35 v + odottajat, vol 5

Kävin eilen sokerirasituksessa ja tänään sain tulokset. Kaikki arvot vähän koholla.
Nyt pitää ruveta kotona päivittäin seuraamaan arvoja, maanantaina ravitsemusterapeutti ja sitten lähete synnytys sairaalaan.
Toivottavasti vauva voi hyvin, eikä kasva liian isoksi. Isoin lapsistani oli ilman diabetestä jo kuitenkin yli 4 kg.
Paino minulla on noussut jo 6 kg. Ylipainoa kuitenkin ennestään jo vähän oli. Painoindeksi 28.
Syöminen pitää saada kuriin. Vaikka kyllä tässä sukurasitekkin varmaan painaa ja nyt raskausaikana sitten iski päälle. Voihan se olla, että synnytyksen jälkeen kaikki palautuu normaaliksi.

Nyt kirjoitus oli täysin omaa napaa.

Mukavaa odotusta kaikille ja ihanaa vauva aikaa jo nyytin saaneille!

Trallaa 26+6

 

Heippa, minäkin kurkkaan tänne!
Täällä 35v. odottaja Keski-Suomesta, rv 28+3 menossa ja toinen lapsi tulossa. Havahduin siihen, että mun pitäs myös käydä toisen kerran sokerirasituskokeessa...ekalla kerralla arvot olivat kunnossa kyllä, mutta painon kanssa taistelen. Onneksi on lenkkikaverina energinen 1v. uroskoira.

Mulla on vielä hetken "oma aaikaa", mutta 29.8. pitäs vielä mennä kuukaudeksi yrittämään tietokoneen äärellä istumista ja olla olevinaan töissä. Onneksi on rentoa ja motivoivaa hommaa ja kivoja ihmisiä odottamassa.Syksyisissä tunnelmissa ja harrastuskalenteria täyttäen ovat viime päivät kuluneet. Oletteko suunnitelleet mitään erityisiä harrastuksia syksylle?

Sokerina pohjalla: Onnittelut uusile plussaajille ja Korallille tytön syntymästä!

 

Terve!

Onpas ketju hiljentynyt.

Nyt minä mittailen kotona sokeriarvoja ja hyvin nuo on pysynyt aisoissa. Kyssissä on kuitenkin käytävä seurannassa.

Eilen oli lääkäri. Ensimmäinen lääkäri oli viikolla 7 ja seuraava vasta nyt. Ei kovin tiheään.
Vauvan painoarvio oli n.1100 g, eli vastaa viikkoa 28.
Kohdunsuussa ei ollut tapahtunut mitään muutoksia.

Kelan äitiyspakkausta odottelen..

Kirjoitelkaa muutkin kuulumisianne!!

Trallaa rv 28

 

Heippa Trallaa!

Mä en oikein ymmärrä, miten tällänen palsta voi toimia kun ihmiset niin harvakseltaan postailee... XD.


Täällä menossa rv. 29+4. Painoa tullut alusta lähtien 7,5 kg, ei kovin hyvä mun painoindeksillä : /. Mutta sporttista äitiysaikaa odotellessa sitten . Oikeasti, mulla on kova hinku juoksemaan ja treenisalille, saas nähdä sit että miten asiat järjestyy, kun lapsi on maailmassa.

Esitän nyt edellisestä viestistä saman kysymyksen uudelleen:

Oletteko suunnitelleet mitään erityisiä harrastuksia syksylle? Kansalaisopiston ilmoittautumiset häämöttää ja kovasti on mietintämyssyssä että mihin ryhtyis...

