35+ Lapsettomat

Voi ei Chloe, miten kauhea kauppareissu! Mutta anna itsesi olla, joskus se vaan on noin.
Tuntuu ikävän tutulta tuo ajatus, että olenko niin sekaisin etten mitään vauvaa ansaitsekaan elämääni. Mä olen saanut itseni vielä hyvin lyhyessä ajassa (noin vuodessa) niin tilttiin, että usein tuntuu siltä että tämä kaikki todistaa, ettei minusta tähän sitten muutenkaan olisi. Olen aika hämmentynyt näiden tunteiden voimakkuudesta ja siitä, miten tämä on vienyt iloa muusta elämästä. Pelkään, mitä vielä on edessä. Kun tosiaan ollaan aika "alussa" vielä.
Asian yleinen ahdistavuus saa mut myös pelkäämään itse raskautta; stressi on herättänyt pelkoja siitä, että "se kuitenkin menisi kesken" tai että jotain pahaa tapahtuisi, koska jotenkin mystisesti minä olen "paha" tai huono. Että minusta ei voi lapsia syntyä vaikka raskaaksi asti ehtisinkin. Tavallaan tiedän järjellä ettei niin ole, mutta taikauskoiset tunteet jyllää vahvoina.

Wabisabi, mulla samaa kokemusta, että lapselliset ystävät olettaa että olen joku urahirmu jota tämä asia ei kosketa, ja puhuu sitten sen mukaisesti. Heitetään ihan uskomatonta läppää. Yksi kaveri (pienen lapsen äiti) kommentoi yhteisen ystävän raskautta, että "no onko susta nyt ihan hirveetä että se on raskaana", tarkoittaen että kun minua ei sellainen innosta, urastani ja hilpeästä baarielämästä kiinnostunut kun vain olen. En voinut kuin tuijottaa eteeni järkyttyneenä. Päässäni kelasin, että joo, kyllä mua pelottaa että kohta te kaikki kaverit olette kaikki siellä toisella puolella tätä muuria - mutta vähän eri syistä kuin tunnut luulevan...
Olin siitä pitkään tosi loukkaantunut. Samalla tajuan miten tyhmää se on, koska kun ei ihmiset ole tätä kokeneet niin eihän ne vain tajua. Ei sille kaverille tullut edes mieleen että mulla olisi jotakin tunteita asian suhteen. Huokaus...

 

Heips,

Olen taustalta seuraillut tätä keskustelua. Olemme 39v/42v. Tällä hetkellä on 2. ICSI:n tuoresiirrolla siirretty 2 alkiota ja testipäivä 20.5. Yhteensä 8.alkion siirron jälkeen ei toiveet ole kovin korkealla, mutta pitää vaan odottaa. Viimeksi hoidot tehtiin pitällä kaavalla ja saatiin pakkaseen 12 alkiota. Nyt tehtiin lyhyellä ja saatiin pakkaseen 3. En ole yhtään pettynyt tuohon pakastealkioiden määrään, koska en halua montaa PAS:a, vaan mieluummin vielä yhden tuoresiirron (jos nyt ei tärppää) ennen hoitojen loppumista julkisella.

Syy, miksi innostuin kirjottamaan nyt on täällä käyty keskustelu naapureista. Olen aikaisemmin pystynyt olemaan neutraalimpi kaikkiin vauva yms uutisiin tai naapurin rouvan pyöristyvään vatsaan. Tämän hoitokerran aikana olen huomannut olevani kateellisempi ja katkerampi kaikkia mahdollisia lapsiin liittyviä asioita kohtaan. Oikeastaan olen huolestunut siitä, muutunko loppullisesti ja loppuiäkseni katkeraksi ämmäksi (etenkin jos hoidot eivät onnistu). Vai teenkö jonkinlaista surutyötä jo etukäteen, vaikka tämä hoitotaival voi kestää vielä esim. vuoden.

