35 -vuotiaat ja sitä vanhemmat odottajat

Me asustelemme Tampereen seudulla myös ja synnyttämään menen TAYS:iin. Siellä ovat muutkin lapsemme syntyneet. Toinen vaihtoehtoinen sairaala olisi Vammalan aluesairaala, muuta olen ollut ihan tyytyväinen yliopistosairaalaan.
 
Hei pitkästä aikaa!

Seuraavaan listaan korjaus (jos joku sen laittaa), minulla kolmas lapsi, nykyisen kanssa ensimmäinen yhteinen. Synnytyspaikka LKS. Laittaisin itse uuden listan mutta olen niin onneton tämän tietokoneen kanssa.

Mulla matkaa laitokselle 160 km ja mun synnytykset olleet molemmat alta kahden tunnin joten sain sovittua että minun synnytys käynnistetään ja se helpotti suunnattomasti.

Ja minä voisin galluppina kysellä miten teillä muilla on paino noussut raskauden aikana? Mulla vaan nousee nousemistaan, eikä loppua näy. 10 kg mennyt rikki jo aikapäiviä sitten. Jännä juttu, normaalissa tilassa olen hoikka ja saan syödä mitä vaan eikä paino nouse. Aikaisemmin olen iloinnut jokaisesta kilosta joka mulle on tullut. No, nyt niitä kiloja tuleekin ihan urakalla, huh!



 
Hei!!

Tänään oli neuvola jossa kaikki oli ok. painokaan kun ei ollut noussut kuin vajaa 600 g viikossa vaikka pelkäsin sen nousseen enemmän , huoh...No sokereiden tiimoilta joudun kuitenkin polille ja ruokavalio neuvontaan joka ei ollut mikään uutinen.Toisaalta ihan hyvä niin pääsee kurkistelee masukkia usemmin kun katsovat sitä painon nousua miten masukki kasvanut. Eli loppi raskaus meneekin sit siinä kun juoksen harva se viikko polilla ja pelkään sen taas aiheuttavan turhaa stressiä joka sit taas nostaa paineita.

Galluppiin kyselyä..täältä kainuusta ollaan ja synnrille matkaa 40 km.
Pino kyselyyn taas että mulle tullut 9 kg....oops..mikä kyllä turhan paljon mutta jospa ei enää kovin nousis jos ja kun saisin itseäni niskasta kii ja pidettyä hiilari määristä kiinni.Sekä tietnkin tuosta ruokavalio suosituksesta.

Mukavaa viikonloppua mammoille!!!

Ansku71 ja rv 26+4
 
Tää mamma on Pohjois-Karjalasta ja tulee synnyttään Joensuussa :D jonne matkaa on n.70 km
Miun LA on muuttunu ultrassa.. entinen oli 20.6 mutta nyt se on 15.6 ( on jääny päivittämättä )
Painoa on tullu tähän mennessä just 10 kg :eek: ja varmaan 6 kg tulee lisää...mutta onneksi pois ovat lähteneet. Sokerit vähän kohoilee jne.... Ensi tiistaina ä.polille tarkistukseen.

amati ja tahvo 26+5
 
me ollaan lohjalta, ja synnytän siis lohjan sairaalassa, ensimmäisen olen synnyttänyt vammalan aluesairaalassa.

painosta en vielä osaa paljón sanoa, mutta minulla on aina ollut taipumusta turvotukseen, joten näin alkuraskaudesta olen jo turvonnut valtavasti, joka paikkaa kiristää ja vatsa on turvonnut, olo on aika tukala.
 
Tänään pukkasi tuska kaupoissa. Olin sovittelemassa ohuempia mammahousuja kun tuntuu että on kuuma kokoajan. Kaupoissa tuntui olevan enää S-koot jäljellä. Kuka niitä raskaana tarvitsee? En minä ole aikasemmin joutunut ostelemaan mammakuteita ollenkaan mutta nyt kun lähtöpaino oli jo 80 niin alkaa koot mitä käyttää olla sitä suurinta! Hui, varmaan kesävaatteet täytyy hakea telttaosastolta. :kieh: oikeesti ei paljon naurata.

