35 -vuotiaat ja sitä vanhemmat odottajat

nevi mulla on ollu kysta munasarjan vieressä jo jotain 5 vuotta. se on ihan oireeton, vissiin jopa pienenemässä päin, joten ei niistä kannata huolta ottaa odotuksen aikana

irtis, ikää riittävästi ja esikoista odotellaan rv 26+2 muistaakseni

 

MIINA70: Ei ole mulle pahemmin supisteluja ollut, muutama pieni jossa masua kiristää ja jokunen menkkamainen vaan.

ON: Minulla tuli sitten kutsu tuonne osastolle maanantaiksi sillä sokerit on kuitenkin senverran korkeat että insut aloitetaan. oivon mukaan osasto reissu jää lyhykäiseksi ja arvot nopeasti kohdilleen saadaan. Jänskättää tosin kuinka vauveli on kasvanut isoksi vai meneeköhän ihan omilla käyrillään. Lääkärin kans meinaan jutella samalla reissulla tuosta sterilisaation mahdollisuudesta eli jos sattuis käymään niin että sektio tulee niin vois samalla napsata piuhat poikki. Lapsiluku on täysi, pitkän ja vaikean rupeaman jälkeen.

Mukavaa äitienpäivää kaikille ja nauttikaa herkuista, tällä mammalla alkoi tiukka loppukiri

Ansku71 rv 34+5

 

Aurinkoista ja leppoisaa Äitienpäivää teille kaikille :flower:

Väsyttää, väsyttää ja väsyttää. Mutta on niin ihanaa kun ei tarvitse arvuutella onko pikkuisella kaikki hyvin.



Nevi ja Vilttitossu rv 7+5

 

Kerropas ansku71 sitten mitä lääkäri sanoi tuosta sterilisaatiosta.
Minulla on edessä varma sektio, joten olen jo miettinytkin tuota piuhojen katkaisua.

 

piuhat kiinni täältä kans....

 

Minulla on huomenna ultra. JÄNNITTÄÄ, toivottavasti Toivolla on kaikki hyvin.
Olen myös suunnitellut sterilisaatiota ja luultavasti se voitaisiin tehdä vauvanhaku reissulla. En tiedä onko se kyllä joulunpyhinä mahdollista. Tänä aamuna ei mahtunut farkut jalkaan. Mitään vauvamahaa ei vielä ole, vaan ihan taitaa olla läskiä.

a-alisa ja Toivo 7+2

 

Neuvolaan sain eilen soitettua ja eka visiitti on ensi viikon ti, eli 20.5 jolloin viikkoja on koossa tasan 9. Vähän vainoharhaisena en uskaltanut aikasemmin soitella. Odottelin ensin ultrassa käyntiä.
Vaikka olenkin superonnellinen näistä selvistä raskausoireista, ja todella kaipasin niitä silloin marrakuussa kun raskaus menikin kesken, alan olla todella huonossa kunnossa. En oksenna mutta etova ja huono olo on 24/7. Mitään en saa tehtyä, en pysty keskittymään edes isompien lasten asioihin ja huomaankin että he alkavat pikkuhiljaa olemaan huolissaan vuokseni. En kuitenkaan ole vielä valmis kertomaan heille raskaudestani, pieni pelko keskenmenosta elää vielä sisälläni. Mies-raukka on työpäivän jälkeen kuin yksinhuoltaja. Tekee ruoat, pyykkää, siivoaa ja vie nuorimmaista leikkipuistoon. Minä makaan sohvalla ja voihkin. Jos ei olisi ultrassa näkynyt vain yksi sikiö, voisin vannoa että oireiden puolesta odotan ainakin kaksosia.
Mutta niinkuin kirjoitin, en suinkaan valita



Nevi ja Vilttitossu rv 8+1

 

Neuvolassa taasen käyty,
Painoa tullut edellisestä kerrasta 600g eli yhteensä 6 kg 600g
rr ok, pissa ok
kohdunpohja 29, nyt keskikäyrällä aiemmin yläkäyrällä.
syke 140, liikkeet ++
PT edelleen.

Lapsivakuutuksesta tuli vihdoin päätös alkuviikolla, että olemme saaneet sen =)
ajattelin kyllä kun ikääkin on jo 39, että saadaanko ollenkaan.