 

Täällä on kovasti käyty keskustelua siitä miltä toisten raskaudet ja kommentit tuntuvat. Minulla on nyt jo ikää niin paljon ettei kukaan voisi kuvitellakaan että tälläistä vielä yrittäisin. Mutta olen myös kuullut noita kommentteja siitä, että minulla on niin ihana ura että suorastaan kaikki kadehtivat. Ne joille olen kertonut tästä projektista kannustavat minua ihan kyynelsilmissään. Tosin minunkaan ystäväpiirissäni ei juurikaan pieniä vauvoja ole vaikka ystäväpiirini onkin hyvin vaihtelevan ikäistä. Yksi pieni vauveliini on kuvioissa, mutta tämä tytteli on niin vuosien ja kovien hoitojen tulos ettei oikein voi olla edes kateellinen =) Kyllä se kuitenkin aina kirpaisee kun kysellään, että onko sinulla perhettä.

Iines mukavaa etten tunnu liian vanhalta joukkoonne =) Ja minunkin ystävät tosiaan ovat hyvin vaihtelevasti osa 15 vuotta nuorempia ja osa saman verran vanhempia. Ei sillä iällä mielestäni niin suurta vaikutusta muuhun ole kuin valitettavasti tähän raskautumisasiaa.

Minä olen huomenna lähdössä matkalle ja palailen vasta vajaan kolmen viikon kuluttua. En varmasti oikein pääse palstailemaan kuin satunnaisesti. Yritän välillä käydä lukemassa uutisianne, mutten todennäköisesti paljonkaan pysty kirjoittamaan. Joudun siis ihan yksin piinailemaan Yritän kuiteskin käydä kertomassa testini tuloksen vaikka se nyt aika varmasti on selvä melko nytkin. Mutta ainahan voi toivoa.

Nuo lugesteronit väsyttävät minua ihan hurjasti ja öisin taas hikoilen yöpuvun märäksi. Inhottavia palleroita! Mutta toivottavasti niistä olisi jotain hyötyä!

 

Seinäkukkanen hyvää matkaa! Eihän tulos ole selvä ennenkun on testattu Toivoa on! Me täällä pidellään sulle peukkuja. Mukava jos pääset kertoon meille tuloksesta, joka toivottavasti on positiivinen.

 

Yhä uudelleen jaksan ihmetellä, miten ihania te olettekaan. Sydämellisiä, empaattisia, ajattelevaisia ja viisaita! :hug: Miksi me aina vähätellään täällä itseämme? Kukas se olikaan, joka sanoi, että meidän edessä taipuu rautakankikin... Ja mekö ei muka oltaisi parhaita mahdollisia äitejä! Meillä on kärsivällisyyttä, sinnikkyyttä, sitkeyttä, herkkyyttä ja lämpöä! Voiko parempaa pieni lapsi itselleen toivoa?

Mutta niin uuvuttavaa tämä kyllä on. Joskus mietin, että aivan kuin olisi pudonnut avantoon ja kaikki voimat menisi siihen avannon reunalla roikkumiseen. Juuri ja juuri pysyy pinnalla, mutta ei ole voimia kiskoa itseään ylös sieltä kylmästä. Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

Wabisabi, kylläpäs sä olet saanut kuulla ikävää tekstiä tutuiltasi. Luulisi sitä nyt olevan sen verran sydämen sivistystä, että osaa olettaa jonkun ongelman olevan, jos lapsia ei meidän iässä ole, eikä ole suoraan sanonut, ettei niitä halua. Hienotunteisuuden puutetta mun mielestä tuollainen kommentointi. Mullekin yksi kollega, joka tietää hoidoistamme, sanoi viimeisimmän hoidon epäonnistuttua, että pitää vaan keskityä tähän työhön ja ottaa siitä kaikki irti, minkä saa. Ihan kuin ura voisi korvata oman lapsen! Eihän mikään voi!

Iines, hyvä hyvä, että joit kalsarikännit! Se on joskus ihan paikallaan heittää aivot narikkaan ja haistattaa kaikelle pitkät. Kyllä täälläkin on viini maistunut joka viikonloppu negan jälkeen. Paljoa en nykyään juo, mutta tuntuu jo muutama lasillienkin nousevan päähän monen viikon täysraittiuden jälkeen. Melkein käy kateeksi noi teidän iäkkäämmät naapurit. Mä olen täällä jatkuvasti mahojen ympäröimänä! (siis on lähialueella on monta raskaudesta johtuvaa mahaa, mahoja tiettävästi vain yksi: minä) Ilman muuta ne TAYSissa teille sen kolmannen hoidon tekee, mutta meneekö kesätauon jälkeen, vaikea tietää. Olette siis harkinneet myös yksityiselle siirtymistä? Sama täällä, jos ei tärppää, mutta mistä rahat, siitä ei vielä ole tietoa.