 

Täällä rv 34+2 menossa ja keskiviikkona kääntöyritys, kun neiti majailee perätilassa...2 viikkoa sitten tosiaan painoarvio 2,6kg ja pistän insuliinia iltasin pitkävaikutteista ja aterialla lyhyt vaikutteista...meillä vaan tässä keskimmäisen tytön kanssa vähän terveysongelmia ja kauheesti en ole kirjoitellut Hänelle tuli ihme ihottumaa/allergista reaktioo reilu 4 viikkoa sitten ja pahentunut kokoajan. Maanantaina käytiin ihotautilääkärillä kun lähete vihdoin meni perille. Tuloksena 10 putkea verta ja ihosta koepalat...eilen lääkäri soitti ja pyysi tulemaan välittömästi sairaalaan...verikokeet aivan päin pyllyä ja koepalassa kasvua, mutta liian niukka näyte ja uusi koepala tarvittiin...Joku sairaus myllää, mutta nimeä ei tiedetä...Laskot ja tuma vasta-aineet ihan pilvissä...täällä yritetään saada selvyys tytön sairauteen ja jännitetään koska synnytys käynnistetään...se selviää keskiviikkona

 

Voi ei marja76, toivottavasti tytön tilanne selviää pian! Osaavatko edes arvella mitään? Milaisessa voinnissa tyttö on?

Meinaatko yrittää alakautta jos kääntö ei onnistu? Mullakin maanantaina synnytystapa-arvio, saas nähdä saadaanko lupaa alatiehen...riippuu vauvan koosta, aikaisemmin ollut mahtumisen kanssa vaikeutta. Ilmoittelehan mitä tuumailevat sulle, ja tsemppiä viimeisiin viikkoihin!

Tsemppiä myös muille, sokereiden tai jaksamisen kanssa painiskeleville! Mulla nuo sokerit on pysyneet aisoissa dieetillä, mutta välillä meinaa mennä hermot kun pitää rajoittaa syömisiä niin :/ No, eipähän tätä enää kauaa kestä.

Sintu ja Whisky Peat: halaus! Surullisia uutisia Toivottavasti jaksatte yrittää uudelleen pian.

Selasin ketjua taaksepäin ja jäin ihmettelemään: enkö ole onnitellut Korallia pienestä keijukaisesata?!? Mulla on ihan selkeä musitikuva, että olisin, ehkäpä jollain toisella palstalla sitten...hmm. Jokatapauskessa siis Onnea tuhannesti! Ihanaa, että saitte pikkuruisen turvallisesti ulos kasvamaan =)

myy ja möykky 35+5

 

Tytön vointi on ihmeen hyvä, vaikka ihmettelivät kun tulehdusarvo (lasko/senkka) ovat niin korkeat. Tosin lääräri sanoi suoraan, että ei voida alottaa lääkitystä ennenkun tietävät mikä tauti on. Kortisooni mennyt 4 vkoa todella isolla annoksella ja antihistamiinit...kroppa on ihan järkyttävän näkönen ja lihassäryt on tullut mukaan. Autoimmuunisairaus on varma, mutta minkä sorttinen, niin ei tiedä...pieni epäilys on SLE:stä ja vaskuliitista (verisuontentulehduksesta) Ton SLE:n kun googlettaa niin löytyy lisätieoa... Inhottavaa vaan kun kyse 14v likasta ja yrittää pukee ittensä, niin ettei mikään paikka näy ja nyt rupee kortisoonit turvottaa sen verran, että naama on ihan pöhöttynyt
Sektioo en kyllä haluais, mutta vauvan vatsanympärys oli sen verran suuri jo 2 viikkoa sitten, että epäilivät perätilasynnytksen mahdollisuutta syntymäpaino arvio oli 4,5kg ja en tie käynnisteleekö kuinka mielellään perätilasynnytksiä, kun täällä on ainakin ohje, että mieluusti perätilat annettaisiin edetä luonnollisesti...No mä toivon totisesti, että neiti kääntyy itse...se on kyllä välillä mun mielestä "oikeinpäin" ja välillä koko kroppa on pallea alla...että en tie suostuuko ollenkaan olemaan jäämään rt:n...Kokoa rupee vaan olemaan sen verran...huomaa selkeesti kasvun ja tuntuu, että maha on pelkkää vauvaa ja kokoajan pinkeänä...

 

Marja76 paljon voimia vastoinkäymisiin. Toivottavasti saatte diagnoosin lähiaikoina ja pääsette hoitamaan tyttöä. Miten hän itse jaksaa henkisesti? Onko kavereita joille puhua asiasta?

