35+ Lapsettomat

On se niiiin väärin, Jäyhis!
Toivottavasti saat nyt jotain lisätutkimuksia, ettei vaan kokeilla taas uudelleen ja todeta sitten että plussa tai miinus tuli. Limiksestä sen verran, vaikka varmaan tiesitkin. Liian paksu se ei voi olla, mutta on tärkeää, että se on kasvanut vain max. sen 2-3 viikkoa viimeisen kunnon vuodon jälkeen. Vanha limakalvo ei ole enää niin houkuttelva alkiolla. Ehkä siinä ei niin veri kierrä. Oliko sinulla kortisoni käytössä? Mä luulen, että meillä se auttoi (mulla jotain häikkää kilpirauhasessa). Ihan hyvä raivota, kun siltä tuntuu - ettei jää mitään "hampaan koloon". Tsemppiä! :hug:

Maariaa, parempaa onnea sinulle tulevaan hoitoon!

Hyvää talvista viikonloppua kaikille!
Hillevi :wave:

 

Hei, otatteko vielä minutkin mukaan?

Teillä näyttää olleen rankkoja kokemuksia monilla. Jäyhiskin, voi itku! Me emme ole päässeet hoidoissa vielä noin pitkälle. Meille piti tehdä eka ivf nyt helmikuussa, mutta kuun alussa todettiin, että alun neljästä munasolusta vain yksi oli lähtenyt kasvamaan, joten operaatio päätettiin perua. Nyt pidetään seuraava kierto taukoa ja uusi ivf-yritys on sitten kai huhtikuussa.

Meillä yritystä takana noin 1,5 vuotta. Vuosi sitten tulin raskaaksi, mutta se päätyi melko nopeesti keskenmenoon. Hoitoihin hakeuduimme joulukuussa. Tehtiin yksi inseminaatio ja sen jälkeen päätettiin suoraan siirtyä ivf:ään. Mulla on ikää jo 39, joten kovin paljon ei olisi aikaa tuhlattavana. Lääkäri sanoikin viimeksi, kun munasoluja oli kehittynyt niin vähän, että tämä on osoitus siitä, että niitä on vähän enää jäljellä. Masentavaa, kun ei edes hoitoa saada tehtyä. Tuntuu tosi turhauttavalta.

Nyt on suunnitelmissa, että otetaan järeämpi lääkitys käyttöön, ensin clomit ja sit heti perään gonal-f. Onko teillä muilla kokemusta tällaisesta? Lääkäri sanoi, että se on tehonnut joillakin, joilla ongelmana monasolujen vähyys. Muuten meillä ei mitään vikaa pitäisi olla, ainoa ongelma näyttää olevan mun ikä.

Hoidoissa ollaan Treen Avalla.

 

Lämpimästi tervetuloa mukaan Kenzo, vaikka ei olekaan yhtään iloinen asia että joudumme täällä näin sankoin joukoin pinoilemaan. :wave:

Itse koen saaneeni täältä hirmuisesti tukea tämän rankan matkan aikana. Kaikki ymmärtävät täällä sataprosenttisesti, mitä toinen käy läpi. Miten ihmeessä naiset on ennen pärjänneet, kun tällaista vertaistukea ei ole aina ollut näin helposti saatavilla?

Teilläkin on jo rankkoja kokemuksia takana, mutta toivottavasti seuraava hoito teidän kohdallanne onnistuisi! Itselläni täällä on jälleen kerran usko ja hermot koetuksella :ashamed: Kävin äsken tuonne kiukkuketjuunkin avautumassa ja tuntui onneksi helpottavan aika lailla.

Voimia toivon meille kaikille ja kärsivällisyyttä hoitojen jatkuessa!
Hyvää viikonloppua kaikille!!! :heart:

 

Hei!
Olen ollut taustalla pitkän aikaa taas kerran. Syksyllä kirjoittelin enemmänkin ja vuosia,vuosia,vuosia sitten. palstaillut olen ties kuin kauan. Taidan olla niitä jotka jumittuvat tänne omine tuskineen ja eivät pääse tästä P*** rumbasta eteenpäin. Voin sanoa Jäyhis että tiedän TON tunteen erittäin hyvin ja olen heti liittymässä siihen "uuteen ketjuun" . Mutta kuten sanoit niin täällä on ihmisiä jotka ihan OIKEASTI tietävät miltä tuntuu. Mielestäni kukaan muu kuin saman tunneskaalan läpi käynyt ei voi tosiaan ymmärtää mitä meidän päässä liikkuu. Itse olen kanssa saanut täältä parhainta tukea ja jo se että voi kirjoittaa niin monesti helpottaa. Kyllä me jutellaan miehenikin kanssa mutta ei mies voi ymmärtää mitä naisen aivotuksissa liikkuu. Meitä tämä hoitorumba on onneksi lähentänyt, ehkä myös siksi kun kummassakin on "vikaa".