Uni on jotenkin rauhatonta ja herään pariin otteeseen yön aikana.

Töissä olen ollut ihan normaalisti (vammaisten autettu asuntola), vielä olisi 4 viikkoa ja pari päivää äitiysloman alkamiseen.

Viikonloppuja kaikille =)

anjamarita ja Sara 30+3

 

Hei kaikille!

Minä myös käynyt neuvolassa. Painoa on tullut jo 15 kg, huh! Mutta yritän olla ottamatta stressiä tuosta. Tälläkertaa oli tainnut viikossa tulla 2 kg, mutta sehän selittyy äitienpäivällä (hah)

Puolentoista viikon päästä mulla on aika synkkärille jossa sovitaan käynnistyspäivä. Eilisen illan surffailin netissä ja hain tietoa siitä kuinka käynnistetty synnytys poikkeaa itsestään käynnistyneestä. Alkoi pelottamaan kuinka paljon kivuliiampi se on ja varsinki kun vauva ei ole vielä edes laskeutunut. Onko kellään teillä kokemusta siitä?

Yöunet ovat mullakin pätkittäisiä. Herään varmaan tunnin välein ja nukun noin 6 h yössä. Yritän kyllä päivällä nukkua päiväunet niin en väsy kokonaan.

Mukavaa viikonloppua teille!

miina70 rv36

 

Kotiuduttu ollan, tulin kyllä jo tiistaina mutta kuopus oli vallan "kitisevällä" päällä koko illan äidille ettei siinä paljon muuta tehty kuin syliteltiin. Olen nyt yrittänyt liikkua normaalia enemmän jotta arvot rupeaisi tasaantuu. Tännän soittelein aamusta db hoitajalle sisäpolille ja hän tykkäsi että arvot vallan mainioita ja mikäli ruokaa ennen arvot näinkin matalia, en tarvitse insuja silloin. No tänäänpä sen sit näkee kun tuossa tunnin päästä niitä mittailen.

Ainut negatiivinen asia siellä osastolla käynnissä oli se etteivät edes ultranneet, koska maanantaina aika äippäpolille. Turhaan siis joudun nyt sit taas sinne lähtee kun vallanmainiosti olisivat voineet samalla ultrata...
Senverran tuosta sterilisaatiosta olen lääkäriltä kysellyt, jotta se mahdollista siis mikäli on sektio, ikä munasarjat kovin turvoksissa sillloin ole. Täytyy sitten maanantaina tehdä se anomus jotta ennättää siihen jos sattuu että sektioon päädyttäis syystä tai toisesta. Mikäli ei niin sittempä täytyy jälkitarkastuksessa pyytää lähete siltä tiimoin sairaalaan.

Ensi viikolla myöskin neuvola, tosin vasta perjantaina. Muuten olossa kaikki ok ja hyvin menee. Ei edes niitä ennakoivia supisteluja.

Toivottelen teille lsytiä viikonloppua!!

Ansku71 rv 35+4

 

:wave:

Kovin on hiljainen tämä pino
Vähän nostelen, josko joku innostuisi kirjoittelemaan?

Täällä ei kummempia. Tiistaista neuvolaa odottelen. Eipä siellä eka kerralla paljoa tapahdu, saa nähdä suostuuko yrittämään sydänäänien kuuntelua. Ja olisi ihan kiva tietää milloin pääsee np-ultraan.
Huono olo kiusaa vieläkin ja seitsemättä päivää kärsin päänsärystä. Mietin jo että olisiko jotain hartia-niska-peräistä.

Nevi ja Vilttitossu rv 8+5

 

Minä täällä taas nostelemassa :wave:

Ensimmäinen neuvolakäynti takana ja vaikka viikkoja vasta 9+0 saatiin sydänäänet kuuluviin :heart:
Liekö tyttö tulossa kun löi 160 krt minuutissa =)

Huono-olo jatkuu, samoin päänsärkykin vielä jatkuu, mutta olo on ihanan huojentunut ja iloinen.