Harrastukset jää kyllä syksyltä väliä osaltani. Sektio tiedossa, joka rajoittaa ainakin lokakuun vesiurheilua. Jälkivuoto on aina ollut runsasta tasan 6vk ja sitten ollut 2-3 päivän paussi ja ekat kuukautiset ovat alkaneet... tämäkin osaltaan tekee sen ettei muuten niin mieluisat uimahallireissut ole ohjelmassa tänä syksynä. Supistelutaipumus on pitänyt mut koko kesän poissa liikenteestä ja odotan, että pääsisi jossain vaiheessa taas tekee kävelylenkkejä/harrastamaan jotain pientä urheilua. Kursseille en jaksa mennä, tuntuu tarpeettomalta ajan haaskaukselta tässä vaiheessa

Oma vointi ollut ok. Väsymystä ollut ilmassa, mutta nukkua olen saanut aina, kun siltä on tuntunut. Lonkat vihottelee pidemmistä unipätkistä, joten öisin pakko nousta kolotuksen takia 4-5 t unien jälkeen muutamaksi tunniksi ja sitten taas voikin nukkua pari tuntia lisää. Neuvola pitkästä aikaa ensi viikolla ja paino hirvittää jo etukäteen. Viime päivinä tullut lisää harvase päivä eikä edes turvotusta ole!! Mietin joskos olisi raskausmyrkytyksen alkua ilmassa, kun en uskoisi painon nousevan pelkästä lievästä herkuttelusta 2,5kg/viikossa.

 

Mulla eilen aamulla selkeesti turvotusta päällä ja edelleen. Tosin painoa en ole katsonut. Supistuksia tulee kiitettävästi ja napakoita sellaisia. Vauva asento vaan on semmonen, että saa nähdä on kohdunsuulla muka jotain tapahtunut...

Tyttö on aika hijaista sorttia ja kotona tosi paljon, mutta nää muutamat kaverit keitä on niin oli heille näyttänyt kroppaansa ja kertonut, että on joku "tauti". Ne oli sit leikillään sanonu, että se on tarttunut, niin meidän neiti oli sanonut, että ei se tarttua voi. Samoin juteltiin kortisooneista ja turvotuksesta, mitä varsinkin tytön kasvoilla on. Sanoin, että kertoo rehellisesti, että joutuu syömään sellaisia lääkkeitä, jotka aihettavat turvotusta, niin eivät rupea koulukaverit ainakaan kiusaamaan ja miettimään...mietin vaan kauhulla, että jos sattuis niin, että on tota SLE:tä niin siinä on solunsalpaajat hoitona ja mitäköhän sivuvaikutuksia siitä mahtaa tulla.... no ei pidä vielä etukäteen stressata

 

Huomenta!

Nyt on koululaiset viety ja nuorimmaisen kanssa kotona.

Syksyn harrastukset Kansalaisopistossa olisi kivoja kursseja, mutta eipä taida niihin mukaan meneminen onnistua.
Syksyisin harrastan lasten kanssa sienten keräämistä. Varsinkin herkkutatteja ja männynherkkutatteja. Lauantaina oltiinkin sienessä . Kivaa siellä metsässä on. Saatiin saaliksi sienten lisäksi muutama hirvikärpänen vai saiko ne sitten meidät

Tsemppiä Marja-76

Hilde-76 Sinäkö olet aktiiviliikkuja? Käy kateeksi. Minä tykkään kävellä, mutta siihenpä minun liikunta jääkin.

Ihana sää ja nyt lähdetään ulkoilemaan!

Trallaa 28+3

 

Hei!

Minäkin ilmottaudun tänne, aikaisemmin olen seuraillut lähinnä Marraskuulaisten 2011 palstailua mutta nyt näkyvät siirtyneen enemmän naamakirjan puolelle, joten on yhtäkkiä aikaa lueskella muitakin keskusteluja ja laittaa välillä omaa kommenttia väliin.

Täällä siis ikää jo 36, parin kuukauden sisään 37, kuudes ja viimeinen kirppu möyryää masussa. Esikoinen täytty juuri 18 ja aiheuttaa äidilleen unettomia öitä autoillessaan ja viettäessään railakkaita baari-iltoja (ei onneksi yhtä aikaa).

