Toggle sidebar

35v+ odottajat, vol 2

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nevi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
TUTTELITAR:Pakkaamisen lomasta pikaisesti.Siis meillehän oli päivän selvä asia jotta meen punktioon.Neuvolassa sanoivat jotta "Tarviiko sun nyt mennäkään punktioon kun seulan tulokset nuon hyvät?!"
Ja kun asia oli meillä etukäteen jo päätetty niin menin.Itse tomepide ei ollut järisyttävä vaan kyllä kaikista pahinta oli odotella tuloksia ja kun vauvan liikkeetkin vielä jo tunsin.
Nyt kun olen viikolla 34+1 niin olen ajatellut jotta jos en olisi mennyt punktioon niin kyllä vaan jännittäisin loppuun asti vaikka seulan tulokset oli noin hyvät.
Mutta nää on just näitä henkilökohtaisia juttuja jokaisella on se OMA JA OIKEA mielipide asiaan ja kukin tekee ratsaisunsa itse.Tässä nyt vain ja ainoastaan mun oma kanta omaan asiaani.Onko sulla mahdollisuutta siihen istukkatutkimukseen??Sehän tehdään jo aikaisemmilla viikoilla.Ja jotenkin olen aina ajatellut jotta kyllä se luonto hoitaa asiansa jos jotain on pahasti pielessä.Älähän nyt huolehdi kyllä sinä sen ainoan ja oikean ratkaisun löydät. :heart:

Ja taas "pussittamaan"tavaroita... :laugh:


Äiti-66
 
Tänään käytiin rakenneultrassa ja kaikki vaikutti olevan hyvin. Vauva imi peukkuaan nautinnollisesti ja liikkui kovasti. Mitat ja muut kuitenkin saatiin hyvin. Istukka takaseinässä ja vettä hyvin ym. Sukupuoltaan ei suostunut näyttämään, vaikka kuinka ultraaja yritti katsoa sekä me. :laugh: Eli salaisuutena vielä haluaa pitää asian. :)
 



anjamarita....39v....ensimmäinen....la 22.07.2008....tyttö tulossa NKL

säihke....36v....kolmas (t-01, p-03)....la 19.08.2008

Äiti-66....41v....neljäs (t-98, p-00, t-05)...la.21.08.2008

sarppa70....37v....ensimmäinen....la 01.11.2008

Kisse....37v....neljäs (t-00, p-01, p-07)....la 20.11.2008 TAYS

TeSuLah....41 v....kolmas (p-03, t-06)....la 25.11.2008 SeKS

Czarina....40v....ensimmäinen....la 26.11.2008....poika tulossa

minnihiiri68.... 39v.... ensimmäinen.... la 28.11.2008....tyttö tulossa

leeloo....36v....ensimmäinen....la 2.12.2008

nevi....40v....viides (t-89, p-92, t-95, t-06+lainat-93)....la 23.12.2008 K-HKS

akkamänty....40v....la 26 tai 27.12.2008 TAYS

janttu672....35v....ensimmäinen....la 02.01.2009

tuttelitar....39v....kuudes (p-97, t-98, p-05, p-06, t-07)....la 13.01.2009

nokko....36v....kolmas....la 20.1.2009

lilli70....38v....ensimmäinen....la 21.01.2009

diddlina....36v....toinen (t-04)....la 04.02.2009 TAYS






Miina70....kolmas (p-94, p-96).... syntynyt :heart: tyttö :heart: 17.06.2008

ansku71....kolmas (p-01, p-06).... syntynyt :heart: poika :heart: 18.06.2008
 
Täällä meillä, Hämeessä, tarjottiin lisätutkimuksia jo viime raskaudessani. Olin tuolloin 37v.
Oletteko te kaikki, jotka olette osallistuneet veriseerumiin, saaneet nuo riskiluvut? Meillä kirjeessä luki vain, että tulos normaali.

Meillä tuo koiruli tapaa vähän liikaakin muita karvakuonoja äiti-66 Siinä asiassa olisikin ollut hieman opeteltavaa ;) Sen verran kovasti 'rakastaa' kaikkia sekä neli- että kaksijalkaisia, että olisi pieni rauhoittuminen ollut paikallaan.
Mukavaa lomaa teille =)

Onnittelut tännekin sinulle TeSuLah hienoista ulrta-kuulumisista. Minä joudun vielä odottelemaan viikkokausia. Vasta elokuussa olisi varattuna aika rakenneultraan. Onneksi ensi viikolla on neuvolakäynti, vaikka eipä siellä paljoa muuta ihmeellistä ole kuin sydänäänten kuuntelu. Mutta se se vasta onkin ihanaa :heart:
Olisin muuten olettanut, että tässä iässä neuvolakäyntejä olisi ollut edes muutama enemmän. Ensi viikon käynti on vasta toinen ja silloin alkaa jo 18. viikko :/

Laitettaisko muuten tuohon listaan synnytyssairaalat?

Ja sitten taas selkää veryttelemään...