Voi Anja :hug: Tuttuja tunteita, kovin uuvuksissa ollaan täälläkin.

Seinäkukkanen, tietenkään sä et ole tänne liian vanha! Hyvää matkaa ja mä toivon sydämestäni sulle plussaa tikkuun!!

 

Juuri samaa kuin Chloe tässä ajattelin aiemmin.

On niin helpottavaa, kun tietää, että maailmassa on sellaisia ihanaisia palstalaisia, joiden ajatukset juoksee samoja ratoja omien, ja lähes aina kuitenkin sisässäpidettyjen mielenliikkeiden kanssa. Miten sitä samassa sekunnissa voikin iloita jonkun toisen elämän mullistavasta onnellisesta uutisesta ja sitten kuitenkin toivoa, että se mahaansa hierova tuleva äiti häipyisi onnensa kanssa alimpaan helvettiin. Ja seuraavassa sekunnissa inhota itseään moisista ajatuksista ja yrittää koota itseään taas, että joo-joo, munkin vuoro vielä koittaa, kun tarpeeksi jaksan tässä suupieliäni ylöspäin pusertaa. Ja että tottakai kummiksi tulen, kun siitä ei sovi kieltäytyä ja ilman muuta lähden ostelemaan sun kanssa vaaleanpunaisia potkuhousuja. Argh!

Tuo avantovertaus on kyllä aivan nappiin. Paitsi että mulla on myös päiviä, jolloin tuntuu, et joku ihan varpaasta kiskoo alemmas, että ei oikein jaksais sinnitellä reunalla, kun niin helppoa olisi myös päästä irti ja painua uppeluksiin. Joku voima tässä kuitenkin pinnalla vielä pitää. Ehkäpä se onkin tämä vertaistuki, avannosta toiseen toisillemme vilkutellaan :wave: ja joskus huomataan, että joku pääsi plussajunan turvin ylöskin! Että värjötellään porukalla vielä hetki, pelastusjoukot on jo tulossa!

Tsemppiä kaikille piinailijoille. Itse odottelen tätiä kylään - eipä ole näkynyt.

Onneksi sentään tuli kesä!

 

Frangipani, joo tämä kesä on todellakin aikamoinen piristysruiske ja hyvän olon antaja. Mä olen ainakin nautinut aivan suunnattomasti tästä lämmöstä ja valosta ja pihan laitosta. (Toivon vaan, että pensasaitaan tulis nopeasti lehdet, ettei tarvitse nähdä kasvavaa mahaa toisella puolella )

Toisinaan olisi hyvä miettiä sitäkin, että niiden vaikeita tunteita meissä herättävien raskaana olevien naisten joukossa on niitäkin, jotka ovat käyneet hoidoissa tai odottaneet sitä raskautta vuosia. Joillakin voi olla useampia keskenmenoja takana, jne. Kaikki ei aina ole niin helposti käynyttä kuin meistä saattaa tuntua...

 

Chloe ja Frangipani ihan hyvä toi avantovertaus. Mä taas oon ajatellut usein keikkuvani jonkun jyrkänteen reunalla. Välillä oon paremmin tasapainossa ja pysyn siinä, välillä taas tulee joku horjahdus ja lähden valumaan sitä reunaa alas. Siinä tammi-helmikuulla taisin valuakin ihan sen jyrkänteen pohjalle asti, sieltä sit pikkuhiljaa ryömin takas ylöspäin. Sit välillä sitä tulee se horjahdus, mut ehtii napata siitä reunasta kiinni ja roikkuu siinä. Nyt taas roikun siinä reunalla, ja koitan punnertaa siihen ylös. Aina vaan kun saa jonkinlaisen tasapainon, joku tulee ja tönäsee selkään, ja taas sitä mennään.

