää verta pumpata tiuhempaan,kun taas poikien syke on yleensä n.130 paikkeilla kuulema.
Eli tämän "opin" mukaan meille tulisi tyttö...:saint:

Ultralla ei se ryökäle alkanu katsomaan,(ei ollut edes töpseli seinässä,kun katsoin ) ettei kuulema vauva "häiriinny" PERKELE!!

No ens kuun alussa on se rakenneultra,niin siinä sitten saa taas ihastella pikkuista.:heart::heart:

Muistaakseni joku kertoi että oli kokenut km.n rv.20,tohtisinko kysyä saatiinko syytä selville?
En tahdo repiä haavoja auki,ei tarvitse kertoa jos aihe on vielä arka tai ei muuten halua puhua asiasta.:hug:


Juu,kyllähän meillä se tietty kipinä on tallella,en voi kieltää,joskus oikein itsekin pysähtyy miettimään että miten se oikein on edes mahdollista.:kiss:

Onhan niitä tietysti huonojakin hetkiä,mitkä johtuu kyllä täysin tuon siipan mustasukkaisuudesta,enkä toki tarkoita mitään pientä "kaiherrusta" vaan totaalista mustasukkaisuutta.:|

Se on joskus(aina) raskasta,mutta jotenkin siihenkin on jo niin tottunut, että osaan jo vältellä tilanteita aika hyvin,aina se ei tietenkään ole mahdollista.

Ja kumma kyllä,joskus kauan sitten se jopa tietyllä tapaa imarteli minua silloin,mutta se olikin melko pientä mustasukkaisuutta,nykyisin se hipoo jo lähes mahdottomuutta.

Koskaan en ole häntä pettänyt,eli ei johdu siitä, vaan luulen että kuuluu osaksi hänen luonteeseen, ja kait hän potee jotain menettämisen kammoa,vaikka olen hänelle sanonutkin monta kertaa etten ole koskaan edes eroa harkinnut,koska rakastan häntä niin syvästi,ja kaikki vatoinkäymiset ovat vain lujittaneet suhdettamme.:heart::heart::heart:

Mutta noin muuten olemme kyllä todella onnellisia,ellei tuota em.piirrettä laketa.

 

Wiiwi mulla oli km tai siis kohtukuolema vuonna 1997 viikolla 20.Syytä siihen ei varsinaisesti löydetty,vauva oli täydellinen pikku mies.Ainoa syy ehkä oli se että mulla oli istukka irronnut,tähän tulokseen päädyttiin koska istukan päällä oli ollut kuivunutta verta.
Mulla ei ollut mitään oireita,yhtenä iltana koski mahaan johon sitten Panadolia otin.Vauva oli ollut kuolleena kohdussa n.3 viikkoa.Jouduin sitten vielä pikkusen synnyttämään.Ei mikään mukava kokemus.Yritettiin sitten vielä uudestaan vauvaa mutta jostain kumman syystä en raskaaksi silloin tullut.

 

Hei Pikku-myy Todella surullinen tapaus :heart: Tuntuu jotenkin niin mahdottoman kohtuuttomalta että lapsi täytyy vielä synnyttää,kaiken sen surun keskellä.:hug:

Kysyin,kun itsellä lähestyy tuo 20 vko.a,niin on alkanut pelottamaan(taas) kaikki mahdollinen...

Kovasti ONNEA KAIKILLE PIKKUISILLE MATKALAISILLE!!!! :heart::heart::heart:

 

Heipparallaa täältäkin...ja kiitos kaikille tervetulotoivotuksista !

Eilen alkuraskauden ultrassa ihan raskauden keston määrittämiseksi ja vastaa aikaa menkoista +- 2 pvää ja kaikki muutenkin ihan ok. Sintin sydän sykki ja sen näin itsekkin tosin mun piti pyytää lääkäriä näyttämään kun oli lopettelemassa ultraamista..oli vähän outo nuori erikoistumassa oleva naislääkäri joka vaan itsekseen tutki jotain eikä kertonut ultratessaan samalla mitään..