Marja-76 haluan minäkin toivottaa kovasti jaksamista ja tsemppiä!

Harrastamaan tekisi täälläkin mieli mutta jätän suosiolla väliin. Muutaman kerran olen Kansalaisopistossa aloittanut sspanjan tunnit ja ilmoittautunut ranskankielen keskustelukerhoon, muutaman kuukauden olen yrittänyt siellä juosta ja antanut sitten aina periksi. Ehkä vielä joskus!? Nyt täytyy tyytyä koirien lenkittämiseen ja kotiaskareisiin.

(.) Närästää. Ja syödä voi vain vähän kerralla muuten tulee ylös, ei väliä onko aamu, päivä vai yö. Toisaalta hyvä, sillä painoa on muutenkin liikaa. Olisivat saattaneet minutkin patistaa tuohon sokeritestiin iän ja painon puolesta mutta minä olen kieltäytynyt nousemasta vaa'alle neuvolassa. Olen selvinnyt 5 muksun odotuksesta ilman suurempia vaivoja ja ilmoitin nyt neuvolatädille, että nousen vaa'alle vasta jos alkaa tulla turvotusta, pissasta plussaa tai muuta vaivoja... Onneksi täti on tuttu jo vuosien takaa!

Jaksamista teille kaikille!

kuudes_onni 27+6

 

Me saatiin neidille tänään diagnoosi, kun lääkäri soitti ja Sairauden nimi on SLE. Tosin meillä tytöllä se on sisäelimissä ja iholla. Torstaina sitten osastolle hoitoja saamaan ja lisätutkimuksiin. Todennäkösesti sairaus on munuaisissa tai keuhkoissa

 

Heippa!

Sain aikaseks käydä sokerirasituksessa ja ihan puhtaat paperit tuli sieltä! Eilen piipahdin äitipolilla tarkistuttamassa tilanteen, kun selässä, alamahassa ja reisissä tuntui puristusta ja esikoinen on syntynyt rv 35+0. Kaikki kuitenkin hyvin, eikä mitään muutuksia ole tapahtunut synnytysteissä. Hyvä niin.

Hilde-76 Sinäkö olet aktiiviliikkuja? Käy kateeksi. Minä tykkään kävellä, mutta siihenpä minun liikunta jääkin.

Suotta kadehdit, olen aktiiviliikkuja kausittain ja siitä edellisestä kaudesta on aikaa... . Nyt vana oon jotenkin intoa päällä, kun odotusaikana (=lähinnä keväällä ja kesällä) ei ole ollut mahdollisuuksia äitiysliikuntaan kesätaukojen takia ja paikallinen uimahallikin on remontissa. Kävellyt olen, mutta rajoittunut on liikuntakyky korkean BMI:n ja raskausmahan vuoksi. Muutaman kerran kävin juoksemassa odotuksen alkupuolella, mutta siihen se jäi kun tuli supisuksia.

Meillä myös koko perhe koiraa myöten harrastaa sienestystä. Vaaleaorakkaita ja lampaankääpiä on löytynyt useita litroja ihna koirankävelytyslenkiltä, sitten muuten on löytynyt koivunkantosieniä ja herkkusieniä, mutta niitä ei olla uskallettu syödä myrkkysieniin sekoittumisen vaaran pelossa. Harmi sinällään kun on aarteet pitäny roksiin laittaa, mutta varmuuden vuoksi...

Harrastamaan tekisi täälläkin mieli mutta jätän suosiolla väliin. Muutaman kerran olen Kansalaisopistossa aloittanut sspanjan tunnit ja ilmoittautunut ranskankielen keskustelukerhoon, muutaman kuukauden olen yrittänyt siellä juosta ja antanut sitten aina periksi. Ehkä vielä joskus!? Nyt täytyy tyytyä koirien lenkittämiseen ja kotiaskareisiin.