Nevi ja Vilttitossu rv 16+3
 
Hei nevi, kiitos vaan. Ei niitä neuvolakäyntejä kovin usein ole näin alussa. Mulla oli lääkärineuvolan lisäksi kolmas käynti 2.7. kun kävin vkoilla 19+1. Loppuaikana saatkin sitten hypätä tosi usein. =)

Synnytyssairaalani on Seinäjoen Keskussairaala eli SeKS
 
Minä menen synnyttämään Naistenklinikalle eli NKL. Täällä pääkaupunkiseudulla on kyllä ollut kuulemma ruuhkaa ja ovat naistenklinikaltakin ohjanneet välillä toisiin sairaaloihin, mutta toivon että pääsisin sinne NKL:lle tämän perätila Sarani kanssa.

anjamarita ja Sara 38+3
 
Huomenta. Voi hitsi, olin jo kirjoittanut edellisen viestini loppuun, kun painoin jotakin nappulaa ja viesti hävisi.... No, uutta sitten vaan kirjoittamaan.

Nevi:Olen samaa mieltä kanssasi, että olisin odottanut alkuraskaudessa enemmän neuvolakäyntejä, itseasiassa ihan missä iässä tahansa. Kai tämä on tällaista ensiodottajan epävarmuutta, mutta koska minulla on vuosien mittaan tullut tunne, että Suomessa on kehittynyt neuvolajärjestelmä, selvästi alitajuisesti minulla oli käsitys, että henkisestäkin puolesta huolehdittaisiin enemmänkin eli siis alkuraskautta myös tarkemmin seurattaisiin, kaikin tavoin, alkuodotus kaiketi on kaikille epävarmaa aikaa. Toki kun pari kertaa olen soittanut kysyäkseni ensiodottajalle juuri tyypillisiä ylihuolestuneita kysymyksiä, ovat kyllä olleet erittäin ystävällisiä ja kehottaneet soittamaan aina, kun on jotakin kysyttävää. Kai minä olen tässä pahoinvoinnissani sitten vaan tuntenut jääväni niin yksin, kun ei lähipiirissänikään kenelläkään ole ollut kovaa raskauspahoinvointia (itseasiassa ei ole kukaan lähipiiristäni valittanut juuri mitään, kun on ollut kyse pahoinvoinnista, olen vähän ´kade´), mutta minun onneni on ollut mahtava työterveyslääkäri, jolle suunnittelen jo jotakin kiitoksenosoitusta, sillä ilman häntä mm. kilpirauhasarvojeni heittely olisi jäänyt kokonaan huomaamatta. Eli alkuraskauteen myös lääkärintarkastus, jonka pohjalta tehtäisiin erinäisiä kokeita, ettei alkion alkuajan tärkeä kehitysvaihe kärsisi jostakin sellaisesta, mitä ei ole ajoissa huomattu.

Tsemppiä, nevi, selkävaivoihin... Itse olen kärsinyt alaselän ongelmista ennen raskautta hyvinkin paljon: kiropraktikolla on vuosien mittaan käyty kymmeniä kertoja, joitakin öitä myös lattialla tullut nukuttua, kun ei voi muuallakaan. Vesijuoksun olen kokenut omalle selälleni mahtavaksi kuntouttajaksi, koska se automaattisesti vahvistaa selkää tukevia vatsalihaksia ja veden vastus on lempeä mutta harjoittaa lihaksia kuitenkin.

Synnytyssairaala..... Dodiin, kysymys, jota en suostu miettimään, pahoittelen........ Mutta, ajatusmaailmassani on sellainen painauma, että mitä ikinä sattuisi, olisi elämäntilanteeni mikä tahansa tällä hetkellä, itseäni lähin sairaala on TAYS, siellä kävin maanantaina gastroskopiassakin. Eli LÄHISAIRAALAKSENI (anteeksi korostus, mutta tuo termi ei puistata negatiivisesti, ei ahdista, enkä tunne paniikkia ja pelkoa) voi merkitä TAYS.