Saikkua sain ens viikolle asti kun sanoin etten voi töissä käydä kun älytön kuvotus on 24/7 vaikka oksentamaan en ole joutunut pariaa pientä yökkäystä lukuunottamatta. Kaikki hajut kuvottaa ja veto on ihan veks vaikka illalla menenkin jo ajoissa nukkumaan.

Pikku-Myylle pahoittelut tapahtuneesta!

Nyt tuli esikoinen selän taakse kurkkimaan joten tsau...

 

Onnea Isotikru hyvistä ultrakuulumisista.

 

LB ihanaa, rutistus ja isot onnittelut :heart:.
Kun ennätät tule mukaan porisemaan tuonne vauvojen puolelle

 

Heips kaikille!
Saako liittyä seuraan? Täällä päässä istuu jo 41-v esikoistaan odottava Keski-Suomesta. Nyt mennään jo viikoilla 23+4 (la 11.7) ja mihäkin uskallan jo vähitellen hengittää (ainakin silloin kun napero liikuskelee masussa) .

Meillä syy tähän "vasta" tällä iällä raskautumiseen on selittämätön lapsettomuus ja tämä odotus nyt on tavallaan ihan suunnattoman ihana ja odottamaton "vahinko". Kävimme erilaisissa hoidoissa vuodesta 2003 alkaen viimeiset hoidot 2008. Siihen väliin mahtui yksi kipeääkin kipeämpi keskenmeno vikkoilla 10+2 ja heti perään tuulimuna. Haaveet siis perheenlisäyksestä oli jo heitetty syvälle romukoppaan, kun sitten yllättäen marraskuun puolivälissä ryhdyin miettimään, että missäs ne mekat on. En enää pitkään aikaan ollut pitänyt menkoista kirjaa, niin olin aiheesta ihan hukassa. Vähän kummallisesta olostakin ajattelin, että nyt on mneillään jotain outoa - vaikkapa vaihdevuodet tai jotain.. Tein kuitenkin raskaustestin ja plussa pärähti ruutuun. Ultrassa sitten varmistui, että olin viikoilla 8+4 siinä vaiheessa. Jännitys on ollut pikkuisine vuotoineen ja kaikkineen aivan hirvittävä ja välillä on ollut suorastaan helpotus, että töissä on ollut niin kiire että tätä asiaa ei voinut vatvoa ihan koko aikaa.

Olen varmaan siitä asti kun plussan sain seuraillut keskustelua ja porukka tuntuu mukavalta ja lämminhenkiseltä.

Ihanan aurinkoista päivää kaikille!
LeiaK + napero (poikalupaus) 23+4

 

Pikku Myy. Sun tarina keskenmenosta rv20 on surullinen
Mulla ei henk.kohtaista kokemusta kekenmenosta noilla viikoilla, mutta siskolla ja yhdellä parhaimmista kavereista oli kohtukuolema/keskenmeno rv 23-25. Sisko joutui myös synnyttämään kuolleen lapsen.Kaverin vauva oli elossa, mutta sitä ei edes yritetty pelastaa kun viikkoja oli vasta 23 muistaakseni. Se oli kuitenkin viikkoa vajaa sitä rajaa että yritetään pitää hengissä. Voi tietenkin olla,että oli joku muu syy miksi ei yritetty...näin maallikosta tuntui kuitenkin kummalliselta selitykseltä silloin. Siskolla oli istukka irronnut,mistä johtui kohtukuolema
Nuorin siskoista on synnyttänyt molemmat tytöt keskosina rv25/27. Toisen odotuksen aikana hänelle annettiin lääkkeitä, joiden tarkoitus oli valmistaa vauvaa ennenaikaiseen syntymään...mm jotain keuhkoja vahvistavia. Molemmat tytöt ovat vallan suloisia ja ennenkaikkea terveitä. Että kyllä nykylääketiede on ihmeellistä
wiivi, miehen mustasukkaisuus ei ole kivaa, siitä on kyllä omakohtaista kokemusta. Joku joskus sanoi, että kyllä se siitä iän myötä vähenee. Meillä miehen mustasukkaisuus ei ole vähentynyt, vaikka tuolla on ikää jo 46.