Chloe harvoin mäkään mitään kunnon lärvejä otan, nyt vaan tuntu olevan tarvetta. Olokin on ollut sitten sen mukainen. Huh, eipä tarvi vähään aikaan ottaa. Onneks tosiaan tässä ei ihan nurkilla pyöri ketään mahansa kanssa. Meillä lähinnä mies pohdiskeli sitä yksityiselle menoa. Pitää katsoa kun kuulee mikä on se jonotustilanne. Puolta vuotta ei jaksa odottaa. Lisäks mulla on alkanut tuntua, et ne tekee vaan ne pakolliset hoidot, sit voivoi ja heihei. Ehkä yksityisellä ne paneutuis vähän enemmän siihen, et mikä on ongelmana kun topitkaan ei kiinnity. No, sitä pitää nyt sit katsoa...

Myös mä olen nauttinut näistä keleistä. Tosin mulla tekee helle sen, et tulee herkemmin migreeni. Helle ja fyysinen rasitus on takuuvarma yhditelmä kunnon migreeniin, eli tälläsinä päivinä pitää ottaa vähän rauhallisemmin.

Ihanaa, mä saan miehen huomenna takas reissusta On ikävöity sitä jo ihan porukalla, mä ja koirat.

 

Voi teitä ihania ihmisiä, kun olette ottamassa mukaan joukkoonne! :heart: Koetan tämän viime kerran olla vähän niin kuin en olisikaan eli yritän rentoutua (siitä kun kuulemma on apua, heh, heh). Siksi koetan vähän huijata itseäni luulemaan, ettei tässä mitään hätää. Mutta jos sopii, käyn aina silloin tällöin vierailemassa.

Lämpöisiä kevätpäiviä ja katsotaan muualle, kun niitä mahoja tulee vastaan!

 

Anja minäkin olen kärsinyt samasta kummasta taikauskosta! Ajattelen, etten ansaitse lasta, koska joskus nuorena kammosin pelkkää ajatustakin synnytyksestä, huutavasta lapsilaumasta, ja koko perhekuviosta. Parikymppisenä tuo kaikki tuntui uhkaavalta, ja panostin mieluummin opiskeluun ja lemmikkineläimin. Ja sitä nuorempana en koskaan leikkinyt nukeilla, vaan aina oli joku pehmoeläin kainalossa... Nyt ajattelen, että tuo on merkki siitä, että on jo alusta pitäen tarkoitettu, ettei minun kuulu saada lapsia. Siis ihan täyttä fatalistista ajattelua, joka ei edes istu luontevasti tänne meidän kulttuuriin!

Chloe on ihan oikeassa, että turhaan me vähätellään itseämme. Pitäisi todella yrittää olla positiivinen aina kuin suinkin pystyy siihen!

Seinäkukkanen, oikein hyvää matkaa sulle! Me täällä uskotaan sunkin puolesta, että siirto tuottaa toivotun tuloksen =) Tule kertomaan kuulumiset sitten kun ehdit!

 

Nyt meni hermo!
Noi ovulaatiotestit on ilmeisesti ihan sattumanvaraisia pelejä. Tein huvikseni samanaikaisesti sofi one step -testin ja first signalin testin. Tulos: first signal näyttää SELVÄÄ positiivista, sofi aivan heikkoa haamuviivaa.
Ja sofi on siis first signalia puolet herkempi!
Lisäksi tuon Donna-sylkitestin kanssa testailu on ihan pelleilyä. Näyttää joka toinen kerta "ovulaatiopäivää", joka toinen päivä ei yhtään mitään. En suosittele...

 

Sunnuntaita naiset!

Fiialiia toki voit olla mukana, vähän niinkun et olisikaan.

Anja on varmaan ollut aiemminkin puhetta, mut oletko koittanut niitä digitestejä? Ne on ihan sikamaisen hintasia kyllä. Mäkin koitin silloin pas:in aikaan hakea ovista tavallisella tikulla, eikä sitä löytynyt. Sit ostin ne sikamaisen hintaset digit, ettei tarvi arvailla, siinä näkyi koska lähestyy ja sit se "sarvi" oli täys kun oli aika. Ja ihan oikein se näytti. Entäs jos alkuun tikuttais ihan tavallisella tikulla, ja sit kun se alkaa haamuileen, siirtyy digiin?