Nevi ja Vilttitossu rv 9+0

 

Hei!!!

eilen oli minulla kaks:lla käynti. Synnytys tapa arvio, jota ei sit kuitenkaan tehty. Paino arvioksi saatiin 2290 g joten vastasi viikkoja 33 vaikka viikkoja jo 36. Sikäli hyvä että pienemmäksi arvioitiin ettei tarvitse pelätä sokereiden liikaa kasvattaneen. Vaikka se virhemarginaalihan voi olla 15 %. Kahden viikon päästä meno uudestaan ja tässäpä tää aika menee odotellessa. ei supisteluja joten sikäli ihan ok olo kaikin puolin. Sokerit vielä hiukan heittelee insuista huolimatta ja odotankin soittoa sisäpolilta josko pitää tuota annostusta nostaa. pe olisi seuraava neuvola jossa meinaan sitä sterilisaatiota ottaa taas puheeksi sillä lääkäri sanoi että hakemus täytyy tehdä neuvolan kautta. Eikä toisaalta kuulema näin viime tipassa tehtyjä hakemuksia välttämättä katsota Eli siinä tapauksessa täytyy odottaa synnytyksen jälkeen se puoli vuotta ennenkuin mahdollista siihen päästä. Ja jos vielä jonot sattuu olemaan pitkät niin sehän tietää taas lisä odottelua.

Mutta tässäpä tällä erää tärkeimmät!!

Mitäs muille?????

Ansku71 rv 36+1

 

Minä kyselin jo eilen, eka neuvolakäynnillä, tuosta sterilisaatiosta.
Sain neuvon ottaa asian esille toisen kolmanneksen aikana tehtävässä lääkärintarkistuksessa. Silloin lääkäri voi kirjoittaa lausuntonsa ja lähettää sen synnytyssairaalalle. Sitten sairaalalla, synnytystapa-arvioinnissa, toinen lääkäri kirjoittaa toisen lausunnon (niitä pitää kuulemma olla kahdelta eri lääkäriltä ) ja tieto tulee sen jälkeen leikkauspapereihin.
Eli nyt minulla on sitten muutama kuukausi aikaa miettiä mitä haluan tuon sterilisaation suhteen.

Mukavaa keskiviikkoa!



Nevi ja Vilttitossu rv 9+1

 

NEVI: Olisipa mullakin pitänyt älytä jo hyvissä ajoin asiaa kysellä, mutta se vaan jotenkin jäi taka-alalle. harmittaa sikäli kun päätös on nyt lopultakin tehty jotta kolme muksua on hyvä määrä, ettei sitten tarvitseisi miettiä ehkäisyä...Ironista kyllä sillä ensin lapsettomuutta reilut 7 vuotta, välissä 6 vuotta taas odottelua ja nyt näille kahdelle tulee ikäeroa vaan 1 v 7 kk:tta. Vaikka itse ajatteli ettei kolmas kuitenkaan niin nopsaan tulis.
No täytynee sit vaan muistaa ehkäistä, vaikka sitä meillä ei paljoa ole käytetty kun ollut tätä hankaluutta. Mitään kortsu hommeleita ei innostaisi, saatikka mitään pillereitä niiden hormooni hoitojen jälkeen. Ja kierukkaa en myöskään ole kovin innokas laitattaa...Joten eipä paljon jää noita vaihtoehtoja, kumikauppaan

 

ansku71 ei ne kumitkaan niin kauheita ole, kunhan vaan asennoituu huumorilla
Meillä on ollut kumit käytössä -95 syntyneen tytön jälkeen, siis jo 13 vuotta. Meillä mieskin hyvin soputui kun tiesi ettei muu ehkäisy tule kyseeseen. Oli tosin ihan innoissaan, kun juteltiin tätä viimeistä raskautta suunniteltaessa sterilisaatiosta, että kumipäivät olisivat lopullisesti ohi. Kuulemma ihan vaan säästösyistä

Päänsärky tuntuu olevan ohi, olen varovaisen ikionnellinen

Hassu tunne tuli äsken, kun pikkutytön kanssa tanssittiin Titi-nallen tahtiin. Keinuttelin lannetta ja pitikin lopettaa samantien, kun tuntui että kohtu heilui ilkeästi puolelta toiselle. Onkohan jo sen kokoinen että olisi mahdollista?

Mukavaa torstaita kaikille :wave:



Nevi ja Vilttitossu rv 9+2

 

Täällä taas nostamassa :wave:
ja hyvää viikonloppua toivottamassa.

Postissa tuli kutsu np-ultraan, 5.6 on aika. Silloin viikkoja 11+2.