LeiaK, tervetuloa mukaan! Meillä onkin la lähekkäin, mulla 12.7
Sulla on vain vasta ensimäinen lapsi tulossa, mulla 4. Pojat ovat 92,94 ja tytär 00 syntyneet.

 

Heips!!!!

Ja tervetuloa LeiaK,sinulla ihanan yllättävä tarina raskautumisesta!!! ONNEA KOKO PERHEELLE!!

Jospa tuolta kuumeilijoiden puoleltakin lukaisisivat tarinasi,niin antaisi heille uskoa onnistumiseen.

Wiiwillä kaikki hyvin raskaus rintamalla ja viikkoja 19,eli kohta olisi puoliväli menossa!!

Tänään on kyllä ollut jotenkin huimaava olo koko päivän,joten taidan mennä pitkälleen vähäksi aikaa.

Palaillaan taas myöhemmin!

 

Sama pää kesät talvet niin ei kaikkea muista!
Piti noista sykkeistä sanoa, että mulla sykkeet olleet koko ajan 150-160. Joku täällä mainitsi, että korkeat sykkeet veikkaisi tyttöä. Niin minäkin olen kuullut, mutta ultran mukaan mulle tulee poika
Samaten jalkakarvojen hidas kasvu, alkuraskauden kova pahoinvointi ja makeannälkä veikkaisi tyttöön, mutta vatsa taas on aivan selvä poikamasu. Ja muistan kuinka aikaisemmin poikia odottaessa roskaruoka ei maistunut, ei hesen ruoka, sipsit ym...eikä maistu nytkään!
Sukupuolellahan ei ole oikeasti merkitystä, on se ikä mikä tahansa niin ylipäätään raskautuminen ja terve lapsi on pääasia. Silti on kiva seurailla ja lukea erilaisia ennusmerkkejä

 

LeiaK tervetuloa joukkoon mukaan ja ihanaa odotusta sulle
Tää palsta on kyllä välillä ainakin mulle henkireikä jonne voi tuntojaan purkaa.
Vaikka mulle tämä on jo viides raskaus, välillä tuntuu että ekaa odottelen.Kovin on unohtunut kaikki raskauden mukanaan tuomat pienet vaivat ym.
Mulla jouduttiin steptokokki-lääkettä vaihtaa,ehdin vain 3 tablettia ottaa kun aivan käsittämätön ylävatsakipi iski,meni eilinen päivä sängyn pohjalla.Nyt sit toinen lääke joka ei ainakaan vielä käy mahaan.
Viikkoja onkin tänään jo takana 30...huh huh...miten tuo aika meneekin nopeesti.Pitäs ruveta pikku hiljaa Nyytille laittaa tavaroita valmiiksi mutta jotenkin en vain saa mitään aikaseksi,ei ole oikein intoa laittaa mitään.Johtuneeko sitten tästä kaikesta mitä tämä raskaus on mukanaan tuonut,tiedä häntä.
Yöunet on edelleen kateissa,en oikein tajua miten oon tän reilun 7 kk jaksanu vain muutaman tunnin unilla,jotenkin sitä vaan jaksaa.Mulla on tosissaan unirytmin kanssa tekemistä,menen nukkumaan n.21.00 mutta nukahdan joka ilta n.03.00 ja herään sit aamusella n.08.00.Siinäkin välissä välillä heräilen.Ja ennen raskautta olen aina nukkunut 9-10 tunnin unet ihan kevyesti ja olen ollut sellanenn joka tarttee paljon unta ollakseen toimintakykyinen.28.3. olis meno unitutkimukseen,ei kuulemma haittaa jos ei uni tuu Saas nähdä mitä siellä sitten selviää.
Ihanaa ja aurinkoista vknloppua jo näin etukäteen meille kaikille

 

Heipparallaa kaikille!

Mites PikkuMyy, vieläkö supistelee? Toivottavasti olotila jo parempi.

