3 vuotta kotona lapsen kanssa, huvittavaa miten jotkut väittävät ettei ole varaa

[Kellokosken Prnsessa]

Olen siis ollut lapsen kanssa nyt kolme vuotta kotona, ja lähden työelämään, mutta oikeesti ja rehellisesti ihmettelen miksi ihmiset eivät muka voi olla kotona lapsen kanssa siihen 3:een ikävuoteen?
Ymmärrän että yksin ei pysty, mutta te kaikki parisuhteessa olevat joiden mies/nainen on töissä, niitä en ymmärrä. Sairastua toki voi, vakavastikkin, senkin ymmärrän. Mutta ei kai kaikki ole yh:ita tai vakavasti sairastuneita.

Miten voi olla niin tiukkaa ettei kotona kolmea vuotta voi nauttia lapsen kanssa olemisesta, ja antaa lapselle upea startti elämään?

 

["sanna"]

Taas näitä.... Miten iso palkka miehelläsi on? Miten asutte? Monta jäsentä perheessä? Muut lainat, kulut?

 

[zenn]

Elämä on valintoja ja monissa tapauksissa haluttu elämänlaatu vaatii tietyntyyppisen asumisen ja sitä ei kotihoidontuella kustanneta.

 

["Lotta"]

Minä olen ollut viimeiset 5 vuotta kotiäitinä ja hyvin ollaan rahallisesti selvitty.Ja lapsia 4.

 

[Kellokosken Prnsessa]

[QUOTE="sanna";24134957]Taas näitä.... Miten iso palkka miehelläsi on? Miten asutte? Monta jäsentä perheessä? Muut lainat, kulut?[/QUOTE]

Taas näitä? Taitaa olla sulla huono omatunto..
Mieheni saa käteen kuukaudessa noin 1300€ asuntolainaa on jäljellä vähän alle 100t, ja maksamme sitä edelleen kuukausittain. Asumme osakeenomistajina asunto-osakeyhtiössä, meitä on minä, mies, lapsi ja koira.

 

[Data]

Entäpä jos perheellä on lainaa? Minä uskon että suurin osa yrittää antaa lapsilleen parhaan mahdollisen pohjan tulevaisuutta varten, keinot tosin vaihtelevat.

 

[lh]

Mä oon oikeesti miettinyt joskus samaa.. Meillä on 1 lapsi, mies sähköasentaja joten aikalailla keskipalkkainen taitaa olla. 2 autoa ja asuntolaina.
Nyt 1,5v kotona, saman verran vielä suunnitelmissa.
Välillä tiukempaa rahallisesti välillä jopa tuhlaillaan

 

[Kellokosken Prnsessa]

Elämä on valintoja ja monissa tapauksissa haluttu elämänlaatu vaatii tietyntyyppisen asumisen ja sitä ei kotihoidontuella kustanneta.

Jep, näin on. Mitä tarkoitat halutulla elämänlaadulla ja tietyntyyppisellä asumisella?
Emme mekään ghetossa asu

 

[Kellokosken Prnsessa]

Entäpä jos perheellä on lainaa? Minä uskon että suurin osa yrittää antaa lapsilleen parhaan mahdollisen pohjan tulevaisuutta varten, keinot tosin vaihtelevat.

Kyllä meilläkin lainaa on, ja jos sitä on ihan överisti ottanut, niin pankki tulee varmasti sinunkin perhettäsi vastaan tuollaisessa tilanteessa. Tuskin se siihen kaatuu.

 

[Kellokosken Prnsessa]

Mä oon oikeesti miettinyt joskus samaa.. Meillä on 1 lapsi, mies sähköasentaja joten aikalailla keskipalkkainen taitaa olla. 2 autoa ja asuntolaina.
Nyt 1,5v kotona, saman verran vielä suunnitelmissa.
Välillä tiukempaa rahallisesti välillä jopa tuhlaillaan

Meillä myös näin, me matkustamme vuosittain ulkomailla varmaan useammalla tonnilla, joten säästöönkin jää..

 

[Gloria Mundi]

 

[Data]

Kyllä meilläkin lainaa on, ja jos sitä on ihan överisti ottanut, niin pankki tulee varmasti sinunkin perhettäsi vastaan tuollaisessa tilanteessa. Tuskin se siihen kaatuu.

Lapseni ovat jo kouluikäisiä, mutta kiitos vinkistä Nuorimmaista emme hoitaneet kolmevuotiaaksi kotona, piti saattaa opinnot loppuun ennen tutkinnonuudistusta. Rahasta se ei ollut meillä kiinni.

 

[Kellokosken Prnsessa]

Mikäs sua nauratta?

 

[MarieHos]

Kyllä sitä sillein pärjää, ettei nälkää olla tarvittu nähdä ja kattokin on päänpäällä.