Itselläni on tätä hoitokertaa kohtaa hyvin tunteettomat olot. En usko että onnistuu, lähinnä käymme tämän vain nyt läpi jotta voimme sitten sulkea tämän kirjan kiinni ja jatkaa elämää eteenpäin. Niin kauan kuin tämä in kesken se kummittelee koko ajan, olisiko sittenkin vielä pitänyt yrittää. eipähän tarvi sitten enään jossitella. Vaikeaa varmasti tulee olemaan kun lopullinen lopettaminen tulee eteen mutta nyt jo toisaalta odotan sitä. Itselläni alkaa olemaan voimat loppu tähän yrittämiseen ja jonkinlainen päätös on saatava tehtyä.

Eli keskiviikkona olis keräily ( ultrassa näkyi n.16 follikkelia) ja perjantaina siirto jos kaikki menee hyvin. Lääkäri oli määrään oikein tyytyväinen, on kuulemma parempi kuin mitä ekalla kerralla tuli (40 kpl)! Mulla munasoluja tulee ja ICSI:llä hedelmöittyy aika hyvin mutta ongelma on ilmeisesti kiinnittymisessä.

Vielä lopuksi pahoittelut neganneille. Voin todellakin sanoa että tiedän miltä tuntuu (3 inssiä=1km +13 alkoin siirtoa takana=1ku), olo tyhjä, turta, vihainen... ja sitten vielä pitäis jaksaa eteenpäin kuin mitään ei olis tapahtunut (jos tutut ei tiedä asiasta mitään). Ja yritä vielä vetää naama hymyyn kun toiset iskee "vauva-puukoilla" selkään.

Koetetaan jaksaa naiset yhdessä tällä vaikealla tiellä :flower: !

 

Jäyhikselle tulin sanomaan, että sapettaa siun puolesta niin maan vietävästi!!! Turhauma on varmasti valtava. Ja samat sanat Tigerin kanssa, "uusi ketju" kolahtaa meikäläiseenkin! Voimahalaus siulle!

Kenzo :wave: Sympatiseeraan sinuakin paljon. Meilläkin kerran hoito jäänyt kesken ja eka kerralla tuloksena 1 kypsä solu ja loput mitä lie höttöä. Pelottaa tosissaan, että onko aika ajanut auttamatta ohitse. Meillä 2. ekaa kertaa mentiin lyhyellä, nyt pitkällä kaavalla aloittelen huomenna synarela sumut. Miulla oli eka kerralla clomit + gonal. Tehosi siinä määrin, että tuli hyperi. Mutta se jotui varmaan pco -taustasta. Toivottavasti siulla lääkitys on kohdallaan ja tulee just ihania tasalaatuisia palleroita sopiva määrä!

Tiger siinäpä se. Kuka keksii viisasten kiven, jonka avulla jaksaa näiden pettymysten jälkeen tsempata ja esittää ihan normia? Kuinka hyväksyä edessä oleva mahdollinen totaalilapsettomuus? Itse en ole päässyt sinuiksi asian kanssa. Eikä se varmaan täysin onnistu koskaan. Saati sitten vielä nyt, kun hoidot on vielä kesken ja millin kokoinen toivo roikkuu paidan helmassa kiinni.

Voi meitä. Tsemppiä kaikille ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua!

 

Tiger, tsemppiä ensi viikolle! Jos kaikesta huolimatta kävisinkin hyvin, tämä olisi viimeinen hoito siinäkin tapauksessa. Me eletään vielä siinä toivossa sun puolesta, vaikka sinä et enää jaksaisi :hug:

Kenzolle tervetulotoivotukset! Täällä on meitä, joilla aika on käynyt vähiin ja monet turhautumiset on käyty läpi. Ulkopuolisen silmin ei kenties mikään kovin mieltäylentävä kerho, mutta toisinaan erittäin voimaannuttava.

Jäyhis, tulen heti uuteen pettyneitten mahojen ja katkerien vanhojen lehmien pinoon (vai mikä se oli?), kun pistät sen pystyyn. :kieh:

 

Voi Jäyhis, niin pahoillani olen minäkin puolestanne. Miten ihmeessä tämä aihepiiri voi olla niin epäreilu, koetteleva ja ei-ennustettava. Uskomattomia naisia olemme ja olette kyllä kaikki kun näin täysipäisinä kuitenkin selviämme jatkuvasta vuosienkin henkisestä puristuksesta.