Wiiwi siis onko ihan normaalia, et tihkuu maitoa jo noilla viikoilla? Mulla ei tietoakaan moisesta, ja jos menee saman kaavan mukaan kuin omalla äidilläni, ei maitoa heru riittävästi vauvalle.
Meillä mies tulee ehdottomasti synnytykseen mukaan, tosin sillä ei ole ennestään asiasta huonoja kokemuksia tai siis ollenkaan kokemuksia niin ei raukka tiedä mihin on päänsä pistämässä
Morticia kiitos vinkeistä, toi Bumbo oli ihan uus tieto, en tiennyt tuollaista olevankaan ja Gavisconea haen heti kun apteekkiin asti pääsen.

MrsBreelle :hug: toivottavasti olet jo saanut huojentavia uutisia.
Leiak mulla nousi ihan karvat pystyyn lukiessani viestiäsi, meillä on hurjan paljon yhteistä.

Meilläkin on sykkeet olleet kovat koko ajan, jalkakarvojen hidasta kasvua? en ole ainakaan itsessäni huomannut , pahoinvointia ei ole ollut juuri nimeksikään (pientä kuvotusta alkuvaiheessa) ja makeannälkä on kadonnut kokonaan, karkkisyöppö ei enää syö nameja eikä sipsejä eikä oikeastaan mitään sellaista hyvää jota on tullut koko ikä popsittua.
Meille siis 100% tyttö tulossa, tieto tuli lapsivesitutkimuksesta.

Nyt on iskeneet kovat liitoskivut, tai ainakin luulen niitä liitoskivuiksi. Aamulla olo on ihan hyvä, mutta iltaa kohden alavatsa kipeytyy ihan hirveesti. Sohvalla asennon vaihto on tuskallista ja sängyssä kääntyminen yhtä tuskaa. Huomenna käyn ostamassa tukivyön jos siitä olis apua.

Sinivatukka tänään tasan 26vkoa!

 

Heips pitkästä aikaa,

Onnea Little Bearille tyttövauvasta ja samoin samislaskettuaika-Morticialle melkovarmastitytöstä

Me poikettiin tasan 2 viikkoa sitten ultrassa eikäö ihmeemmin jäänyt epäselväksi, kumpaa sukupuolta tämä meidän hippiäinen edustaa - hyvin vahvasti näyttäisi siltä, että taloomme tulee toinen mies Oli kyllä hauska katsella pikkuihmisen touhotusta, sitä olisi voinut tuijottaa pidempäänkin. Hän on erittäin vilkas pieni hahmo mielestäni, ja vaikka minullakin Mortician tavoin on istukka edessä, niin potkut ja liikkeet tuntuu ajoittain tosihyvin.

Nyt olen jo uskaltanut katsoa vähän vaatteita ja tarvikkeita tulokkaalle, ja eilen ei meinannut millään päästä harmistuksen yli, kun huuto.netissä meni tosikivat vaunut sivu suun. No, tuleehan noita... Uusia ei tod. osteta, aivan tolkuttoman hintaisia nuo kärrit!!

LeiaK, ihana yllätys sinulla! Tämä on myös meidän ensimmäinen, miehellä kylläkin ed. liitosta 2 lasta. Aikaisemmin en katsonut haluavani lasta kenenkään kanssa, mutta tämä elämäni ihanin ja rakkain ihminen käänsi pääni. Me olimme tosin myös tuudittauduttu siihen, ettei varmaankaan tärppää, kun olen tällainen vanha tätsykkä ja omalla kohdallani ei olisi ollut maailmanloppu, jos en raskaaksi olsii tullutkaan, joten todettiin, että tulee jos on tullakseen. Ja siihen meni sitten kokonaiset 2 kk, kun hippiäisen kasvu käynnistyi...

Onkin epäoikeudenmukaista, että toiset niin kiihkeästi haluaa lapsen ja yrittää ja yrittää, eikä sittenkään onnistu, ja minulle tämä oli tällainen läpihuutojuttu. Enkä tarkoita, että NYT suhtautuisin tähän välinpitämättömästi, pikkumies on ihan äärettömän odotettu ja maailman ihanin yllätys meille, mutta niin soisin tämän onnen esim. eräälle ystävälleni, joka on vauvakuumeillut jo vuosia, tuloksetta Mutta LeiaK, tuosta sinunkin tarinasta tulee mieleen, että kuinka paljon tämä onkaan korvienvälinen juttu, jos stressaa asiaa jatkuvalla syötöllä, niin henkinen puoli ja kroppa lienee useasti sellaisessa hälytystilassa, ettei raskaaksi tuleminen onnistu, vaikka kuukauden seisoisi päällään. Ja kun ikäänkuin antaa periksi ja "unohtaa" koko jutun, niin yhtäkkiä onnistuukin... Kun tosiaan, eihän noille aina löydy lääketieteellistä selitystä.