Sormukset tartti riisua tänään pois kun pelottaa että ne tarttee kohta poikkaista irti sormesta. Ihana mies lupasi että ostetaan joku sormus odotusajaksi :heart:

Jotenkin shoppailu vei voimat ja nyt on supistanut pari kertaa kipeästi. Täytyy siis röhnöttää sohvalla ja katsella lumipyryä.
 
Tervehdys mammat! taalla ilmoittautuu yksi lisaa. Olen 37-vuotias, asun Lontoossa ja kolmatta odotan, la 21.7.
Veriseuloissa tuli halytys alhaisen papp-a:n takia ja vauvan kasvua seurataan tarkkaan. Viimeviikkoinen rakenneultra naytti kaiken olevan kasvun suhteen kunnossa mutta sitten istukka on reunaltaan kohdunkaulan paalla ja sitakin taytyy ultrata. paasepahan usein kurkistelemaan vauvaa :)
 
Tänään tuli autoa ajaessani ihme kohtaus. Ensin kauhea hengenahdistus. Tuntui, että keuhkot olivat aivan kasassa, enkä saanut happea. Sitten silmissä musteni hetkeksi. Pelästyin todella ja ajattelin, että nyt pitää ajaa tien sivuun. Tämä kesti onneksi vain pienen hetken. Sen jälkeen tuli hirveä hikikohtaus ja käsiä pisteli. Painoikohan vauva vain palleaan, vai mitä lie. Onko muilla ollut tälläisiä oireita?
Rv 32
 
Miina70, minkä ikäisiä ovat muut lapsenne? Minäkin luotan siihen, että 9-vuotiaamme katsoo vauvaa pieniä hetkiä - esikoisemme on kylläkin poika mutta hyvin luotettava ja kiltti nuoriherra. Olo on mulla välillä hutera ja huimaa melko usein - etenkin jos olen unohtanut syödä. Yöllä tytöltämme alkoi vuotaa verta nenästä ja hyppäsin liian nopeasti ylös sängystä - meinasin pyörtyä... Onneksi mies kiikutti lasillisen appelsiinimehua ja olo parani heti. Tällaiset heikotukset ovat mulla kuuluneet aiempiinkin raskauksiin, mutta onneksi en ole juurikaan voinut pahoin - ja nytkin vaikuttaa siltä, että säästyn pahoinvoinnilta. Tytön odotusaikana kärsin migreenistä, se oli aika kamalaa, kun ei saanut ottaa migreenilääkettä.
Painonnoususta sen verran, että mulla tuli aiemmissa raskauksissa molemmissa melkein 20 kg lisäpainoa, mutta se putosi ihan huminalla melkein heti synnytyksen jälkeen. Nyt olen päättänyt olla tarkempi ruokavalioni suhteen, olen niin himskatin perso karkille. Tänäänkin on tullut mutusteltua virpojille otettuja raekarkkeja ihan liikaa ;) Mulla himona on tällä hetkellä appelsiinit ja saaristolaisleipä - onneksi molemmat ovat aika terveellisiä himoja!!
 
Katariina71. Kuinka pitkällä raskautesi on, joko olet käynyt neuvolassa? Minulla on 12 ja 14 vuotiaat pojat. Varsinkin nuorempi on pienestä alkaen ollut oikea vauvahullu, hän varmasti auttaa hoitamisessa mielellään. Vaippaa hän tuskin vaihtaa mutta muuten touhuaa varmasti vauvan kanssa (toivottavasti!)

Mullakin on ollut migreeni ekassa sekä tässä nykyisessä raskaudessa. Vanhinta odottaessa kärsin migreenistä neljänä päivänä viikossa kuudennelle kuulle asti. Tässä nykyisessä migreenikohtaukset ovat lievempiä ja satunnaisia. Mutta olen ollut tästäkin tipassa osastolla pari kertaa kun menin niin huonoon kuntoon. Hei kun eka kohtaus tuli, päätin että en ala kärsimään migreenistä ja varasin ajan yksityiselle neurolle. Hän antoikin minulle estolääkityksen mutta en ole uskaltanut niitä ottaa (ovat muka turvallisia raskaudenaikana mutta keskushermostoon vaikuttavia). Panadolia kuluu, sehän ei migreeniä poista mutta helpottaa hieman. Tämä vauva on kyllä panadolia saanut.... aivan hirvittää!