Tiger, turhautumisen ja tunteettomuuden tunnistan täälläkin. Silti on aina jotenkin helpompi toivottaa toiselle sitä onnistumista jokaiseen hoitoon. Teilläkin tilanne kuulostaa varsin lupaavalta. Joten toivotaan, että planeetat ovat juuri tällä kertaa kohtallaan.

Kenzo, tervetuloa mukaan, vaikkei tälläiseen pinoon kenenkään tulemista oikein "onnenpotkuna" osaa pitää. Meitä on nyt Avalaisia sitten jo reilu satsi, toivottavasti tulostakin syntyy. Optimistina (joskus sellaisena olleena..) tekee mieli todeta, että toivottavasti teidän kerran lähtenyt luomuraskaus lupaa hyvää myös hoitoihin.

Ehkä tosiaan pinon nimi pitäisi muuttaa vastaamaan paremmin välillä vallitsevaa mielentilaa. JOs ei vanhat lehmät toimi niin muita nimiehdotuksia voisi olla Kiukkuset käävät tai Umpimahot maatuskat.

Täällä vihkoinkin kp1 viisi viikkoa tyhjennyksestä. Ensi kierto odotellaan ja ilmeisesti aikataulujen vuoksi myös sitä seuraava. Meidän kevään teema on kärsivällisyysharjoitukset, jos tositoimiin päästään seuraavan kerran joskus toukokuussa. Ottaa sekin kyllä ihan hemmetisti päähän.

Nyt leipomaan! Reipasta sunnuntaita kiukusta ja pettymyksistä huolimatta!

 

Kiitos myötäelämisestänne, ystävät! :heart:

Täälä mennään jo kohti tulevaa PASia, mitä muutakaan tässä voi? Pakko yrittää selvittää kuitenkin jotain mahdollisia syitä siihen, miksei alkiot kiinnity, ennen seuraavaa yritystä. Kauheasti turhauttaa ajatus, että tässä taotaan vain päätä seinään, yrittämättä selvittää mahdollisia syitä miksi kerta toisensa jälkeen käy näin.

Tiger, eikö teillä ole selvinnyt mitään syyksi siihen, miksi alkiot ei kiinnity? Hirmuinen määrä teillä on siirtoja takana, en yhtään ihmettele että teillä alkaa olla mitta täysi. Voimia teille tähän meneillään olevaan hoitoon ja toivon teille kovasti vielä sitä ihmettä tapahtuvaksi!

Hillevi, mulla oli tässä viimeisessä hoidossa se kortisoni ja aspiriini käytössä. Ei ollut siis mitään vaikutusta joten, voisi ajatella että ehkei sillä puolella ole sitten mitään ongelmaa. Kromosomikokeita ei ole otettu, eikä kohtua tähystetty. Joten, ainakin jotain mahdollisia syitä alkioiden kinnittymisongelmiin vielä pystytään selvittämään meidän kohdallamme.

Vaahtikselle voimia kärsivällisyysharjoituksiin! Aika menee loppujen lopuksi niin nopeasti, että pian on toukokuu ja päsette jatkamaan hoitoja.

Kuulemisiin ja mukavaa sunnuntaita kaikille!

 

Hei!

Jäyhis, ei ole mitään varsinaista syytä löytynyt. Kohdun limakalvo kasvaa hiukan heikosti mutta usein sekin on ollut kyllä riittävä, ei mikään superpaksu mutta kohtuullinen.

Ollaan kokeiltu minidisperiinejä, astamalääkkeitä ja jopa punaviiniä, nyt olis vielä kokeilusssa kortisonikuuri. Siirtojen jälkeen olen lepäillyt ja pitänyt vatsan ja varpaat lämpimänä että verenkierto olis hyvä. Kaikki poppakonstit on käyty läpi joten en itse usko niihin.

Meidän geenit ei ilmeisesti sovi yhteen, onneksi muuten sovimme . Lääkäri epäili että mun elimistö hylkisi vierasta solua ja se estäisi kiinnittymisen, mutta tiedä sitä sitten. Nää on asioita joista ei oikein ole tutkimuksia ja varmaa tietoa ei oikein saa. Minullahan löytyi munatorvien tähystyksessä kohdusta väliseinä joka sitten poistettiin. Olen kysellyt voisiko se vaikuttaa mutta ei kuulemma koska se on poistettu eli kohdussa pitäis olla nyt tilaa ja kaikki siellä kunnossa. Eli me ollaan tosiaankin käyty kivinen tie. Mutta pitää ajatella että mikä ei tapa se vahvistaa. Joskus vaan väkisinkin miettii mitä pahaa olen tehnyt kaiken tämän vielä ansaitakseen. Elämäni ennen nykyisen mieheni tapamista oli pitkään aivan riekaleina. Nyt olen tietysti hyvin kiitollinen että olen tavannut niin ihanan miehen.