Olga70 22+0 ( Ja Morticia, vaikka kovin mielelläni olisin vielä 40, niin vuosi tuli lisää tammikuussa, korjaa kun ehdit/jaksat)

 

Heissan sinivatukka supistuksia on edelleen aika säännöllisesti,illalla kuitenkin paljon enemmän kuin aamulla.Ja osa supistuksista on aika kipeitä.Saa nähdä nyt kun oon syöny ton kuurin että helpottaako yhtään.

 

Heippa!
Minä ollut nyt 2 päivää töissä ja väsymys on todella voimakasta! Iltaisin on tuskaa edes kymmeneen valvoa ja nytkin äsken nukahdin sohvalle taas... pitänee kömpiä sänkyyn kohta..
Sain pomolle kerrrottua tänään, otti asian ihan ok vaik etukäteen jännittikin. No on yks kivi pois sydämeltä! Työkaverit ei tiedä eikä tarviikkaan ennenku on senvert pitkällä että huomaavat...
Ja onneks on vaki paikka niin on työ mihin mennä hoitovapaan jälkeen!

Mulla nuo sipsit ym. suolainen on alkanu maistumaan("!) Ja samoin makkarat ja sen sellaiset joiden ei vältisti pitäis niin hyvin maistua. Ennen söin kohtuudella mut nyt jotekin yltynny (blääh!)
Ja kiloja tullut jo pari näin aikaisin! Neuvolassa sanottiin että kantsii varoa raskausajan diabetesta!
Joo kunhan sais skarpattua... kun väsyttää koko ajan niin paljon että ei jaksa miettiä monimutkaista... toki tulee sitä joskus hedelmiäkin syötyä ja kasviksia, aamuisin yleensä.
Vitamiinia otan myös beroccaa ja vahvaa d3-vitamiina sekä kalkkitabletin joka aamu.
Voikohan olla että juon liian vähän vettä?? Yritän sitäkin mutkun pissattaa vähän väliä öisinkin niin varsinkaan illalla ei tuu niin paljoo juotua.

Mrsbree: voimia ja onnea että sukulaiset olis kunnossa!
Sinivatukka tsemppiä sulle jotta saisit levättyä kunnolla! Ootko töissä vielä ollut?
Pikkumyy kauhee kokemus sullakin toi keskenmeno ja viel noin pitkällä! En muista oonko sulle kommentoinut jo, on niin paljon tekstiä ettei millään muista, mut osaanotot kuiteskin!!:heart:

Isotikru: Hienoa kuulla että kaikki ultrassa ok! Mulla vasta kuukauden päästä sama, jännäystä siis sinne saakka ainakin!
Jees, nyt hyvät yöt ei jaksa enempää, huomen 1 vapaa sitte taas viikonloppuna duuniin!!
Laskin että mulla on noin vajaa puol vuotta viel niin pääsen lomille ja siitä ehkä äitiyslomalle suoraan... taitaa olla noin 2 kk ja rapiat ennen laskettua aikaa... ihan hyvä jos niin.
Hyvät yöt kanssasisaret!

 

Nii, selvennöksks: Minä oon 43 vuotta (tuli viime vkolla täyteen.) Ja nyt menossa rv 6+2

 

Heissan!
Minäkin kurkistan varovaisesti tähän pinoon ja toivottavasti jäänkin mahdollisimman pitkäksi aikaa. Olen parin kuukauden päästä 40 täyttävä neljättä odottava mamma Pirkanmaalta. Tämän raskauden kanssa mennään hyvin alussa (nyt 7+2), joten katsellaan rauhassa eteenpäin mitä tuleman pitää. Mikäli loppuun saakka päästään ja nelonen meille syntyy, täyttyvät hartaat toiveeni. Ellei niin käy, mennään eteenpäin sillä mitä meillä jo on.