Mulla oli myös appelsiinit himona alkuraskaudessa, söin niitä 4-5 kpl päivässä.

Varastoa kävin viikonloppuna kaivamassa. Oletin että olen säilyttänyt edes jotain vauvanvaatteita ja tavaroita mutta yllätys olikin suuri, en löytänyt yhtään mitään. Olen näköjään kaikki lahjoittanut pois. Huh, kaikki pitää ostaa!



 
Miina70, mun raskaus on vasta alussa, 4.3. testasin ja LA on marraskuun alkupuolella. Eka neuvola on aprillipäivänä. Edelleenkin olen jotenkin hyvin "kaksijakoisella" mielellä - välillä vauvan tulo tuntuu ihanalta asialta, mutta välillä hirvittää...
Mulla on tytön vaatteita tallessa reilusti, mutta jos poika tulee, niin hänelle ei ole mitään... Pojan vaatteet olen kaikki lahjoittanut ja myynyt pois. Toki olisivat varmaan jo aika vanhanaikaisiakin. Mites teillä pojat ovat suhtautuneet vauvauutiseen, kun ovat jo murkkuja? Me ei olla vielä kerrottukaan lapsille mitään. Näin alussahan ei voi olla varma siitä, että kaikki edes menee hyvin.
 
Katariina70; Mikä sulla on ollut vointi? Pojat ovat ottaneet vauva-uutisen hienosti vastaan. Nuorempi varsinkin. Vanhemmastakin pojasta on kivaa kun tulee vauva mutta hän ei sitä niin osoita kuin nuorempi. Nuorempi silittelee vatsaa ja kyselee kokoajan vauvan liikkeistä yms. Miehelläni on myös kaksi murkkuikäistä tyttöä. He eivät meinanneet millään uskoa vauva-uutista. Olivat alussa epäuskoisia ja järkkyttyneitä mutta hetken kuluttua alkoivat jo miettiä vauvalle nimeä. Pitävät meitä kai niin vanhana jo. Muistan kun kertoivat toissa kesänä että heidän kaverin äiti saa vauvan ja se on kauhean vanha, jo 34 vuotias! (minä olen 37).

Me kerroimme vauva-uutisen lapsille vasta np-ultran jälkeen. Emme uskaltaneet aikaisemmin koska mulla oli rajuja verenvuotoja alussa, olin satavarma että tämä vauva ei sisällä pysy.

Rakenneultrassa kätilö kertoi että meille olisi tulossa tyttövauva. Mutta en uskalla laskea sen varaan, vanhemman pojankin piti olla tyttö. Toki tämä raskaus on ollut ihan erilainen kuin pojilta... saa nähdä sitten kumpi tulee.

Nuorempi poika toivoo pikkuveljeä. Kun kerroin että on mahdollisesti tulossa pikkusisko niin oli aluksi tosi pettynyt. Nyt on jo toipunut pettymyksestään ja on iloinen tuli sitten tyttö tai poika.




 
Miina70. Vointini on ollut hyvä. Pientä huimausta mulla on välillä, etenkin jos en ole vähään aikaan muistanut/ehtinyt syödä. En ole kummassakaan aiemmassakaan raskaudessa oksentanut kertaakaan, joten tuskin nytkään. Vielä mulla ei ole ollut myöskään migreenioireita - onneksi! Iltaisin olen aika väsynyt, mutta aika oireettomalta tämä alkuraskaus ainakin toistaiseki vaikuttaa. Hajut joskus hiukan etovat ja hajuaisti on huomattavasti tarkempi kuin ennen raskautta. Tässäpä aika tarkka voinnin kuvaus!! Mites sulla? Raskautesi on jo toki pidemmälläkin. Joko sulla on iso masu? Ja minä kyllä uskoisin tuohon tyttöveikkaukseen, ultralaitteet ovat varmaan kehittyneet siitä, kun odotit poikiasi... Me olemme tienneet molempien lastemme sukupuolen ennen synnytystä ja oikein on mennyt molemmista! Uskon, että jos eivät ole varmoja, eivät sano sukupuolta ääneen. Itse veikkaan odottavani tällä kertaa poikaa... Mulla oli pojan odotusaikana finnejä ja niin on nytkin. Tytöstä tällaisia ihomuutoksia ei ollut. Tosin mua kyllä himotti appelsiinit myös tytön odotusaikana, niinkuin nytkin :p Ja muutenkin tuntuu, että kaikki raikkaat maut tuntuvat nyt hyviltä, mutta esim. rasvaiset makkarat ym. aivan ällöttävät.
 