Mutta kuten olen aiemminkin sanonut meillä on hyvä myös näin ja elämä lapsettomuuteen ei kaadu vaikka koskeekin.

Hyviä päivänjatkoja kaikille!

 

Kiitokset kaikille tervetulotoivotuksista! Pelkään pahoin, että tallaista tukea tullaan vielä tarvitsemaan, vaikka optimisti yritänkin olla.

Vaahtokarkki: Tästä päivästä näyttää mullakin tulevan kp1. En kyllä muuhun uskonutkaan, mutta on mulla silti pettynyt olo. Sen luomuraskautumisen jälkeen olen ollut positiivisella mielellä sen suhteen, että uudestaankin nappaisi, mutta usko on alkanut hiipua ja nyt kaikki toivo on laitettu ivf:ään. Uskon todella, että siitä voisi olla meille apua, kun vain hoito saataisiin tehtyä. Nyt siis vain toivotaan, että kuukausi menee nopeesti ja päästäis seuraavaan hoitoon. Kärsivällisyysharjoituksia siis täälläkin.

Te naiset ootte kyllä uskomattomia, kun jaksatte näiden koettelemusten kanssa! Meillä on vasta niin lyhyt aika yrittämistä, että en osaa kuvitellakaan miltä vuosien yrittäminen tuntuu. Meilläkin on ihan hyvä myös näin, ja tuskin elämä lapsettomuuteen kaatuu, kuten Tigerkin sanoit, mutta ihan vielä en sitä haluaisi ajatella. Onnea muuten tämän viikon keräilyyn!

Jäyhis, toivottavasti saatte selvyyden, mistä kiinnittymisongelmat johtuu. Miksi noitakaan ei voi heti selvittää, vaan täytyy ensin monta hoitoa tahkota läpi. Ymmärrän kyllä täysin turhautumisesi.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

 

Tiger, juurikin meinasin siitä kortisonista puhua. sillä, eikös sen pitäis auttaa jos naisen elimistö hylkii alkiota? Näin olen ymmärtänyt. Itse söin sitä tässä viimeisessä hoidossa, samoin aspiriinia. Minulta ei ole kuitenkaan otettu verikoetta vasta-aineiden tai tukostaipumuksen tutkimista varten, mutta koska otin asian puheeksi niin lääkäri määräsi nuo lääkkeet varmuuden vuoksi. Sanoi vain, ettei niistä mitään haittaakaan terveelle ihmiselle ole, mutta ei ollut siis hyötyäkään. Onko teillä sitten munasolujen hedelmöittymien onnistunut ihan ok ja tullut ihan hyviä alkioita?

Nyt täytyy rientää saunaan, mutta sitä ennen toivotan kaikille pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä tulevaan! Palaillaan :wave:

 

Hei!
Punktiossa on nyt käyty ja kaiki meni hyvin. Saatiin 20 kpl munasoluja ja niistä 11 hedelmöittyi, me oltiin oikein tytyväisiä. Nistä sitten 10 jakautui ja lopuksi 8 jaksoi jatkaa matkaa. Eilen sitten siirrettiin kaksi ja loput pakastettiin 2+3 (yhden kohtalo oli eilen vielä vähän epävarma). Mietimme kovasti tehdä plastokystaviljelyä mutta kun osa oli jo lopettanut jakautumisen ja pelkäsimme että jos ei sitten päästäkään siirtoo niin....niin.. se olis aika kova takaisku. Kun tulimme vielä Suomeen tätä varten ja päätös on tehty että tämä on nyt vika kerta. Laskin huvikseen niin meille on jo tehty 15 alkoin siirtoa!!!!!!!! Pistäkää tytöt paremmaksi Anteeksi tämä ironia :ashamed: . ämä oli nro 16 ja 17.nyt toivotaan taas parasta ja pelätään pahinta. Onneksi saatiin pakkaseen edes pienet toivonrippeet vielä. Olo on ollut hyvä aiempiin kertoihin verrattuna eli lääkitys on ainakin kohdallaan. Ai niin ne oli kuulemma sievän näköisiä 4-5 soluisia alkoioita aivan oikeassa aikataulussa jakautuneita. Pari hylättiin sen takia kun oli jakautunut kuulemma liian nopeasti. On tämä aikamoista tiedettä. Sovimme että jos joudumme käyttämään pakastettuja niin teemme sitten niille pidemmän viljelyn. Mutta nyt sit piinaillaan ja yritetään elää normisti. Testipäivä osui sopivasti pe 13.3 ! Toivotaan että se on nyt meidän onnenpäivä, onhan me silloin tehty isot asuntokaupatkin.