Neljättä on meillä toivottu ja yritetty ja sitten luovuttu yrityksestä ja toivosta. Edellisen kerran tulin raskaaksi viime lokakuussa, joka osoittautui tuulimunaksi. Se oli kolmas tuulimunaraskaus peräkkäin tätä neljättä yritettäessä. Sen jälkeen todettiin, että ei vanhat enää pysty ei kykene. Se oli ensimmäinen kerta, kun minulle otti oikeasti tosi koville keskenmeno (kaikki kokemani keskenmenot ovat onneksi tulleet alkuraskaudessa).

Marraskuisen keskenmenon jälkivuoto kesti melkein kaksi kuukautta ja viime viikolla aloin ihmetellä, miksi jälkivuodon jälkeen ei ole tullut kuukautisia. Ja kun rinnatkin tuntuivat hiukan oudoilta hain testin ja plussahan se oli. On tämä elämä hauska laji. Ensin yrittää ja yrittää eikä siitä mitään tule. Sitten ihan "vahingossa" huomaa olevansa oikeasti raskaana ja tuijottaa ultraäänilaitteen näytöltä pientä sykettä. Hassua. Kävi siis juuri niin kuin Olga70 kuvaat tuossa aiemmin.

Laskettu aika on näillä näkymin siis 2.11. ja synnärinä tulee toimimaan TAYS.

Säihke

 

Heips ihanaiset!!!:wave:

Meillä tämä raskaus sai alkunsa juuri sellaisessa tilanteessa,että en enää ovista edes tikutellut,oli jo vähän sellainen fiilis et joo,tää on nyt nähty.:headwall:

Viime maaliskuussa oli km.sitä ennen oltiin yritetty jo lasta pari vuotta. Sen km. jälkeen meni kierto niin sekaisin ettei siitä saanut mitään tolkkua.Annoin haaveiden painua jo unholaan,kun luulin todellakin että raskaudun HETI uudestaan,mutta näin ei siis käynytkään.

Sitten yksi lauantai aamu tein +-testin,mieheni oli ollut edellisenä iltana saunaillassa,ja olo oli hällä vähän hutera,iloisena näytin hänelle testin ja ylläri oli kyllä melkoinen hänellekin.Jopa unohtui kankkunen siihen paikkaan!

Nyt mennään siis viikoilla 19+1.

Juu,kätilö sanoi siitä maidon tulemisesta että on ihan normaalia,toisilla voi alkaa jopa näin varhaisessa vaiheessa herumaan,kysyin että vaikuttaako maidon riittävyyten,niin ei kuulema vaikuta vaan maitoa tulee hänen mukaansa sitä enemmän mitä sitä "kuluttaa".

Kyllä on ihan niin, että tärkeintä on tosiaankin se, että voi olla edes raskaana tässä iässä ja että lapsi vielä olisi terve.Sukupuolella ei ole väliä,mutta onhan se tosiaankin kiva arvuutella ja nimiä miettiä.=)
En minäkään taida noihin sykkeisiin ja muihin ennusteisiin kovin uskoa,ehkä jos ultrassa kunnolla näkisi niin sitten uskoisin.

Heips säihke sinullekin ja tervetuloa mukaan,täällä ollaankin viime aikoina käyty melko vilkasta keskustelua ja mukava kun joukkoon tulee uusia odottajia!:hug:

Mulle ei ole mitään erityisiä mielitekoja tullut,kaikki uppoaa ja läjä päin...muutenkin on tämä aika alkanut nyt tuntumaan mukavammalta kun on nuo kolotukset vähentyneet..

Mieheni sanoi yhtenä päivänä että olen jo vähän turhankin "hehkuva" kun oltiin kauppaan menossa,otin sen kauniina kohteliaisuutena,vaikka myöhemmin sanoikin että käydään tästä lähtien yhdessä kaupassa ettei minun tarvitse kantaa kassia....