Mä taidan kanssa olla aika epätoivoinen: mietin jo ihan tosissani et pitäiskö hommata ne digi-ovistestit, ja sit sen mukaan luomuilla Kun kerran silloin joulukuussa, kun piti olla se pas ja tikutin sekä luomuiltiin, tuli se haamujen esiäiti r-testiin. Siis silloin viimeset alkiot ei selvinneet sulatuksesta, eli se haamujen esiäiti oli luomuiltu. Joo, kannattaa varmaan ehdottomasti hommata ne, kyllä se luomuilemalla meillä tärppää nyt, kun ei ole kuuteen vuoteen tärpännyt

Taidan painua takas pihaterapiaan, mähän oon ihan sekasin :kieh:

 

Anja mulla ihan sama kokemus. Testasin kahdella testillä samaan aikaan ja clearbluen kallis digitesti näytti plussaa, vaikka ei ole niin herkkä, kun taas one stepin halpatesti näytti negaa, vaikka on olevinaan superherkkä. Ja tein vielä testit niin, että katsoin tarkasti, montako tuntia pitää olla jalat ristissä kumpienkin ohjeiden mukaan ennen testausta... Ja minäkin menin lankaan ja tilasin sen onnettoman sylkitestin. Sen mukaan mulla oli ovis päällä 30 päivää kuussa! :/ Nyt oon heittänyt sen sekä one stepit roskiin ja testailen vaan digeillä kuten Iineskin suosittaa. Mutta ottaa päähän niiden kallis hinta!

 

wabisabi ja Anja73, sama juttu eli on tullut ajatuksia siitä, etten ansaitse tulla äidiksi, että minusta tulisi huono äiti, kun en ole mikään Emppu empaattinen ihmisenäkään. Ja nuorena olin kans, että kyyyyyllä minä ehkä sen yhden lapsen joskus haluan, mutta naimisiin en välttämttä koskaan. Niin että taikauskoisena nyt ajattelen, että niinhän siinä näköjään sitten kävi eli ei naimisissa (mies on kerran ollut ja kovin on epäileväinen toisen yrityksen suhteen) ja ei myöskään lapsia (siis kummallakaan).

Noista ovistesteistä. Olen tässä tehnyt koko viikon testejä ja meinasin jo hermostua, kun alkuviikosta ei näyttänyt ollenkaan lupaavalta, vaan miten sitten kävikään... Nyt jo neljättä päivää vahvat viivat eli mitähän tämä nyt sitten on. Sofilla olen testaillut koko ajan. Perjantaina testiviiva oli vahvempi kuin kontrolliviiva, eilen taas testiviiva oli pikkuisen hailakampi, mutta vahva kuitenkin, ja tänään edelleen minusta vahvempi kuin eilen. Voisikohan tämä olla Clomien vaikutusta? Mitä jos noi lääkkeet kasvattavat useamman follin, voivatko ne irrota eri aikaan ja siksi tällaista soutamista ja huopaamista? Vaikuttaa, että nuo varsinaiset kasvatuslääkkeet (Menopur ja Puregon) eivät minulla oikein saa aikaan sen kummempaa. Ihan luomunakin on ollut kahta suht samankokoista kasvamassa (viime kierrossa kp12 noin 15mm). Lääkkeillä saatu tuloksesi vähän samanlaista ja joskus jopa huonompaakin.

Kylläpä tuli selitystä. Ilma on NIIN kaunis, että kukkapenkit ihan vetävät puoleensa (ovat aika kamalassa kunnossa). Nauttikaa ja nautitaan kesästä!

 

Iltaa naiset! Tässä päivän positiivisimmat ajatukset

http://impatientfemale.blogspot.com/p/fertility-affirmations.html

"I declare myself fertile." Piste.

 

Vilkas ilmoittautuu luomuilulomalta. Täällähän oli tekstiä ja tapahtumia tullut monta sivullista!
Iinekselle voimahaleja ja Seinäkukkaselle vielä paljon peukkuja. Ja ONNEA Pottu, ihana uutinen!