Viikonloppuja kaikille, oli nyt hiukan ON viesti :wave: .

 

Aurinkoisen ihanaa sunnuntaipäivää kaikille!

Meikäläinen on elellyt vähän hiljaiseloa täällä taustalla tovin aikaa, kun ei oikein ole ollut ilo ylimmillään ja päivät on menneet vähän matalalennolla.. odotellen siirtoa seuraavaa hoitojen suunnittelussa..

Tiger toivotaan, että tosiaankin tuo 13 päivä olisi teille onnenpäivä! Ja onnentoivotukset myös asuntokauppojen johdosta :flower:
Meilläkin on siirtoja tehty laskelmien mukaan 9. Ja edellisen (3:s) hoidon pakkasalkiot meni harakoille kaikki kuusi! Tuoresiirtoon sentään päästiin (2alkiota), ilman +tulosta kumminkin..

Nyt sitten ensi viikolla on kauan odottamani aika miehen sperman dnatestille. Josko se nyt onnistuisi.. edellinen meni mönkään, jännityksen takia. HÄn ei saanut mitään purkkiin.. Tulosten perusteella sitten aletaan suunnittelemaan 4:ttä ivf.hoitoa, tai sitten ei...
huoh.. miksi tämä kaikki on niin vaikeaa..

 

Sunnuntaiterkut kaikille!

Tigerille oikein paljon onnea matkaan, olette käyneet kaiken pidemmän kaavan kautta ja olis kyllä teidän vuoro viiimein onnistua. Isot voimahalit sinulle ja pitkää pinnaa piinistelyyn. :heart:

Mukava kuulla sinustakin pitkästä aikaa Kris!!! :wave: Niin tylyä, miten teillä kaikki huurunenät menetettiin kolmannessa hoidossa! Mistä mahtoi moinen kato johtua? Kohtuutonta, että saamme kestää vielä tuollaisia takaiskuja kaiken tämän muun lisäksi. Onnea nyt kovasti matkaan siihen dna-testiin! Pääsisitte suunnittelemaan sitä neljättä hoitoa.

Neljäs hoito meilläkin sitten on edessä, mikäli viidestä pakkasukoista ei saada mitään aikaiseksi. Oma gynekologini suositteli vielä kohdun tähystystä ennen ensimmäistä PASsia, joten pas näillä näkymin ajoittuu johonkin tuonne huhti-toukokuun vaihteeseen. Hän suositteli myös jatkamaan kortisonilääkitystä ja aspiriinin syöntiä myös tulevien hoitojen aikana.

Hyvää alkavaa viikkoa ja voimia! :heart:

 

Hei kaikille!

Taalla olisi yksi maho lehma lisaa. Ikaa 38, ei lapsia. Nuorena KU, joka leikattiin. Laikkauksen johdosta molemmat munanjohtimet tukossa (arpikudosta), joten ivf ainut vaihtoehto. Lisaksi kilpirauhasen vajaatoiminta. Mies 30v. Ei vikaa. Yritimme luomukonstein reilun vuoden, jonka jalkeen tutkimuksiin. Siella siis todettiin nuo tukkeutuneet munanjohtimet. Tutkimukset Englannissa ja nyt asumme Suomessa. Suomeen tullessa ilmoittauduimme Tayssiin. Jonot nyt lusittu ja menossa ensimmainen ivf. Punktiosta 14 munasolua,josta 9 lahti hedelmoittymaan. Lopulta vain 2 siirtokelpoista ja molemmat siirrettiin. Nyt menossa pp 10. Minulla ei yhtaan mitaan muita oireita, kuin pp8 tuli pyyhkiessa kirkasta limaa ja kirkkaanpunaista vuotoa. Taman jalkeen viela tumman ruskeaa tuhrua. Pp9 kuukautiskivut jatkuivat ja hieman tuhrua. Tanaan siis pp10, ei muita oireita kuin heratessa hieman kuukautiskipuja. Etta hirveen positiiviset ei ole odotukset...

Eli tuollaista omasta navasta. Olen lukenut teidan viestejanne ja aivan uskomattomalta tuntuu mista te keraatte kaiken tuon voiman. Voiman kayda aina uudelleen hoidot lapi, voiman piinapaiville ja voiman kun tulee pettymys: miinus tai km. Sanattomaksi vetaa...

Valoisaa kevaan odotusta kaikille ja onnistumisia!!!!!!

 

Heipsistä,

Tervetuloa Sarina keskusteluun mukaan! Sinun oireesi kuulostavat kyllä ihan hyviltä, tai siis voisivat aiheutua ihan yhtä hyvin raskauden alkamisestakin kuin siitä ikävämmästä vaihtoehdosta.