äiti-66: Kirjoituksistasi huokuu sellainen elämänrauha, että haluaisin sinua moisessa matkia, jos vain pystyisin. Kirjoitit: ".... Ja jotenkin olen aina ajatellut jotta kyllä se luonto hoitaa asiansa jos jotain on pahasti pielessä..." Joskus alkuaikoina itkeskelin tätä epävarmuutta miehelleni ja kysyin, että mitäs hän on mieltä, jos kaikki ei olisikaan hyvin. Hän totesi täysin itsestään selvyyttä huokuvalla äänellä, että niin, se vaihtoehto on olemassa, sitä mietitään sitten eikä häntä se pelota tai huolestuta, sellaistahan lapsen odottaminen on, se riski on aina olemassa ja sanoi tuon saman ajatuksen kuin sinä, että hän luottaa siihen, että luonto kyllä hoitaa asiansa, jos jotakin on pahasti pielessä. No, minä siinä hetken haukoin henkeäni ja totesin, että niinhän se on, kyllä nämä asiat, niin kuin elämä yleensäkin, menevät luonnostaan siten, kuin niillä loppujen lopuksi on tarkoitus mennä, että ei tuo ´totuus´ ( itselleni eräänlainen usko tai elämän ohje) tällä kauhealla murehtimisella muuksi muutu, mutta nyt raskausaikana en ole kuitenkaan sellaista tyyneyttä saanut kuin aiemmin elämässäni. Tosin, eilen lähdin lenkille ja juoksin 35 min sykemittarin kanssa. Aina, myös ennen raskautta, kuuntelen ja olen joutunut kuuntelemaan kehoni viestejä (mm. selkäni), vaikka ei olisi aina huvittanutkaan kuunnella, joten siinä mielessä eilen lenkille lähtiessäni ja siellä ollessani minulla oli itseluottamusta, että en tee mitään sellaista, mikä ei tunnu hyvältä. Mutta siitä huolimatta ajattelin, että jos tämän vuoksi nyt menee kesken, niin sitten se on niin määrätty, sillä en voi vain olla ja maata raskauttani, jos ei siltä tunnu, moni elää melko tavallista elämää (ainakin tällainen käsitys minulla on vuosien saatossa tullut) myös raskausaikana. Minä joudun katsomaan syömisiäni (hiivaongelmaa) ja on ollut pahoinvointia, etten ole moneen viikkoon sängystä ja kotoa juuri pois päässyt, joten kai minäkin saan jotakin muutakin tehdä kuin aina vaan varoa ja odottaa ´pahinta´. Niinpä sitten kävin auvoisalla lenkillä, hitaasti laahustin eteenpäin, mutta mieli oli onnesta soikeana ja ajattelin, että elämä kantaa, tuli mitä tuli.


Täällä talomme ympäristössä on jo lähes parin tunnin ajan kaivinkoneet ja kuorma-autot pörisseet kuin parhaimpana arkipäivänä konsanaan, hassua, vaikka on lauantai. Rakennusalalla ja rakentajilla riittää vipinää. Nyt lähden ruokkimaan "petomme" eli chihu-koiramme ja sitten mietin, että mitä kykenisin sen jälkeen tekemään. Tämänaamuinen pahoinvointini aste ei ole vielä selvinnyt minulle täysin....
Mukavata päivää kaikille!


-akkamänty-
 
Minä vielä täällä, kun jäi kone äsken auki. Juuri kun nousin koneelta, olikin syöksyttävä vessaan ja seitsemän ( tämä on tarkkaa kuin hyttysen....) "pöntöllistä" tuli vettä ja aamupalani jämiä, joten ei kai tänään auta kuin nöyrtyä ja ottaa tuo f..#¤&....kin primperan, kyllä vähän sapettaa. Ensi viikolla menen gynekologin juttusille, että kuinka kauan tätä lääkettä oikein otetaan ja jos sitä ilman ei pysy ruoka ja neste sisällä, niin mitäs sitten yms. Nyt olen taas vähän kehooni pettynyt, toisin kuin eilen, kun en tarvinnut pahoinvointilääkettä ja jopa pystyin käymään kevyellä lenkilläkin. P....a....

Mutta, päivä jatkuu...
 
Täällä mennään synnyttämään Taysiin :wave:
Olen ihmetellyt kuinka helppo raskaus tämä on ollut, kun molemmat poikaraskaudet vuonna 2001 ja 2007 ovat olleet rankkoja monin erilaisin oirein....välillä en edes muista raskautta, mutta sitten, kun Hipsukka :heart: rummuttelee ja potkii alavatsalla muistuu mieleeni, että olen raskaana =)

Itse mietin paljon vauvaa ja sitä, että kaikki menisi loppuun asti hyvin ja vauvassa ei olisi mitään rakenteellista vikaa, mutta eihän sitä ikinä tiedä ja kaikki on Korkeimman kädessä....

Mieheni serkun vaimo odotti vauvaa ja laskettu aika oli viime helmikuussa. Hän oli juuri jäänyt äitiyslomalle ja neuvolassa ihmeteltiin suurta sf-mittaa. Hänet laitettiin ultraan ja sieltä suoraan naistentautien polille. Selvisi, että vauvalla oli harvinainen trisomia 9 johon ei esim. tämän Yliopistollisen sairaalan lääkärit olleet törmänneet koskaan...vauvalla oli kita-,laki,- ja suuhalkiot, keuhkot eivät olleet kehittyneet ja vauva ei ollut pystynyt juomaan lapsivettä yms.

Lähti syntymään spontaanisti ja eli 45 minuuttia syntymän jälkeen. Itseäni ja miestäni tämä tapaus pysäytti tosi paljon ja aina ei vaikka seeriumseula näyttää pieniä riskilukuja niin ikinä ei tiedä mitä synnytyksessä tapahtuu....itselläni oli vuonna 2001 tosi tramaattinen synnytys ja vieläkin pureskelen monia asioita mitä siinä synnytyksessä tapahtui ja kuinka kaikki Korkeimmat voimat olivat meidän puolellamme....vauva jäi mm. kahdeksi tunniksi synnytyskanavaan jumiin, napanuora kaksi kertaa kaulan ympäri yms. ja kätilö sanoi, että nyt rouva vain ponnistaa sen koko kahden tunnin ajan vaikka itkin etten tätä vauvaa saa pihalle....sydänäänet laski ja huone oli täynnä hetkessä hoitohenkilökuntaa....