Nevi ja Vilttitossu rv 9+3

 

Ihanaa lukea aina sun hyviä kuulumisia, nevi. Olen periaatteessa täsmälleen samoissa viikoissa ja päivissä kuin sinäkin, joten sillä on kiva lukea, miten sun raskaus etenee. Itselläni ei valitettavasti ihan noin hyvin ole mennyt. Mulla on nimittäin viikon takaisen verenvuodon jälkeen tullut lähes päivittäin ruskehtavaa tuhruvuotoa. Ultrassa en ole käynyt, mutta lääkäriystäväni mukaan voi olla ihan harmitonta, kun ei ole kipuja eikä ole muuttunut runsaammaksi. Itsellä vain epäilys kalvaa, että onko se pikkuinen enää hengissä. Ei kyllä ole missään vaiheessa uskaltanut edes ajatella, että tässä raskaana olisi ja vauva oikeasti joskus syntyisi. Saa nähdä kauanko pää kestää jatkuvaa epävarmuutta.

 

Toivottavasti en utele liikoja kanella :ashamed:
Onko sinulla jokin syy miksi et ole käynyt ultrassa asiaa tarkistamassa?
Oletko käynyt jo neuvolassa? Jos olet, kokeiltiinko siellä sydänäänienkuuntelua?

Minulla ei ole paljoakaan kokemusta raskaudenaikaisista vuodoista. Yhden keskenmenon koin viime marraskuussa ja ainakin silloin asiat etenivät melko nopeasti. Torstaina alkoi tuhruttaa ruskeaa, pe v.punaista, la jo ihan verta ja sunnuntaina aukesivat padot ja sikiö poistui.
Toisaalta olen kuullut moniltakin tutuilta ja sukulaisilta raskaudenaikaisista vuodoista jolloin raskaus on kuitenkin mennyt muilta osin hyvin =)

Toivon kovasti että kaikki olisi sinulla hyvin :hug: Pidän sinulle peukkuja ja lähettelen pikkuiselle tarroja avuksi.



Nevi ja Vilttitossu rv 9+4

 

Kanella; Jos yhtään lohduttaa niin mulla myös oli alkuraskaudessa tosi runsaita vuotoja, samoihin aikoihin kuin sinulla. Verta tuli ihan holisemalla jonkin aikaa ja sitten vuosi viikon-pari sitä ruskeaa tuhrua. Sitten saattoi olla viikko väliä ettei tullut mitään ja taas tuli sitä kirkasta ja sen jälkeen ruskeaa. Se ruskea veri on kuulemma ns. vanhaa verta. Eli sitä punaista verta on jäänyt jonnekin ja se valuu sitten ruskeana pois. Minä juoksin tämän tästä ultrassa, olin ihan varma että tulee keskenmeno. Henkisesti tosi piinaavaa. Vieläkin olen hieman varpasillani että meneeköhän kaikki loppuun asti hyvin. Lääkäri silloin sanoi että jos kipuja ei ole niin kaikki on varmasti hyvin. Mulla syyksi selvisi se, että alkuraskaudessa istukka oli niin lähellä kohdun suuta että se vuosi. Nyt se on noussut normaaliin paikkaan, takaseinään. Olin niin hermoheikko keskenmenon suhteen että ostin itselleni kotidopplerin ja kummasti helpotti aina kuulla sydänäänet kun tuli epävarmuus sikiön elossaolosta.

Mukavaa lauantai-iltaa teille kaikille!

miina70 rv 37+1

 

Miina Kiitos kun kerroit omista kokemuksista, antoi minullekin toivoa. Kovasti toivon, että minulla menisi yhtä hyvin kuin sinullakin on mennyt. Vaikka kuinka teoriassa tietäisi, ettei vuoto välttämättä ole vaarallista, niin omalle kohdalle osuessa sitä kuitenkin aina säikähtää. Helpottaa siksi kovasti kuulla toisten saman kokeneiden tarinoita.