No heips taas ja voikaa "paksusti":wave:

 

:wave:
Tervetuloa Säihke ja tarrasukkia masuasukille. Levollisin mielin voit kuitenkin olla, kun on sykkeet todettu ja vaavi oikeassa paikassa kasvamassa Koitat nyt vain rentoutua ja nauttia odotuksesta!

Mulla kans alkoi jo raskautumistoiveet olla nollissa ja ajatuksena oli pistää piuhat kii kun tärppi kävi. Ja nyt onnellisena rv 23+3. Koitan nauttia raskaudesta täysin siemauksin, kun tämä on se viimeinen.

Voi sua PikkuMyy, sulla ei ole ollut helppo raskaus...vaan palkinto on sen arvoinen. Toivottavasti uus lääke auttaa.

Olga, mahdetaanko pian huudella samoja rattaita huutonetistä. Mulla kans siellä kova katselmus päällä. Millaisia vaunuja olet katsellut? Mä lähinnä Emmaljunga cerox tai sit Brio kombi. Hartanit ja Teutoniakin vähän kiinnostais, mutta jotenkin noi toiset tuntuu paremmilta. Ei osaa päättää!!

Morticia, tuo bumbo oli mullekkin ihan uusi tuttavuus. Ei varmaan ollut silloin markkinoilla kun mun isot vauvat on syntyneet

 

Perjantaita kaikille!

Ihanaa - viikonloppu edessä, vähän enemmän unta tiedossa ja toisaalta aikaa puuhailla vähän jotain kotonakin. Meinaa tämä arki mennä pelkäksi työnteoksi ja koiran kanssa ulkoiluksi.

Kivaa, että joukkoon liittyy uusiakin, pysyy pino vilkkaana! Tervetuloa, onnea ja tarrasukkia pikkuiselle Säihke! Nin ja Isotikrulle myös onnittelut ultrakuulumisista, ainakin yksi virstanpylväs on sitten ohitettu!

Toivottavasti MrsBreen perheellä on kaikki hyvin. Tuo Japanin tilanne on ihan kammottava ensin maanjäristyksen ja tsunamin merkeissä ja nyt vielä ydinkatastrofin uhka liiankin suuri. Päiväillähän tätä tietenkin täältä käsin vain voi, mutta pahalta tuntuu siltikin...

Hankinnoista on täällä jossain vaiheessa ollut puhetta. Itse olen ollut niin varovainen, että äitiyshousutkin kävin ostamassa vasta kun tuntui ettei kuminauhaviritys enää farkuissa pysy eikä riitä. Nyt sitten vauva tarvikkeiden kanssa on sama fiilis: jos tässä nyt vielä käy huonosti, nin hukkaan menevät hankinnat. Pääseeköhän tästä epävarmuudesta ikinä eroon? Tosin sen verran kuitenkin, että naapurilla on vanhahkot, mutta kuin uuden veroiset Teutonian yhdistelmävaunut, joten ne lupauduin heiltä ostamaan. Tuo vaunu/ratas vaihe on kuitenkin aika lyhyt ja pelkäänpä että meidän perhe ei tämän naperon jälkeen juurikaan kasva - kuutta vuotta kun ei seuraavaa oikein voi odotella . Jokin reppukantosysteemi täytyy varmaankin kyllä hankkia. Koiran kanssa metsässä liikkuminen ei oikein muilla keinoin taida olla mahdollista.. täytyisi siis vielä tutustua tarkemmin noihin täälläkin esiteltyihin vaihtoehtoihin..

Oma olo on ollut yleisesti ottaen hirmuisen hyvä, mutta tällä viikolla huomasin pidemmän työpäivän jälkeen (no joo ysistä puoli kasiin illalla ei ole ihan normi työpäivän mitta kenellekään), että olo oli tosi vetämätön, väsynyt, tukkoinen ja huono. Istumatyö vielä ja jalat olivat turvoksissa jne. Täytynee yritellä pitää nämä istumisputket edes jotakuinkin järjellisen mittaisina.

Mukavaa perjantaita ja todellakin voikaahan paksusti!
Leia + napero 23+5