Vauva autettiin imukupilla maailmaan ja ylilääkäri huutaa kesken imukupin vetämisen, että nyt SEIS!!! Vauvalla hartiat jumissa synnytyskanavassa, käsi kaulalla, napanuora x2 kaulan ympäri ja painoarvio oli mennyt vikaan yli ½ kiloa...

Kätilö oli nolona synnytyksen jälkeen, kun lääkäri sanoi ettei tämä vauva olisi syntynyt ilman imukuppia ja lääkärin avustamista.....itse kiitän pätevää päivystävää lääkäriä ettei vauva vammautunut, koska leveät hartiat voivat aiheuttaa hartiadystokian ja Erbin pareesi on siinä diagnoosina....

Tarkoitukseni ei ole säikäyttää ketään kertomuksellani ja siksi jätän aina esim. henkilötieto lomakkeessa olevan toiveita synnytykseen osion täyttämättä, koska koskaan ei tiedä mitä siellä oikeasti tapahtuu ja jokaisen synnytys on erilainen.....
 
Heips taas hetkeksi. Tuontyyppiset kertomukset, mistä Kisse mainitsi, ovat tehneet minusta tämän odotuksen suhteen hetkessäeläjäksi: turha nielaista ennenkuin tipahtaa.... Siitä tällainen varovaisuus. Kun on elämänsä varrella kuullut lukuisia tuollaisia tarinoita, ei uskalla iloita ennen kuin on varmaa. Eikä kaikkien asioiden todellakaan tarvitse aina mennä nappiin, en tarkoita sitä, vaan sitä, kun tämä odotus on koko ajan niin epävarmaa eli epävarmuus ja tietämättömyys ovat niitä, jotka saavat minut ottamaan asiat hetki kerrallaan.

Muitakin manselaisia siis eli moi Kisse :wave:

Ja nyt kauppaan rakkaan miehen kanssa ja aurinkokin paistaa, tässähän on ihan nasta olo taas, tosin v....n (harmittaa noiden kemiallisten aineiden käyttö näin raskausaikana!) primperanin ansiosta.

-akkis-
 
TAYS täälläkin.

Omaa (.) - rv10+5 ja tuhrutteli aamulla, ekassa paperissa oli hitusen vertakin. Ekat tuhruttelut oli n rv6 ja silloin en tehnyt asialle mitään, mutta nyt olen aikeissa joko a) soittaa neuvolaan (ei sieltä aikoja huomiselle saa, käskevät vaan odottaa 2 vko lääkärineuvolaan ja ekaan ultraan) tai b) soittaa työterveyteen ja kysyä erikoislääkärille pääsyä (työterveyslääkärin lähetteellä vakuutus korvaa erikoislääkärin käynnin). Mulla olis eka ultra 24.7 mutta en perhana vie odota sinne asti. Koko sunnuntaipäivä on nyt jo pilalla, vaikka kaikki masussa olisikin hyvin. Tää toka raskaus on alusta asti ollut ihan erilainen, kuin eka, ja nyt olen enemmän tarkkaillut itseäni ym ja vaikka olenkin "vain" 36v, olen viisi vuotta vanhempi kuin esikoista odottaessa ja kaikenmaailman huolet painaa... Tuskin mä töissäkään huomenna mitään saan aikaiseksi, ellen ole päässyt käymään tarkistuttamassa asiaa. En voi olla miettimättä tuulimunan mahdollisuutta. Kele |O
 
Voi diddlina ymmärrän oikein hyvin että olet huolissasi :hug:
Turhaan minä varmaan muistutan sinua, että kaikki raskaudet ovat erilaisia ja että monet kokevat tuhruilua sen milläänlailla vaikuttamatta raskauden kulkuun.
Toivon että pääset huomenna, oman mielenrauhasi takia, tutkimuksiin. Voisitko päästä vaikka neuvolaasi sydänäänten kuunteluun? Useinhan heillä jää kahden kävijän väliin lyhyitä aikoja jolloin voi päästä pelkälle kuuntelukäynnille.

Näinhän se on TeSuLah, että lopussa saakin sitten käydä melko usein neuvolassa. Enemmän minua kyllä kiinnostaisi ultrat :whistle: Minulla ei ole ollenkaan noin pitkä matka, ehkä n 4km. Autottomana siinäkin on tosin aina oma järjestämisensä.

Pidän sinulle anjamarita peukkuja, että pääset haluamaasi synnytyssairaalaan kun aika koittaa. Meidän kolme vanhinta ovat syntyneet Kätilönopistolla ja sitten tämä nuorimmainen Hämeenlinnassa. Meidän kotikaupungissa kun ei ole synnytyssairaalaa.
Helsingistä jäi kyllä mukavammat muistot kuin tuosta naapurikaupungista =)

Otan todella osaa akkamänty kun joudut noin voimakkaasta pahoinvoinnista kärsimään. Itse olin alkuviikkoina lähes valmis perumaan koko jutun, enkä minä edes oksentanut kertaakaan :ashamed: Muistan että edellisenkin raskauden alussa mietin, että en enää koskaan. Miten matalalle voikaan mielen vetää pelkkä huonovointisuus :/
Oletko muuten harkinnut yksityistä neuvolaa, julkisen rinnalle akkamänty? Siinä joutuu tosin ottamaan huomioon kotipaikkakunnan, löytyykö yksityistä, sekä kustannukset.