Tiger, tilastojen mukaan onnistumisen mahdollisuus kasvaa aina seitsemänteen ivf-hoitokierrokseen saakka. Peukut pystyyn nyt, että viimein onnistuisi hyvillä alkioilla :heart:

Kris , paljon onnea teidän tutkimukseen ja rentoa mieltä purkitustapahtumaan! Mitä muuten sitten tapahtuu, jos spermassa on jotain häikkää dna:n osalta? Tuli mieleeni, jos meilläkin siinä on vikaa, kun siirretyt alkiot viimeksi alkoivat hyvin kehittyä, mutta km tuli. Siittiöiden osuushan alkaa vaikuttaa alkion kehityksessä vasta vähän myöhemmin kuin alkupäivinä (paitsi hedelmöitys).

On kyllä tosi harmillista, jos pakasteet kuolevat sulatuksessa. Yhdeltä ystävältä saatiin pakasteeseen 16 alkiota ja kaikki olivat kuolleet. Taisi käydä joku fiba labrassa.

Meillä pas tulossa joskus tässä keväällä, siksi (onneksi) ajatukset nyt hetken vähän muissakin asioissa.

Kohti kevättä valoisin mielin! Voimia kaikille!
Hilde :wave:

 

Nyt se sitten tapahtui. Luovutetuilla munasoluilla (vain yksi alkio ja ei mitään pakkaseen) päästiin alkion siirtoon, mutta tuloksena - ei mitään!

Viisi vuotta sitten menimme mieheni kanssa naimisiin ja loistava tulevaisuus edessä. Molemmat vihdoin työelämässä täysin rinnoin. Ostettiin asunto ja uusi auto. Matkusteltiin ja nautittiin elämästä. Monien mielestä olemme unelmapariskunta ja jos me eroamme niin usko avioliittoon menee monelta =)

Kuukautiseni jäivät pois ja luulin sen johtuvat siitä, että lopetin pillereiden syömisen. Alkoi hikoiluttamaan ja pinna oli muutenkin koko ajan kireällä sekä töissä, että kotona. Mitään ei huvittanut tehdä ja minnekään mennä. Vihdoin raahauduin lääkäriin ja kuin isku vasten kasvoja lääkäri totesi ennenaikaisten vaihdevuosien alkaneen. Munasarjaa yritettiin vuoden verran herätellä henkiin, mutta turhaan. Kaksi ja puoli vuotta tarkalleen jonotusta munasolun luovutus hoitoon. Sen asian kanssa olen ollut aivan sinut...minulta munasolut puuttuvat ja jostain on ilmestynyt ihana ihminen joka halusi auttaa. Kaiken tämän järkytyksen keskellä mieheni sanoi, että hän ei enää rakasta minua. Välittää toki, mutta nyt on myöhäistä tehdä enää asialle mitään...ero on edessä. Meidän ongelmat eivät ole pelkästään johtuneet tästä lapsettomuudesta, mutta toki se on vaikuttanut meihin valtavasti. Parisuhdettamme on myös varjostanut molempien hektinen työ ja siitä johtuva uupumus. Itse olen ollut pari vuotta katkera ja syrjäänvetäytynyt. Mitä sitten edessä, hoito luovutetuilla munasoluilla "epäonnistui", ero, ystävät pullauttevat lapsia tuon tuosta ja jotkut jopa kehtaavat avautua, kun eivät olisi välttämättä nyt toista näin pian olisi halunneet. Joskus sitä vaan ihmettelee miksi elämä on niiiin vaikeata ja välillä epäoikeudenmukaista ja että miten sitä saa itsensä aamulla ylös sängystä.

Täällä saa lukea rankkoja tarinoita, mutta myös niitä joilla on onnelinen loppu - sitä toivon myös omalla kohdalla, mutta pelkään, että kaikki kortit on jo jaettu...

 

Kris, ukko lähetti miehellesi terveisiä. Huone on nykyään mukava, kulmasohva, ikkuna ulos (verhot saa kiinni), ei tarvitse enää muovituolilla ähertää. Voi vaikka tirsat ottaa, jos ottaa viltin mukaan. Tsemppiä! Me odotetaan tuloksia.