Meillä mies tienaa n. 1500e, minä kht+lapsilisät, 500e. Vuokra vajaa 900e/kk. Miehen työmatkoihin menee yli 100e/kk. Puhelin-, netti-, tvmaksut ym on n. 100e. Miehen ulosottovelkaa 140e/kk ja pankkilainaa 155e/kk. Opintolainaa 40e/kk. Se tekee jo yhteensä menoja 1435e/kk.
500e ja kuukaudessa elämiseen, ja meitä 2 aikuista + 2 lasta.

Että kyllä sitä toimeentullaan, mutta helpompaa se rahallinen elämä on, kun molemmat ollaan töissä. En tosin aio vielä työelämään palata kun kuopus vasta 10kk. Vuoden verran vielä kituuttelua.

 

["jenny"]

Miten ne joilla on useempi lapsi voisivat olla 10 vuotta tai ylikin pois työelämästä? tietty jos ei ole koulutusta tai tekee jotain kaupan kassa -hommaa niin se käy, mutta useilta aloilta tippuu kyllä 10 vuodessa kelkasta niin, että loppu elämänä ei saa kirittyä niitä menetettyjä vuosia takaisin. Itse en todellakaan haluaisi heittää hukkaan pitkää koulutustani. Eikä ole mikään tarviskaan, lapsen voi mielestäni hyvinkin laittaa hoitoon reilu vuoden ikäisenä. En tiedä yhtäkään aikuista joka siitä syystä olisi traumatisoitunut.

 

["Lotta"]

Meillä asuntolaina.Joka otettu kun olin jo kotiäiti. Asumme tilavassa omakotitalossa.Ja hyvin pärjätään

 

[Lapsi tarhaan]

Mitäköhän huvittavaa siinä on? Minä olen varmaan tosi huono rahan käyttäjä, mutta ainakaan minulla -meitä on kaksi keskituloista asuntovelkaista- ei ole mahdollisuutta olla kolmea vuotta kotona.

 

[se joku]

peesaan

 

["Nilla"]

Mä en näe siinä mitään huvittavaa että jotkut joutuvat menemään töihin kun kotihoidontuki ei riitä.

 

[pöh ja köh]

Taas yks pöljä, joka ei tajua, että kaikki eivät arvosta asioita samassa järjestyksessä kuin itse...

 

[kaikki ei voi]

Juu, itse olin aikanaan 7 vuotta yhteen kyytiin kotona (3lasta) ja pärjättiin ihan hyvin taloudellisesti. Lainaa oli, mutta kuukausierät pienet. Muutenkin elämiseen meni paljon vähemmän rahaa.

Nykytilanne on täysin erilainen, en voi jäädä kuopustamme hoitamaan kotiin vaikka kuinka haluaisin. Taloudellinen tilanne ei vain anna myöten. Ja kulut ovat murkkuikäisten kanssa ihan eri luokkaa kuin taaperoikäisten. Isompi koti ja isommat lainaerät, auto, ruokakulut, ym. Kotihoidontuella ei maksettais edes lainan korkoja ja yksistään miehen palkalla ei meidän perhettä elätetä.

 

[uskomaton]

No, mä järkytän teidän maailmankuvaa. Mulla on yliopistotutkinto, 5 lasta ja olen ollut kotiäitinä viimeiset 10 vuotta.

 

[Kellokosken Prnsessa]

[QUOTE="jenny";24135038]Miten ne joilla on useempi lapsi voisivat olla 10 vuotta tai ylikin pois työelämästä? tietty jos ei ole koulutusta tai tekee jotain kaupan kassa -hommaa niin se käy, mutta useilta aloilta tippuu kyllä 10 vuodessa kelkasta niin, että loppu elämänä ei saa kirittyä niitä menetettyjä vuosia takaisin. Itse en todellakaan haluaisi heittää hukkaan pitkää koulutustani. Eikä ole mikään tarviskaan, lapsen voi mielestäni hyvinkin laittaa hoitoon reilu vuoden ikäisenä. En tiedä yhtäkään aikuista joka siitä syystä olisi traumatisoitunut. [/QUOTE]

Tiedätkö että hoitovapaankin voi jakaa? Ei sillä tarvitse toisen kokoajan olla
Ei kyse olekkaan traumatisoinnista, vaan siitä että minä ainakin tahdon viettää aikaa lapseni kanssa, ja nähdä hänen kehittyvän. Sille en voi mitään jos sulle riittää vähempikin

 

[Non compos mentis]

Sitä tietää kasvaneensa aikuiseksi, kun tajuaa, etteivät kaikki pysty samaan kuin itse, eikä oleta sitä heiltä.

 

["mä"]

Mut jos on tottunut korkeampaan elintasoon tai ei halua olla töisstä pois 3 vuotta. En kyllä vois kuvitella tulevani toimeen miehen 1300 euron palkalla.. Siinä ei kyllä liikoja elämiseen kuluteta. Tosin ymmärrän heitäkin jotka niin tekevät.