ON: Neljän kuukauden normitikuttelun jälkeen sain mun ekan ovistesti plussan ClearBluen digitestillä nyt pe 14.5. / kp 14. Osui tämä ensimmäinen testin näyttämä ovullatio hyvään saumaan, kun tosiaan ke-su olitiin mökillä minilomalla, rentoustaso ja läheisyyden määrä oli ainakin hyvä, nyt sitten saa pari viikkoa taas elellä pilvilinnoissa, kun voi toivoa "että jos nyt..." Mutta tiputusta hiljentääkseni, en tietysti nyt uskalla kuitenkaan kauheasti laskea tässäkään kuussa tapahtuvaan luomu-ihmeeseen.
Tutkimusten osalta mulla siis kanssa seuraavana vuorossa tuo wabisabinkin kammoama johdinten aukiolotutkimus... hyvä vinkki tuo että ottaa buranaa ennen tutkimusta, kiitos iines!
Meillä ensi viikolla paripsykologille aika, jotenkin tuntuu, että olisi parempi jos se olisi sitten vasta jos/kun menkat taas alkaa... silloin sitä kaipaisi eniten. Sitten viikolla 22 se aukiolotutkimus ja samalla sunnittelukäynti osa 2.
Noista ovistesteistä vielä... en tosiaan niillä tavallisilla testeillä saanut neljän kuukauden aikana yhtään positiivista tulosta, vaikka tikuttelin kp10-kp20 välillä joka päivä ja vähän ylikin, eli kyllä nämä digitikut sinäänsä sitten varman ovat herkempiä/parempia, mutta tosiaan, sika kalliita. Omani tilasin netistä "halpa-testi" tms sivustolta, siellä olivat ainakin halvempia kun apteekissa.
Haleja ihanat naiset ja koitetaan nauttia auringosta, näistä sydämen suruista huolimatta :heart:

 

Lohtuhalauksia niitä tarvitseville! :hug: :hug: Jaksamista lähetän teille :hug: Tää elämä on niin tätä... Mutta aina onneksi löytyy jotain iloittavaakin, koittakaa tarrautua niihin edes hetkittäin! Ja seuraava hoito voi olla SE :attn: !!

Meidän odotus on edennyt edelleen mukavasti. Voin hyvin ja Kultamuru muljaa masussa niin, että näkyy ja tuntuu. Jotta eipä ikäkään aina tuo ongelmia odotukseen. Miestä jännittää kovasti saako hän tai minä synttärilahjana Kultamurumme syliinsä - meillä on nimittäin molemmilla syntymäpäivät ensi viikolla

Aurinkoa kaikille päiviinne!

Auris ja Kultamuru 38+0

 

Mahtava viikonloppu takana. Kyllä auringolla on niin mahtava voima, että saa hyvin hetkeksi ajatukset pois näistä hoidoista!
Ja kuitenkin jo tänään sai positiivisuuteni pienen kolauksen kun työkaverini, joka meni nyt lauantaina naimisiin, totesi tänä aamuna että seuraavaksi he hankkivat sitten lapsen. Noin vaan! On se vaan toisille NIIN helppoa.
Wabisabi, Anja73 ja Fiialiia, samoja fiiliksiä minulla eli että en ansaitse tulla äidiksi koska olin vielä alle kolmekymppisenä vakaasti sitä mieltä etten ehkä koskaan mene naimisiin enkä hanki lapsia ja myös taikauskoisena olen uskonut, että sen vuoksi joudumme nyt käymään vaikeimman tien kautta.
ON: Kävin tänään ultrassa ja punktio on nyt sitten keskiviikko aamuna. Mulle tehdään punktio nukutuksessa, koska munasarjat jotenkin ylhäällä ja kohdun takana (syynä endometrioosi) ja viimeksi punktio oli yhtä tuskaa eli hyvä näin. Siirto (jos kaikki menee hyvin) on sitten perjantaina.

Onnea piinailijoille!

Ai niin, Frangipani, kiitos positiivisesta linkistä.

Nautitaanhan kaikki auringosta!

 

Mites karmilla? Miten menee?