Sarina ja Mulberry, tervetuloa.
Sarina kuulostaa siltä, että voisi vaikka olla plussannut.
Mulberrylle toivon valoisampia aikoja. :hug:

 

Tervehdys kaikille uusille tervetuloa mukaan ! :flower:
Oma napa: kävin eilen Helsingin VL:ssä ja olin aika ihmeissäni sieltä lähtiessäni, koskien tuota kilpirauhasen vasta-aineita. Minulle ei määrätty kortisoonia siihen ?! Lääkäri sanoi että siitä ei ole näyttöä, ja se on kova lääke ...? Minä kyllä pyysin sitten sitä, mutta hän ei luvannut suoralta kädeltä. Mistä te muut olette hoidossa ? Koska teille on sitä määrätty, onko joku Väestöliitossa ?
Hoito alkoi heti eilen sumutteluilla ja Puregon vaihdettiin Menopuriin.
Tsemppiä kaikille !! :heart:
t.maariaa

 

Hei,

Maariaa, minullekaan ei hoitava lääkäri kirjoittanut kortisonia. Sain reseptin pyytämättä sisätautilääkäriltä, joka on erikoistunut lapsettomuuden hoitoon sisätautivaivaisilla (Töölön Mehiläisen R. Kaaja). Luulen, että seuraavaan hoitoon saan sen kyllä oman klinikan lääkäriltä, johon menen ultraan - varsinainen hoito muualla (lahjasolu). Kortisoni on kyllä vahva lääke, mutta pieni annos lyhyesti käytettynä ei muuten terveelle ole vaaraksi.

Mulberrylle tervetuloa! Toivottavasti sinunkin elämääsi vielä aurinko paistaa!

T. Hillevi

 

Tervetuloa Sarina ja Mulberry mukaan! :wave:

Sarina: Tsemppiä piinailuun! Tiedätkö muuten mikä on yläikäraja Taysin hoitoihin? Olen ollut siinä luulossa, että lähemmäs nelikymppiset eivät sinne pääse, joten hakeuduin suoraan yksityiselle.

Mulberry: Voimia sinulle ja uskoa parempaan. Toivotaan, että sinullekin kevät tuo valoisampia aikoja, kuten meille kaikille.

).( Tylsää odottamista tämä välikierto. Maaliskuun lopulla aloitetaan uusi hoitokierros, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan (tähän asti yksikään hoitokierros ei ole mennyt suunnitelmien mukaan...)

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

Kiitos kaikille tervetulotoivotuksista ja tsemppauksesta! Kait tassa touhussa pitaisi olla enemman positiivisella mielella, mutta kylla ma mieluummin olen pessimisti. Ei pety sitten niin pahasti. Toki sita mielen sopukoissa aina toivoo, mutta...

Kenzo: Muistaakseni laakari sanoi, etta jonoon ennen kuin tayttaa 40v. Nyt en ole sata varma, etta pitaako hoito alkaa ennen kuin 40v vai riittaako pelkka jonossa oleminen. Sitten kun hoidot aloitettu niita tehdaan 3 kertaa alusta alkaen (pakkaseen saadut kaupan paalle), maksimiissaan kuitenkin 2 lasta. Hoitojen alettua ei enaa valia kuinka vanha olet. Nuo hoitomaarat tehdaan vaikka olisit yli tuon 40v. Heh, todella selkeaa... Toivottavasti ymmarsit jotakin.

Eli julkiselle vaan jonoon! Taalla Tampereella jonot kait maksimissaan puoli vuotta.

 

Voi kiitos kiitos terveisistä Electra. Välitän terkut, mutta mä olen myös nähnyt sen huoneen. Ja ei siinä kuule huoneet auta, kun ei homma onnistu täällä kotonakaan!! Siis mehän on viety lähetys yleensä täältä kotoa käsin. Eeei se ole onnistunut edes lääkkeiden avulla klinikalla...melkein meni punktiokin pieleen, kun ei ollut tavaraa mitä sekottaa! Ajeltiin kotiin ja mies sai purkkiin tavaran ja lähti kurvaamaan takaisin klinikalle. (meiltä on siis tunnin matka klilnikalle) Mutta täytyy nyt toivoa, että homma onnistuisi ylihuomenna vähän paremmin, kun viimeksi.. heh heh, vaikei kyllä yhtään naurata oikeesti

Hillevi jos siis tässä dnatestisssä todetaan, että siittiöissä on jotain outoa pilkkoutumista, niin se on sitten ainakin lääkärini mukaan sitten homma siinä niillä siittiöillä. Eli sitten pitää alkaa harkita lahjasiittiöiden käyttöä.. mutta nyt ennalta lääkäri pohti, että hän määräisi ehkä jotakin tiettyä lääkitystä, jotta siittiöiden laatu ja määrä EHKÄ voisi parantua... mutta suunta hoidolle tarkentuu nyt kun nähtäisiin tuo dnatestin tulos. Ja meillähän on aina päästy siis siirtoon saakka (9 siirtoa) ja aina kun alkioita on lähdetty viljelemään pidempään, niin on käynyt kato. Ja nyt lääkäri on sitä mieltä, että aiempien alkion kiinnittymättömyyksien syynä saattaisi olla se, että alkiot ovat hyytyneet siirron jälkeen. Ja kun munasolut ovat olleet hänen mukaansa todella hyviä, niin hän epäilee syynä enemmänkin siittiöitä. Ja määrä ja liikkuvuus on siis huono ja tästä syystä tämä testi nyt meillä tehdään. Lisäksi on omissa tutkimuksissani nyt selvinnyt sitten ne koholla olevat trombosyytit ja kilpirauhasarvot, joihin suunniteltu myös tukilääkitystä (kortisoni ja asperiini) seuraavaan hoitoon. Mutta nyt ensin siis katsotaan toi dnatestin tulos. .