Juu en minäkään mitään suorituskerhoa jaksaisi . Sen verran tuoreessa muistissa opintosuoritukset, että jotain rentouttavaa ja voimia antavaa sen harrastuksen olla pitää!! Esim. laulaminen, teatteri-ilmaisu, rentoutus, mietiskely, käsityöt... yhtenä vuonna otin maton kudonnan hommaksi ja aivan liian ison projektin vielä. Stressihän siinä tuli! Nyt kiinnostas ompelu, ja ajttelin että vauvan /lasten vaatteet on riittävän pieniä projekteja, joten jospa niitä kokeilis. En ole vielä päättänyt ja muun perheen kalenteritkin vaikuttavat valintaan. Huomenna on ilmoittautumispäivä, joten johonkinratkaisuun pitäs päätyä. Viime marraskuusta toukokuulle olen harrastanut lähinnä nuoren koiran ohjattua koulutusta, joten nyt jotain muuta sitten.

Marja-76:lle jaksamista.

 

Voi Marja-76! :hug: Itselläni on myös 15 vuotias tytär enkä voi edes kuvitella kuinka rankkaa moisen diagnoosin saaminen voisi olla. Kävin wikipediasta lukemassa sairaudesta ja toivon todella, ettei tyttärelläsi ole tuota kaikkein ärhäkkäämpää versiota. Pidän peukkuja täällä ja toivon sinulle voimia ja perheellesi kaikkea hyvää!

Hilde76: Minulle kyllä kieltenopiskelu olisi paljon rentouttavampaa kuin laulaminen tai teatteri-ilmaisu. Lyijylasitöitä haluaisin joskus kyllä oppia tekemään mutta luulen, että siihen tarvitsisi paljon enemmän aikaa kuin muutaman tunnin viikossa. Meilläkin muuten ilmottautuminen opistoon huomenna... Asutkohan samassa kaupungissa vai onko tuo yleinenkin päivä?

(.) Täällä on tänään jo mietitty tulevia ristiäisiä, passin hankkimista vauvalle yms todella "tärkeää".

kuudes_onni 27+5

 

Voi Marja-76! :hug: Itselläni on myös 15 vuotias tytär enkä voi edes kuvitella kuinka rankkaa moisen diagnoosin saaminen voisi olla. Kävin wikipediasta lukemassa sairaudesta ja toivon todella, ettei tyttärelläsi ole tuota kaikkein ärhäkkäämpää versiota. Pidän peukkuja täällä ja toivon sinulle voimia ja perheellesi kaikkea hyvää!

Hilde76: Minulle kyllä kieltenopiskelu olisi paljon rentouttavampaa kuin laulaminen tai teatteri-ilmaisu. Lyijylasitöitä haluaisin joskus kyllä oppia tekemään mutta luulen, että siihen tarvitsisi paljon enemmän aikaa kuin muutaman tunnin viikossa. Meilläkin muuten ilmottautuminen opistoon huomenna... Asutkohan samassa kaupungissa vai onko tuo yleinenkin päivä?

(.) Täällä on tänään jo mietitty tulevia ristiäisiä, passin hankkimista vauvalle yms todella "tärkeää".

kuudes_onni 27+5

Valitettavasti lääkärin uutisit puhelimessa eilen oli, että kysessä on sisäelimiin iskenyt tauti, joten on se äkäsempi versio...tosin nyt jo parempi mieli...tässä on linkki missä mielestäni kerrottu paremmin kun vikipediassa...
http://www.printo.it/pediatric-rheumatology/information/Finlandia/2.htm

 

Huomenta!

Sairaalasta soitti eilen kätilö ja kyseli sokerimittaus arvojani. Ainoastaan yksi arvo oli koholla, Joten sairaalassa ei tarvitse käydä ennen viikon 38 painoarviota.
Täällä neuvolassa olivat aikaisemmin sitä mieltä, että joudun pistämään insuliinia. Sairaalan mielestä ei.

Olen yhdesti ollut kansalaisopistossa opiskelemassa venäjän kieltä. Oli kivaa, mutta nyt lasten myötä harrastukset on jääneet. Ainoastaan lukemista ja kävelyä joutaa nyt tekemään.

Vauvavillasukka Ajattelin sellaisia yrittää tehdä. Jos vaan hyvän ja helpon ohjeen löytäisin.