Palasin parilta riessulta nyt ja täällä on taas käynyt keskustelu vilkkaana. NIIN tuttuja tuntemuksia. Voimia kaikille ja yritetään nauttia auringosta! Onnea niille, joilla on hyviä uutisia! Potulle ainakin!

Mulla testipäivä lähestyy (pe/la) ja on aika epätoivoinen olo... Ja luget on muuten ihan sieltä minne niitä työnnetäänkin!!! Näin ensikertalaisen mielipiteenä

 

Frangipani kiitos linkistä.

vilkas kannattaa varmaan ennemmin ottaa panadolia. En tiedä voiko yksi tai kaksi buranaa vaikuttaa mihinkään, mut mulle sanottiin ettei kannata käyttää. Hyvä et ovis löytyi, vaikkakin kalliimmilla testeillä. Pääasia että löytyi.

Auris mukava kuulla et kaikki on sujunut edelleen hyvin. Tsemppiä loppumetreille! Uutisia odotetaan, kunhan saatte Kultamurun syliinne.

Liisa nimenomaan! Samaa mieltä lugeista.

*muok. tosiaan, Karmillalla on tänään testipäivä! No, laitatko junan liikkeelle?

 

lyhennetyllä listalla nyt hoidossa olevat ja hoitoa odottavat

pidempi lista löytyy sivulta 113

Maanantai 17.5.2010

karmilla 35/40............1.ivf....................siirto 3.5., testi 17.5.
Liisa34 35/35............1. icsi...................siirto 7.5., testi 21.5.
Seinäkukkanen 45.....2.ivf..................... siirto 12.5., testi 26.5.
pottu70 39/41...........4.ivf.....................siirto 14.5., testi 28.5.
Carinna 38/34...........3.icsi....................punktio 19.5., siirto 21.5.
Sharlin 35/42.............3.ivf....................toukokuu
wabisabi 40.............1.ivf.......................toukokuu
eva71 39/39............1.iui.......................toukokuu
Soulmama 36/39.......1.iui.......................kesäkuu
Chloe70 40/43..........2.iui.......................kesäkuu
Frangipani 35/39.......1.iui.......................kesäkuu (vko22)
Rosmariini -74 35/36..1.ivf/icsi.................elokuu
toivorikas-72 37/46...4.icsi.....................syksy
Vesiheinä 39/43........3.ivf......................syksy?
Ninnatar 36/32..........ensikäynti?
Anja73 35................tutkimukset
vilkas75 35...............tutkimukset
Marjaana71 37/34.....clomit
Sointu2010 40/40......femarit+clomit
Sinivatukka 40/37.....3.ivf:n 1.pas ?
Relish 35/38...............1.ivf ?
StellaR 38/45............5.ivf?
janetski74 35/35.......3.icsi?
Miisamari 36/36.........5.icsi?
Iines-74 36/41...........3.ivf?

Plussanneet :heart:

Tikru70, tyttö syntyi 22.8.09.......... (3.ivf)
Maaria, poika syntyi 17.12.09........ (5.icsi)
Vaahtokarkki, tyttö syntyi 13.1.10 ..(3.icsi)
sarina13, tyttö syntyi 17.2.10..........(1.ivf:n 1.pas)
talvikauris, poika syntyi 24.3............(1.ivf)
tiki-71, LA 24.5.10 (tuplat).............. (3.ivf)
vilhelmiina72 (tuplat)..(1.siirto luovutetuilla, taustalla 6 ivf:ää omilla)
Auringonkukka, LA 31.5.10............ (3.icsi)
tyhmäblondi73............................... (1.ivf:n 1.pas)
idaliina, LA 13.7. ............................ (2.icsi)
Möhkö-72...................................... (1.ivf/icsi)
mileena......................................... (luomu)
Wäinö............................................(luomu, inssiä odotellessa)
Mullu, LA 21.10.10.........................(3.icsi:n 2.pas)
meriharakka...................................(2.ivf)
jipsis...............................................(luomu)
Villiheinä, LA 20.11.10....................(3.ivf/icsi)
Siiri Sisilisko....................................(luomu)
wellamo 38/41...............................(1.ivf:n 3.pas)

[/quote]

[/quote]

 

Frangipani, ihana linkki! Pitäisi oikeastaan printata nuo kuvat ihan julistekoossa ja liistrata ympäri taloa =)

Vilkas, tervetuloa luomuilulomalta, ja tsempataan yhdessä se aukiolotutkimus pois päiväjäjestyksestä!