Ihanaa Kisse kun olet päässyt nyt kokemaan myös ns helpon raskauden =) Raskauksissa on tosiaan eroja. Jotkut sanovat erilaisten raskauksien kertovan lapsen sukupuolesta. Minkälainen olikaan ensimmäinen raskautesi ;)

Oma olo melko hyvä. Selkäkin tuntuu jo melko normaalilta. Huomenna olisi Korkeasaareen meno ja sitten tiistaina toiseen neuvolaan.


Leppoisaa sunnuntai-iltaa :wave:



Nevi ja Vilttitossu rv 16+5
 
nevi - kiitos sanoistasi. Yksillöllistähän tämä tosiaan on... Soitan aamulla neuvolaan ja toivon, että pääsen käymään siellä. Oma neuvolantäti taitaa kuitenkin olla jo lomalla, joten pitää taas selostaa kaikki alusta alkaen uudelle tyypille... No, katsellaan.

Pahoinvointia ja oksentelua riitti muuten esikoisesta viikkokausiksi, nyt mulla oli vain kuvotusta kolme viikkoa ja sekin on jo ohitse. Esikoinen on tyttö... joten mä salaa toivonkin poikaa tällä kertaa B)
 
Olen jo muutaman päivän ihmetellyt että Sara ei oikein liiku ja eilenkin join sokerimehua ja yrtin laskea liikkeitä tunnin, mielestäni ei tullut kymmentä. Kyllä muutaman kerran päivässä pää tai käsi heiluu tuossa pallealla ja jalka vippaa oikealla ala vatsalla. Mutta on tosi vähäistä.

Soitin sitten aamulla Nkl päivystykseen ja he pyysivät sinne käymään. Ottivat sitten tänään iltapäivällä reilun tunnin käyrää Saran sydämestä ja liikkeistä. Kyllähän se siellä liikkuu mutta ne liikkeet ovat sellaisin pehmeitä ja hiljaisia etten minä niitä tunne, onneksi piirturi ne tunnistaa. Eipä taida olla enää tilaa liikuskella. Kylläpäs helpotti kun ei ole mitään hätää. Menen kuitenkin vielä huomenna aamulla uudestaan niin äitiyspolilla ottavat sitä käyrää. Kuulemma haluavat perätilan takia nyt sitten tarkkailla.
Voisihan se tyttö jo syntyä ettei kasva mahdottomiin mittoihin ja sit joudun sektioon jota en halua. omien laskelmien mukaan jos lapsi kasvaa 30g/pv ja rv 37 oli arvio 3100g, Sara on nyt lähemmäs 3500g.

anjamarita ja Sara 38+5
 
Huomenta!

Mulla synnytyssairaala on PS eli Porvoon sairaala.

Minä en saanut tietää siitä veriseulasta sitä suhdelukua, papereissa luki pelkästään että tulos on normaali eikä edellytä jatkotutkimuksia. Oikeastaan ihan hyvä niin, eipä tarvinnut miettiä mielessä että onko se suhdeluku nyt sitten kuitenkaan niin hyvä...

Jee, puoliväli on jo ohitettu! Menossa jo rv 20+3. Ihan uskomattoman nopsasti on tämä aika mennyt, toivottavasti koko loppuaika ei mene yhtä nopeasti, haluan kyllä nauttia tästä raskaudesta "koko rahalla" :laugh:

Vähän kyllä harmittaa, että en vieläkään tunne vauvan liikkeitä. Mulla on istukka kohdun etuseinässä, joten se heikentää liikkeiden tuntemista. Lauantaina olin tuntevinani jotain, mutta en tosiaan ole varma oliko se vauva vai vaan mun mielikuvitus...

Keskiviikkona olisi sitten seuraava neuvola. Minulle noita neuvolakäyntejä on ollut ihan sopiva määrä, en ole kaivannut enempää tietoa, netistä löytyy nykyisin niin paljon kaikkea tietoa kun vaan viitsii etsiä...