Nevi Kävin silloin ekan vuodon jälkeen naistentautien polilla, mutta vaati melkoisen taistelun, että sinne pääsin. Vuoto ei täällä riitä periaatteessa pikaisen ultrauksen syyksi kuin silloin, jos se uhkaa äidin hemodynamiikkaa. Reissaan lähes päivittäin n. 300 km, joten sekin asettaa omat rajoituksensa sille, miten pääsisin lääkäriin. Lisäksi tuntuu toisaalta siltä, että kun joka päivä vuodan enemmän tai vähemmän, niin mitä se ultraus hyödyttää. Jos onkin tänään elossa, niin ei ehkä ole huomenna. Tiistaina on neuvolassa vihdoin ultra, jospa sen jälkeen olisin vähän viisaampi. Mikä tahansa tieto on kyllä helpotus, tämä epävarmuus on tappavaa.

 

Hienoa kanella että pääset tiistaina ultraan. Toivotaan että sinunkin kohdalla on kyseessä jokin sikiölle vaaraton syy. Ja että saat sen huomenna tietää.
Onpa sinulla hurjasti ajettavaa päivittäin, oletko peräti rekkakuski kun noin reissaat?
Tälleen kotiäitinä huimaa jo 20 km lenkki naapurikaupunkiin

Tuo kotidoppleri kiehtoo minuakin Miina70. Huomasin että se on toukokuun ajan tarjouksessa kuuntelevauvaa-sivuilla. Ja huuto.netissä näyttää jälleenmyyntiarvo olevan aika korkea. Ties vaikka sen vielä innostuisin hankkimaan.

Aurinkoista sunnuntaita :wave:



Nevi + Vilttitossu rv 9+5

 

Nevi Usko tai älä, mutta olen ihan tavallinen opiskelija. Asun 150 kilometrin päässä opiskelupaikasta, enkä ole sieltä koskaan hommannut asuntoa vaan reissaan päivittäin. Lisäksi mies asuu reilut 150 km siitä vielä päinvastaiseen suuntaan. Kummasti siis kilometreja kertyy. Viikon päästä sentään päästään miehen kanssa saman katon alle, mutta opiskelumatka säilyy edelleen. Pitäisi varmaan ilmoittaa osoitteeksi vr....

 

Minä olen kyllä ollut tämän raskauden suhteen niin hermoheikko että olisin varmaan seonnut ilman doppleria =). Ostin sen huutonetistä käytettynä ja on kyllä hintansa haukkunut. Muista lapsista mulla ei ole ollut mitään vuotoja tms, siksikin se on pelottava, piinaava kokemus.

Mulla kuluu aika niiiin hitaasti, suorastaan matelee! Kotona olis kyllä ikkunan pesua yms mutta en oikein uskalla enää tehdä mitään raskaampia hommia. Tänään olen käynyt monen tunnin lenkin siinä toivossa että jotain alkaisi tuolla alapäässä tapahtua mutta turha toivo, ei supistuksen supistusta. Vauva ei ole edes laskeutunut vielä, plääh! Toisaalta toivon että synnytys alkaisi, toisaalta pelottaa että se alkaa =)

miina70 rv37+2

 

Perjantainen neuvola reissu takana. Jutelin siellä hoitajan kans tuosta sterilisaatiosta ja hän aikoi soitella lääkärille josko tää tekis lausunnon ilman että tarvitsee mulla käydä hänen luonaan. Toivottavasti se näin passais, kun muutenkin noita lääkäri reissuja ja muuta tässä on. Sf mitta ei ollut noussut viime kerrasta yhtään ja miettikin th jotta josko vauva alkaa laskeutua, hän ei saanut siitä aivan selvää varmuutta. Eli sanoi että toisaalta tuntuu että pää liikkuu mutta toisaalta taas ei Itse olen kyllä sitä mieltä että laskeutunut jo on koska kävely alkaa olla epämiellyttävää vaappumista.
Supistuksia ei juurikaan ole, muutama vatsan koveneminen vaan muttei muuta.
Olo on kaikinpuolin ihan ok...joskin väliin iskee pakokauhu tulevaa synnytystä ajatellen ja senjälkeistä aikaa...APUA...kuinka selviän ja jaksan taas. Vaikka kyllähän sitä jaksaa kummasti.
Viikonloppuna meno ylioppilas juhliin ja samalla mökille viimestä kertaa, eli sitten uuden nyytin kans kunhan ilmat sallii ja mikäli muutenkin kaikki ok.
Nyt kauppaan ostaa porkkanaa ja muuta rehua

Ansku71 rv 37+0