Fiialiia, kävin ekassa ultrassa, ja nyt on uusi lääkitys (Puregon & Menopur) tuottanut pari munarakkulaa enemmän kuin viimeksi (pelkkä Puregon), joten ainakin toistaiseksi on hyvin pullat uunissa. Laadusta en tiedä vielä...

Carinna, paljon onnea keskiviikon punktioon! Varmasti se menee nukutuksessa paljon helpommin. Toivotaan hyvää saalista!

 

Tulen hulluks tän ovulaationmetsästyksen kanssa.
Testi antaa TAAS jo neljättä päivää plussaa (first signal). Laskujen mukaan oviksen piti olla jo. Olen tässä kuussa ekaa kertaa mitannut noita lämpöjä, eikä mitään muutosta ole tapahtunut. Aamulämpö on koko ajan noin 36,3

Pelottaa että tää tarkottaa etten ovuloi, voiks niin olla? Toisaalta, kun multa on totettu ne alku- ja loppukierron verikokeet niin eiks niissä pitäis selvitä, ovuloiko? Tietäiskö kukaan täällä?
Kierto on kuitenkin suht säännöllinen, noin 28 päivää joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.
Olen kiitollinen kaikista vinkeistä...

 

Anja mulla oli ihan samat fiilikset tuon ovulaatioasian kanssa, ja lääkäri kyllä antoi ymmärtää että voi olla niinkin että ovulaatiota ei ainakaan joka kuukausi tapahdu. Ja niistä alku- ja loppukierron verikokeista ei tätä ilmeisesti voida varmistaa, vaan verikoe pitää ottaa viikko arvioidun ovulaatioajan jälkeen, jolloin keltarauhashormooniarvosta päätellään onko ovulaatio tapahtunut vai ei. Jos follit ei jostain syystä kasva siihen n. 22mm kokoon, niin silloin ovista ei kai sitten tapahdu.

Nyt siis mulla menossa kuukautiskierronkartoitus, ja siihen liittyen siis kävin folliultrassa kp 10, jossa katsottiin follien sen hetken koko, ja siitä pystyi aika tarkasti arvioimaan koska ovullaatio pitäisi olla, lääkäri arvioi mulle kp 13, mutta kotitesti plussa siis kp 14. Tästä kotitestiplussasta viikon päästä pitää mennä verikokeeseen, jossa sitten keltarauhashormoonin perusteella voidaan todeta, että ovulaatio on oikeasti tapahtunut. Jos kotitestissä ei olisi tullut plussaa, olisin mennyt tähän ovulaation todentavaan verikokeeseen kp 20.

 

Moi Vilkas, kiitti vastauksesta. Mulla on siis otettu verikokeet alkukierrosta ja viikko ovisplussan jälkeen, tällaset tulokset:
- Prog: 22 (viikko ovisplussasta)
- FSH: 7,8 (kp 3)
- LH: 10 (kp 3)
- PRL: 161 (kp3)

Onko toi prog sellainen joka kertoo, onko ovulaatio tapahtunut? Sanooko muuten luvut kellekään mitään?
Mulle ei
Noihin aikoihin olin myös ultrassa muutamia päiviä ennen kuukautisten alkua ja lääkäri sanoi (aivan oikein) että siinä kierrossa alkais vähän odotettua myöhemmin.

Nyt nuo ovistestit ja se hemmetin sylkitesti on kaikki aivan ristiriitaisia. Ovisplussa näyttäis kestävän joka kierrossa päiväkausia (viimeks lakkasin kuudentena päivänä testaamasta). Vaikka ovistesti on nytkin yhä plussa, sylkitesti näyttäis lopettaneen niiden saniaisten näyttämisen nyt lähes kokonaan. Ja aamulämpö ei nouse...
Aaaarrgh!!
Auttakee rakkaat ystävät.