Aurinkoista viikonalkua kaikille!
Enää 3 viikkoa kesäloman alkuun :)
 
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! :wave:

Hitsinpimpulat että säikähdin tänä aamuna kun sairaalasta tuli kirje; olen nimittäin odottanut soittoa sairaalasta koskien lapsivesipunktion tuloksia ja ajattelin jo että eivätkö uskalla enää soittaa, kun vastausten piti tulla jo toistaviikkoa sitten.... No, kirje olikin äitiyspolin sisätautilääkäriltä, joka oli todennut että minulla on HepaLMW-arvo liian alhainen tromboosiprolaksiaa ajatellen eli hepariinilääkitykseni ei toimi niin kuin pitäisi :( Nyt sitten joudun pistämään itseäni jatkossa 2 kertaa päivässä synnytykseen saakka... Karamba, ei yhtään nappaisi sillä INHOA noita piikityksiä muutenkin, mutta ei auta :/

Keskiviikkona menen taas rakenneultraan kuulemaan, miten meidän pikkumies jakselee tällä hetkellä ja silloin menen myös perinnölllisyyslääkärin pakeille - ehkä silloin saan VIHDOIN ne tutkimustuloksetkin :whistle:

Enää en niinkään pelkää sitä että vauvassa olisi joku vika taikka vamma, vaikka meillä se 16-trisomia kummitteleekin istukassa, sillä olen hyväksynyt sen tosiasian että KOSKAAN ei voi olla täysin varma vaikka kaikki testit olisivatkin näyttäneet hyviltä, mutta istukan toiminta jännittää ihan satasella... Toivon vaan hartaasti että istukka jaksaisi toimia kunnolla vielä ainakin 5 viikkoa, jotta meillä olisi edes teoreettiset saumat saada lapsi elävänä maailmaan. Onneksi paino oli "jo" 250 gr 2 viikkoa sitten, joten pientä toivoa selviytymisestä on, jos istukka sanoo sopimuksensa irti ennenaikaisesti.

Jatkamme siis tutuksi käynyttä jännittelyä ja toivotamme vähemmän jännittävää odotusaikaa teille muille ;)

Czarina & Lilliputti rv 20+5
 
Czarina Toivotaan, että vauva pysyy masussa mahdollisimman pitkään ja istukka jaksaisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla....

Mulla oli eka raskaus tyttöraskaus ja tämä raskaus on yhtä helppo, mutta pojat ovatkin olleet sitten toisesta ääripäästä :D ainoa positiivinen puoli on ollut, että hiukset ovat menneet kiharaan ja iho kukoistanut, mutta sitten kaikki muu niin HUH HUH!

Olen tässä viikon sisään alkanut näkemään mitä ihmeempiä unia ja taisin sitten viime yönä synnyttää vauvankin ja oli tosi tosi pieni unessa....varmaan alitajunta työstää asioita....

Juuri eilen sanoin miehelleni jonka isä täyttää marraskuun 11.päivä 60-vuotta, että sanoo hänelle ettei päästä mihinkään synttärireissuun, kun vauvan laskettu aika on 20.päivä. Sanoi vievänsä ennen raskautta meidät Lappiin viikoksi, mutta hän on kanssa sellainen vanhankansan mies, että varmaan ajattelee, että mies lähtee lasten kanssa reissuun ja itse jään punnertamaan vauvan maailmaan YKSIN!

Hän kun ei ole itse ollut koskaan
kiinnostunut lapsistaan ja varmaan ei tajua ottaa tätä asiaa huomioon meidän kohdallamme vaan menee ja varaa jonkun matkan marraskuuksi :|
 
Heips taas!

nevi: Miekin nyt ilmoittaudun selkävaivaisten joukkoon, ei oikein istuminen tunnu hyvältä eikä kyllä seisominenkaan, kun ei oikein suoraksi itseään saa. Keskiviikkona siis taas kiropraktikolle, ei muu auta. Selkä äityi eilisen ja toissapäivän pyöräilystä. Pyörässäni istuma-asento ei nimittäin ennenkään ole ollut ideaali selälleni eikä nyt varsinkaan, kun koko ranka on sängyssä ollessani aina puoli-istuvassa asennossa eikä siis lepää silloinkaan, kun itse lepään. Minulla on tyynyillä hirmuisen korkealle nostettu pääpuoli oksennusoloani helpottamaan, mutta täytyy kai ottaa vanha konsti käyttöön ja nostaa sängyn pääpuolta. Mies ei vaan innostu asiasta, mutta ei voi mitään. On se miehenkin hyvä jotakin "raskauskärsimystä" kokea.

En ole miettinyt yksityistä neuvolaa, koska olen sitten käynyt yksityisillä erikoislääkäreillä tai työterveyslääkärillä.

Jaahas, lisää hämeenseutulaisia, mukavaa :) Tervehdys Czarina!
Ja voimia sinulle, minäkin pidän peukkuja.


Ja nyt taas omanapaista ruikutusta, olen pahoillani......... :ashamed: Mutta kun tämä kuvottava olo ja oksennus ovat tänään taas olleet vallalla, tosin olen vain kerran oksentanut, mutta sekin automatkalla eikä mies ilahtunut ´kevyistä´ tuoksuista. Sitä ei kauheasti toisen tarvitse sanoa, ei edes epäystävällisellä äänellä, kun itseltä meinaa itku päästä ja tuntuu kutistuvansa rusinaksi. P#¤%&..le! Maksaisin maltaita, tottakai, jotta oloni olisi parempi enkä silloin rasittaisi muitakaan. Olen yleensä melko reipas sanomaan, kun joku asia ottaa pattiin, mutta nyt raskausaikana ei aina oikein kykenekään olemaan niin teräväkielinen kuin haluaisi, meinaa tuo itku tulla aina sitä ennen ja sehän nyt vesittää tietenkin kaikki nasevat vastakommetit :)