Nyt on ruvettava siivoamaan vaatehuonetta. Tämä projekti on odottanut useamman viikon.

Terkuin Trallaa 28+5

 

Äitiyspoli terveiset!

Lääkäri ja kätilö ei ollutkaan omia ja niin tympeitä että pisti sapettamaan
Vauvan kasvu pysähtynyt sitten kokonaan. Saman kokoinen kun 4 vkoa sitten (2,5-2,6)ja välissä kumminkin tehty ultra myös...Ensin rupesi mulle väittämään, että varmaan mittausvirhe ollut ja sanoi, että tulet 2 viikon päästä uudestaan, mutta kun naputteli koneelle mitat, niin sanoi, että näköjään kasvua ei ole tapahtunut kahden viime käynnin jälkeen...Sitten perui puheen ja sanoi, että ensivkolla pitää tulla takas. No munhan piti mennä sinne vauvan käännöstä varten, mutta nyt ei uskallettu ruveta kääntämään kasvun pysähdyksen takia. Pitää varrota ensvkoa, että 36 rv tulee täyteen ja torstaina sitten uudestaan.

 

Moi!

Marja 76 Onko sinulla ollut muissa raskauksissa samanlaista?
Minulla painoarviot on aina heittäneet. Ensimmäinen arvioitiin 3.5 kiloiseksi ja kuitenkin oli 4.2kg ja muilla ollut suunnilleen samanlaiset heitot.

Tsemppiä kaikille!

Trallaa

 

Voi Marja76 Kurja juttu, jos arviot pitävät paikkansa! Onneksi olet seurannassa ja ehkäpä mittausvaihteluiden lisäksi asialla voi olla stressi tytöstäsi. Nyt vaan pitämään huoli omasta syömisestäsi, jos sillä olisi edes jotain osaa ja arpaa asiaan.

Neuvolassa tuli käytyä ja verenpaineet lievässä nousussa 124/80 (heinäkuussa oli 90/61), pissi puhdas, painoa 450gr./vk, tosin tämä 2,7kg lisäys tullut vajaassa 2 vk, en vaan ole neuvolassa kuukauteen. Ensi viikolla ekstra verenpaineseuranta. Itselläni pelko raskausmyrkytyksestä, esikoisen kanssa se iski ihan loppusuoralla hyvin samanlaisesti. Alkoi ihan huomaamatta pienellä verenpaineen nousulla, jota kesti 2 vk kunnes sitten yhdessä päivässä nousi pilviin. Muutama vk ois suotavaa selvitä vielä ilman sitä vaivaa.


Maarit ja Niksu 32+5

 

Mulla viime raskaudessa istukka rupesi kalkkeutumaan ja vauvan kasvua seurattiin parivkoa ja sitten käynnistettiin 37 rv. Nyt Kalkkitäpliä näkyi jo sillon 4 vkoa sitten, mutta vain yksittäisiä ja sanoi, että ei pitäisi vaikuttaa. Sama tilanne oli 2 vkoa sitten, eli kalkkeutumat ei olleet lisääntyneet, mutta painoa ei vauvalle ollut tullut. Tosin olimme lääkärin kanssa samaa mieltä, että varmaan mittausvirhe aikaisemmin, koska koko oli niin huima (30+6 ja 2500g painoarvio) Sama arvio tosiaan 2 viikkoa sitten ja nyt myös...tosin en tiedä pitääkö paikkansa että perätilavauvojen mittoja on vaikeampi ottaa, mutta kumminkin neiti on ollut kokoajan perätilassa. Tämä mun omalääkäri joka ollut joka kerta, niin mitat ottanu aina kolmeen kertaan...
Reumalääkärikin soitti jälleen ja aikaisti huomisen ajan, kun vastauksia tullut lisää...Nyt sitten neidillä myös Vaskuliitti eli verisuonten tulehdus