Katariina70; Miten sinä olet odotusaikoina pärjännyt migreenin kanssa? Oletko saanut jotain lääkitystä siihen? Minä olin niin onnessani kun sain sen estolääkkeen. Ennenkuin aloitin lääkityksen niin kuitenkin varmuuden vuoksi soitin teratologiseen tietopalveluun ja kysyin ko. lääkkeestä. Sanoivat että voin ihan turvallisin mielin syödä sitä, se on niin pieni annoskin, toki se on keskushermostoon vaikuttava lääke jne.... eli enempää ei tarvinnut sanoa, en ole uskaltanut syödä ko. lääkettä kun kerran noin sanoivat.

Mulla vointi on nyt oikein hyvä. Toki olen kokoajan varpasillani migreenin vuoksi, kuulostelen kokoajan itseäni ja haen merkkejä sen tulosta, tullessaan se kestää mulla aina kolme päivää.
Pahoinvointia ei ollut silloin alussa kuin noin viikon ajan. Ja jatkossaan sitä ei tullut jos vain piti huolen että kokoajan söi jotain. Se verenvuoto jätti jälkensä henkisesti, vieläkin pitää joskus rynnätä veskiin katsomaan onko tullut verta. Kyllä se niin säikäytti monenmonta kertaa.

Itsestä näyttää (kun täältä ylhäältä käsin vatsaa katsoo) ettei se ole kasvanut kuin vähän. Mutta kun menee katsomaan peilistä sivukuvaa niin kauhulla ajattelen että kuinkahan suuri se on loppuaikana kun se on nyt jo noin iso. Itse olen pienikokoinen.

Olisi mukavaa jos meille tulisi tyttö. Kun kävimme ultrassa ja kertoivat tyttöveikkauksen niin eka ajatus oli että hui, en osaa edes hoitaa tyttövauvaa! Mutta kun muutaman minuutin mietin niin olisi ihanaa jos tulija olisi tyttö, pääsisin minäkin ostamaan vaaleanpunaisia hörhelöitä ja prinsessavaatteita. Mutta toki kumpikin sukupuoli on tervetullut, kunhan vaan kaikki menee hyvin.

Paljon on asiat/laitteet muuttuneet sitten poikien odotuksen. Ultralaite on kyllä ihan eriluokkaa kuin silloin. Eka neuvolasta sain pitkän listan käteen kielletyistä ruoka-aineista, aikaisemmin sai syödä mitä vaan. Olen kuin ensisynnyttäjä, kaikki on ihan uutta!

Tehdäänkö teidän paikkakunnalla nämä seulonnat, niskaturvotus ja veriseerumi?







 
tervehdys pitkästä aikaa tännekkiin :wave:
meillä ollaan vaihteeksi terveenä.
mulla ois viimenen viikko sairaslomaa jäljellä viidestä.
maanantaina kun ultraava lääkäri oli sitä mieltä et oisin kykenevä töihin.
teen siis siivoustöitä yksityisen firman leivissä ja 26.3 pitäs aloittaa vielä uuden pomon alaisena jossain ,pomo vielä lomalla ensi viikon.
voi olla et joudun hakemaan sairaslomaa työtervyshuollon kautta,kun kaikki saikun lääkärit eivät tajuu meidän työolosuhteita.

ois kiva et laittaisitte loppuun aina millä viikoilla olette menossa
:D

senttu ja lotta 24+4
 
Kyllä meidän asuinkunta tarjoaa veriseulan ja ultran, jossa tutkitaan niskaturvotus. Olen ajatellut mennä myös tuohon veriseulaan - aiemmin en ole halunnut niihin mennä, mutta nyt kun on jo enemmän ikää niin ajattelin sen olevan hyvä asia.
Pärjäsin migreenin kanssa kärsimällä - ah, ahdistavasti sanottu. Yleensä oksensin ja se jo hiukan paransi oloa. Lääkäriltä sain neuvon ottaa Panadol Zappia ja niin sitten teinkin. Pahoja kohtauksia mulla oli koko odotusaikana muutama (ehkä n. 5) ja aina jouduin lähtemään töistä kotiin. Kohtaukset alkoivat AINA töissä, johtuivat varmasti paljolti myös työstressistä. Makasin pimeässä ja koitin nukahtaa. Silti kohtaukset olivat niin ikäviä, että vähän pelkään niiden alkamista. Mulla on normaalisti migreeniin Imigran-nenäsuihke, mutta raskausaikana sitä ei varmaankaan saa käyttää.
Minä olen melko pitkä ja suhteellisen hoikka ja mulla raskaus on alkanut näkyä aika myöhään. Ja lisäksi mulla on taaksepäin kallistunut kohtu, joten vatsa kasvaa "piiloon".
T: Katariina71, RV 7+1 (?)
Kävitkö Miina70 sinä kaikissa raskausajan tutkimuksissa? Tuo kiellettyjen ruoka-aineiden lista on tosiaan aika kattava nykyään, sain sen jo tytön odotusaikana. Mm. hauki on kielletty!!! Miksiköhän? Ei kyllä haittaa mua, inhoan kalaa :eek: Ja kaikki listalla olevat ruuat ovat onneksi helposti vältettävissä.
 
Heipähei senjuskallekin! Luin muutaman viestin taaksepäin, ymmärsinkö oikein että aikaisemmissa raskauksissa olet ollut loppuraskaudesta sairaalalevossa? Mulla supisteli pari viikoa sitten tosi paljon, lepo auttoi kummasti. Silloin ajattelin että olisipa kauheaa joutua sairaalaan lepäämään, siellä kun varmaan pitävät huolen että et tee yhtään mitään. Kotona tuskin malttaa täysin levätä. Pelko sairaalaan joutumisesta sai minut ottamaan hieman iisimmin.

Katariina71; Koska meinaatte kertoa lapsille vaavista? Kävin kaikki mahdolliset tutkimukset, eli niskapoimun ja sen verikokeen. Ja sieltä tuli hyvä tulos. Ikäni puolesta olisin päässyt lapsevesitutkimukseenkin, meillä se raja on 36 vuotta. Alussa ajattelimme että menen siihen ilman muuta mutta kummasti se mieli muuttui kun raskaus eteni. Ei uskallettu ottaa keskenmenoriskiä. Luin pikaisesti sen kiellettyjen ruoka-aineden listan ja silmiin pisti tosiaan se hauki ja maksaruoat. Kalasta en minäkään tykkää joten sen suhteen ei ole ongelmia. Maksaruoista tykkään mutta sitä tulee harvemmin laitettua kun lapset eivät syö sitä. Muita kiellettyjä en siitä listasta edes muista enkä ota niitä niin vakavasti.

Olisin halunnut siihen 4D-ultraan mutta on se niin sikakallis että ei mennä siihen, ja meillä ei kela korvaa siitä yhtään mitään. Olisihan se ollut ihanaa näyttää sisaruksille kuva vauvasta.

Miten on, onko porukat täällä ottaneet/ajatelleet ottaa sitä syntymättömän vauvan vakuutusta? Meillä jäi ottamatta ja nyt hieman harmittaa, eikä sen ottaminen ole enää mahdollista ku laskettuun aikaan on alle 3 kk. En tiedä olisinko ikäni puolesta sitä edes saanutkaan. Ei vain saatu aikaiseksi tutustua niihin kunnolla ja jotenki ajattelimme että jos syntyy sairas lapsi niin ei se korvattava rahasumma terveyttä tuo....ehkä tyhmästi ajateltu...
 

Yhteistyössä