nevi: Olen minäkin useampaan kertaan kironnut raskausaikana syvimpään ja pimeimpään ´kuoppaan´ ja vannonut, ettei enää ikinä, mutta eipä sitä kauhean pitkää hyvänolon hetkeä tarvitse tulla, kun tuntuu, että onhan tämä elämä ihan elämisen arvoista. Se, olenko onnellinen..... hmmmm...... elämäni perusrakenteisiin kyllä, raskausolooni ja raskauteeni vastaukset ovatkin jo ristiriitaisempi ja monitahoisempi, mutta niitäpä minä sitten vuodatan psykologille, kunhan sen aika koittaa.


Kisse: Minäkin olen nähnyt paljon unia, tosin jo useamman viikon. Ei siinä mitään, mutta kun ne yleensä ovat ahdistusta aiheuttavia. Eivät ole pelottavia, mutta kun herään, muistan mitä unessa tapahtui ja kova ahdistava olo jatkuu vielä hetken herättyänikin. Se on tuo alitajunta, joka jyllää ahkerasti ja kertoo totuuksia tunteiden välityksellä....

Toivottavasti muuten innostut sanomaat reippaat sanat miehesi isälle, jos vähänkin kuulet moisia "ovathan ne naiset ennenkin ilman miehiä synnyttäneet".


Mitähän viikonlopun jälkeen kuuluu äiti-66? Ja anjamaritalle tsemppiä, vähiin käy... Hyvä, että pääsit tutkimuksiin.

Jaahas, olo on taas, arvon leidit, sellainen, että on pakko poiketa ämpärin ääreen ja koettaa, josko vointi muuttuisi, ei auta muukaan, #¤%&!! Anteeksi, olen kova kiroilemaan, mutta kun sapettaa tämä oksentaminen ja kirosana saa olon jotenkin "voimakkaammaksi" kestää sen kurjuuden. Heipsan!

-akkis-
 
AKKAMÄNTY:Tervehdys vaan täältä metsän keskeltä,järven rannalta!! :wave:
Kyllä toi sun oksentelu sitten kuulostaa v:mäiseltä!!(Kova kiroilija löytyy täältäkin... :x )
Mun ei oo tarvinnu missään vaihees raskauksia oksentaa mutta sitä alkuraskauden ällötystä on kahdes raskaudes ollu.Mutta toi sun olotila kuulostaa kyllä tosi paskamaiselta.Voi kun se antaisi sulla periksi! :)
Mulla on varmaan toi "kyllä luonto hoitaa" tullu siitä kun serkku-tyttö 24 vuotta sitten odotti kakkostaan niin hällä meinas aivan väkisin vauva tulla alkumetreillä pois niin jotain lääkkeitä vaan syötettiin ja vuodepotilaana olla.Hän synnytti sitten down-lapsen.
Ja mulla lähti nyt kaksosraskaus joista toinen "hyytyi" alkumetreillä,mahtoi varmaan olla jotain vikaa siinä. :ashamed:
Kyllähän muakin joskus rassaa kun nää tunteet menee kuin vuoristorata,ylös ja alas.
Mahtaa vaan olla kovaa hormoonitoimintaa :laugh:

UNISTA:Mä näen väliin ihan hulluja unia.Toissa yönä mies "pani" virtahepoa...Arvakkaas vaan naurettiinko kippuras miehen kans ku kerroin unesta... :laugh:
Synnytysunia en oo vielä nähnyt. :o

KISSE:Enpä ole mäkään esitietolomakkeeseen kirjoittanut muuta kuin näissä kahdessa viimeisessä jotta maksan lisämaksun yhden hengen kämpästä.Viime kerralla onnistui,katotaan nyt onko elokuus paha ruuhka.

Kyllä meistä varmaan kaikki tiedostaa hyvistäkin seula yms. tuloksista huolimatta jotta synnytykseskin voi sattua vaikka mitä.Jotenkin en ole valmis sitä syvällisesti pohtimaan.
Sehän on pakko ottaa vastaan mitä jokaiselle on tarkoitettu.

Lauantaina alko illalla supistelemaan oikeen tuntuvasti.Autos pitkään istuminen ei varmaan ollu hyvästä.

DIDDLINA:Tsemppiä!

ANJAMARITA:Onneksi kaikki ok.Se on kamala tunne kun vauva ei ala liikkumaan.
Mulla kävi kakkosen kans niin jotta aamulla herätessä ei vauva "rummutellut" ollenkaan.Vaikka kuinka painelin vatsaa ja ravasin makkarin ja olkkarin väliä niin mitään liikuskelua ei tuntunut.Soitin jo sairaalaan hädissäni.Ja kuin ollakaan vaavi alkoikin ilmoittelemaan olemassaolostaan...
:heart:

NEVI:Tää viikko jää nyt meillä pentukurssia väliin kun ollaan täälä mökillä.
Tänään käytiin koko porukka soutelemas tunnin verran ja meitin puol vuotias koiruus istui kuin patsas veneessä hienosti.Ja uimista näyttää rakastavan =)

Torstaina alkaa sitten äitiysloma,jee!!