 

marja76:lle kovasti tsemppiä, jopas siellä sulla nyt huolia riittää :hug: . Mun kummitädillä on muuten SLE, hän sairastui nelikymppisenä, harmi, että tyttäresi sairastui jo noin nuorella iällä. Tautia tunnetaan kumminkin nykyään jo paljon paremmin kuin ennen, joten toivon hyvää ennustetta teillekin. Kummitädilläni tauti iski eniten niveliin ja aika rankasti iskikin. Onhan hän toki jo iäkäs nykyään, kuusikymppinen. Niveliä on jouduttu viime vuosina leikkaamaan ja jäykistämään, mm. selkärankaa ja ranteet. Elämäniloa ja sisua kumminkin piisaa ja on aktiivinen ja mm. oman alueensa reumayhdistyksen puheenjohtaja ja SLE-tukihenkilö. Omassa kodissa edelleen asuu pienten tukilaitteiden avulla (käsien käyttö kun on hankalaa, kun ne eivät taivu) ja automaattivaihteista autoakin edelleen ajaa. SLE:hän on kumminkin hyvin kirjavaoireinen tauti ja teidän tytöllä tuntuu olevan eri oireet kuin kummitädilläni. Hyvä, että diagnoosi tuli nopeasti, joten hoidot saadaan hyvin käyntiin. Tsemppiä myös kovasti raskautesi kanssa loppumetreille!

Koralli ja neiti 3vkoa

 

Marja76: Johan teitä nyt koetellaan! Toivottavasti ensi viikolla olisi taas omalääkärisi mittaamassa, jokaisella kun kuuluu olevan vähän omanlaiset otteet tuossa hommassa ja "virheitä" voi tulla siitäkin. Voimia!!!! :hug:

(.) Työkaverin äiti nukkui tänään pois sairastuttuaan äkäiseen syöpään kesäkuussa. Puhuimme asiasta miehen kanssa kun luulimme junioreiden nukkuvan mutta 6-vuotias kuulikin jotain ja alkoi itkeä, koska pelkäsi minun kuolevan ja unohtavan hänet sitten. Voi raasua! Rauhoitteluun meni piiiitkän aikaa. Positiivista tänään oli, että selvisin Sellosta ulos ostamatta vauvalle kuin unipupun.

 

Kiitos Koralli tsempeistä ja muutkin! Tosiaan nyt tästä lähdetään neidin kans sairaalaan ja ikää hänellä 14v, että just tommonen sopiva murkkuikä päällä. Tosin itse on tosi positiivinen ja ei stressaa...ollaan kyllä juteltu taudista ja monet asiat selvinny, mitä ollaan tytön terveydessä mietitty. Ainoa vaan joka pisti korvaan lääkäriltä oli toi sisäelimissäkin...No mä uskon, että kaikki saa hoidettua pitkälti lääkkeillä ja oireet pidettyä kurissa...SLE potilaita on kumminkin suomessa vähän, niin tietoakin aika sattumanvaraisesti. Niin ja katsoin, että maailmassa sairastuu vaan 5 lasta, miljoonasta SLE:n ja monella on vain iho-oireisena...No me lähdetään nyt joten palataan!

 

Marjalle jaksamista tyttären raskaan taudin kanssa, ja toivottavasti se vauvakin vielä ymmärtäisi kääntyä...

En ole täällä käynyt moneen viikkoon. Meille syntyi 6.8. pieni tyttö, Petra nimeltään, 3475 g ja 51 cm pitkä. Jotenkin aika on sen jälkeen hurahtanut... Synnytys meni kai ihan normaalisti, mutta oli näistä mun kolmesta synnytyksestä omasta mielestäni se kivuliain, ja raskain. Neiti syntyi klo 8 aamulla, eli sinä yönä ei nukuttu, ja kun olin nukkunut koko viikon huonosti niin olin kyllä aivan poikki kun hän vihdoinkin syntyi. Onneksi 9 tunnin suppareiden jälkeen ponnistusvaihe kesti väin 5 minuuttia, enempää en olisikaan jaksanut. Kätilö käski työntää, ja kolmansilla suppareilla (joita en edes tuntenut epiduraalin takia, mutta sen vauvan ulostulon sitäkin enemmän) työnsin hänet väkisin ulos.

Siobhan ja Petra 3 viikkoa

 

Siobhan onnittelut pienestä prinsessasta.

Maarit ja Niksu 33+