 

Mulberry, jotenkin haluaisin sanoa muutakin kuin toivottaa tervetulleeksi keskustelemaan. Nämä ovat niin koko elämää ravisuttelevia asioita, että oikeasti lohduttavien sanojen löytäminen on vaikeaa. Rankka on tilanteesi, mutta toivottavasti uusi suunta ja pienet elämään kuuluvat ihmeet antavat kuulua itsestään.

Sarina, tervetuloa mukaan tänne Pirkanmaalaisten kasvavaan joukkoon. Ja ehkä ei kannata heittää tosiaan kirvestä kaivoon ennen virallista testipäivää, niin ne oireet ja oireettomuudet ovat johtaneet harhaan muillakin.

Maaria ja Hillevi, minä olen ymmärtänyt, että ei kortisoni ole automaattisesti ratkaisu tuossa kilpirauhasen vasta-ainetilanteessa? Käsittääkseni vasta-aineet eivät automaattisesti tarkoita ongelmia kiinnittymiestä vaan ongelmia tarvitaan silloin myös muissa kudosvasta-aineissa? No, mutta nämä selitykset kortisonin osalta taitavat olla aika klinikkakohtaisia ja käytännöt eivät todellakaan ole vielä vakiintuneet. Tähän tarkoitukseen käytetyt annokset ovat myös hyvin pieniä ja aika lyhyt, joten itse kortisonia ei minusta kannata pelätä. Vaikka kieltämättä täälläkin vähän hirvitti kun viime kierrossa kortisonin lisäämisen jälkeen vetelin kolmea lääkettä yhteensä 6 kertaa päivässä..

En muista olenko sanonut tämän aikaisemmin, mutta kyllä te naiset olette hurjan vahvoja, kun olette kuitenkin niin täysillä mukana ja luottavaisina noiden siirtomäärien jälkeen. Itselleni on kyllä ottanut tuosta keskenmenosta/tyhjennyksestä toipuminen niin koville, etten tiedä, kauanko tätä jaksaa. Vai onko niin, että tilanne helpottuu ajan kanssa, koska odotuksetkin varmaan hieman hiipuvat.

Tigerille täältäkin vielä onnea matkaan!

Omaa napaa vielä sen verran, että saimme tukostaipumusvastaukset. Siellä ei mitään häikkää. Normaalissa verenkuvassa sen sijaan tromboosiarvot olivat hieman viitearvojen yläpuolella, mietin voisiko se merkitä jotain.

Kris, toivottavast "hommat" hoituu ja pääsette tutkimuksessa eteenpäin.

Voimia kaikille ja keväisiä päiviä!

 

Hei!

Olen seuraillut mielenkiinnolla teidän keskustelua dna-testeistä ja ajatellut että eipä ole koskaan meille sitä ehdotettu. Millähän perusteilla lääkärit sitä suosittelevat vai pitääkö tosiaan kaikki aina itse pyytää. Ilmeisesti on tosiaankin paljon eroja klinikoiden kesken hoidoissa ja lääkkeissä. Itse olen kokeillut kolmea eri lääkitystä ja mitä nyt käytettiin (metformiini) on antanut mulle parhaimman vastuksen eli niissäkin on eroja. Toiset klinikat käyttää toista ja toiset toista, mistä sen tietää mikä sopii kenellekin parhaiten?! Ja kyse on vielä tosi tärkeästä ja arasta asiasta...

Voi Mulberry, toivottavasti aurinko vielä hymyilee sinullekin :hug: .

ON: Täällä ei ole sitten minkäänlaisia tuntemuksia :/ . Ei edes progestronit ole tehneet sivuoireita. Mutta vastahan tässä mennään alkupäiviä ja on olut aika paljon kaikkea tekemistä että onneksi en ole ehtinyt paljoa miettimäänkään. Ensi viikollahan vasta ne todelliset PP-päivät alkaa!

Hyviä päivänjatkoja kaikille ja odotellaan kevättä !