Mies lähti kahden suurimman kera järvelle ongelle ja tuos mökin lähellä on trampoliini johon vien tuota pienimmäistä hyppimään.

Tenavat oli eileen silmät suurella kun mies sanoi mulle:"sä varmaan lentäisit tuonne aika korkeelle puiden latvaan jos menisit hyppimään."

Viime kesänä pompin trampoliinis täälä samaisella mökillä niin heti otti selkään vaikken silloon raskaana ollutkaan..

Olikohan vielä jotain muuta mielessä??

Niin joo,oon muuten huomannut jotta musta on tullu jotenkin hajamielinen |O
Matkalla tänne mökille pysähdyttiin kauppaan josta ostin 2 ristikkolehteä&iltasanomat.
Jotain 10 kilsaa kun oltiin ajettu niin hokasin jotta olin unohtanut ostokset kassalle.
Ei kylläkään käännytty takaisin vaan ostin huoltsikalta uudet :/

Niin, seulan riskilukemaa en ole muissa raskauksissa saanut vaan tää oli eka kerta.

Mukavaa alkanutta viikkoa!!

Äiti-66 RV 34+4
 
Neuvolassa käyty taas
paino noussut viikossa tosi paljon nyt 16 kg ekaneuvolaan lisää!!!
Johtuu turvotuksesta, ei auta pakko juonnit ym.
HB 141, en ole syönyt koko aikana lisä rautaa.
pissa ok
RR nousussa ja sen vuoksi ke taas neuvola

Perjantaina aika sinne äitiyspolille kontrolliin
Jos Sara ei ole vielä syntynyt, Silloin varmaan antavat sektioon ajan kun ensi tiistaina on la ja sen jälkeen ei perätila synnytystä alakautta kait enää yritetäkään.
Sais tyty jo tulla niin ei joutuis leikkauspöydälle.
Mutta eipä ole supparin supparia (siis kipeitä sellaisia) tullut, eikä minkään maailman lima vuotoja tms.

Alkaa yläpiä kypsyä kummasti täällä jo kun mitään ei tapahdu :kieh:

Tänään olin koko päivän shoppailemassa. Ostin maskusta puutarhakalusteet takapihalle ja Saralle itkuhälyttimen, vähän vaatteitakin tarttu mukaan. Sitten ruokavarastot täydennetty lidlistä 3 kassillista ja prismasta pari + kissoille 3 viikon ruoat ja hiekat. Pakastin nyt täynnä valmista ruokaa ettei tarvi heti alkuaikoina kun tulee tytön haku reissulta alkaa kokkailemaan.

Tässäpä tärkeimmät. Ainiin jotain positiivistakin, selkäsärky on täällä hävinnyt, närästys jatkuu edelleen.

anjamarita ja Sara 38+6
 
Siirryn tästä jossain vaiheessa vauvakuumeilijoiden puolelle takaisin...

Kävin neuvolassa, eikä sydänääniä kuulunut. No, odotettavissahan se toisaalta oli, kun rv "vasta" 10+5, ken tietää, vaikka vähemmänkin. Tuhruttelu näytti loppuvan, kunnes kello viiden aikoihin verta hulahti vessanpyttyyn. Pääsin heti terveyskeskukseen, josta sain Taysin naistentautien polille lähetteen - joko yöllä mentäväksi tai sitten huomisaamulla.

Ja aamulla sinne sitten mennään. Kotona viiltävät vatsakivut ja verinen vuoto hyytymien kera yltyi - ja lopulta pyttyyn tippua plopsahti isoja "palloja"... Toivottavasti kotosalla tulisi kaikki, ettei kaavintaa tarvittaisi. Menen toki polille ultraan tarkastuttamaan tilanteen, mutta olen aika varma, että kaikki on jo tullut ulos.

Nyt on sitten tämäkin koettu. Olo on vähän outo - "mitäs minä sanoin"-fiilis... jotenkin osasin aavistaa tämän, vaikka kuinka hassulta se tuntuukin noin sanoa.

Katsotaan, mitä polilla sanovat ja jatketaan harjoituksia myöhemmin loppukesästä/alkusyksystä.
 

Similar threads

anjamarita
35v+ odottajat, vol 3
Viestiä
582
Luettu
13K
Lapsen saaminen
Äiti-Kengu
Ä
H
35 v +odottajat, vol 4
Viestiä
642
Luettu
12K
Lapsen saaminen
anjamarita
anjamarita
anjamarita
35 v + odottajat, vol 5
Viestiä
1K
Luettu
51K
Lapsen saaminen
Lintukoira
L
T
ISOmpaa pesuetta haaveilevat 20
Viestiä
354
Luettu
8K
Lapsen saaminen
joox pikapikaa
J
T
ISOmpaa pesuetta haaveilevat 18
Viestiä
435
Luettu
10K
Lapsen saaminen
Joox päivittää...
J

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa