**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.4**

Kati, kiva että piipahdit kertomassa kuulumisia ja samalla luomassa tsemppiä meihin kuumeilijoihin :heart:

Kuumetta, hirmuisesti tsemppiä, voimia ja rohkeutta jos suuntaatte ajatuksenne IVF:ään. Täällä ollaan hengessä mukana. :heart:

Heksu, lohtuhali menkoista. Nenä pystyssä nyt uutta kiertoa kohti! :heart:

Meille tuli helpottava tieto perjantaina: Miehen siittiöt liikkuvat ja tulos on ok. Huh sitä helpotuksen huokausta. Minä taisin jännittää tuota vastausta enemmän, mies luki kirjeen sen verran tyynesti. Oon niin hirmuisen kiitollinen että toivon siementä ei tarvitse vieläkään menettää. Meidän tapauksessa koeputkihedelmöitys ei tule kyseeseen, eli jos raskaus ei luonnollisesti ala, niin inssi on ainoa mahdollinen toimenpide jota voidaan yrittää (alavatsa on liian kiinnikkeinen, että munasoluja voitaisiin turvallisesti kerätä )

Gynekologi kielsi tulkitsemasta vastausta liian pikkutarkasti, mutta silti tässä hieman takerrun.... :ashamed:

Lausunnossa luki:
Näytteen tilavuus normaali
Siittiöiden lukumäärä normaali
Liikkuvuus% normaali
Nopeasti eteenpäin liikkuvien osuus HYVÄ
Morfologisessa tutkimuksessa oli normaalien siittiöiden osuus normaaleissa rajoissa

Diagnoosi: Asthenozoospermia (levis) Näyte ei poikkea paljon normaalista.

Mitähän tuo diagnoosi mahtaa tarkoittaa? "Ei poikkea paljon normaalista"? Onko HYVÄ huonompi kuin normaali? Ja mitähän tarkoittaa morfologinen tutkimus?

Nämä nyt ei ollut vakavia asioita ollenkaan. Pääasia että normaaleita siittiöitä on ja ne liikkuvat. Kunhan mielessäni vaan pyörittelen ja teille kirjoittelen..

 

Sain vastauksen toisessa ketjussa että miehen diagnoosi tarkoittaa "hyvää hedelmöittymiskykyä". Siitä tiedosta niin kiitollisena täällä oottelen miestäni kotiin kalareissulta... tänään kp9, eli nyt onkin aika laittaa taas vällyt pöllyämään, tulee kiireinen viikko...

Mukavaa viikonalkua kaikille! :heart: Päivittelen listan valmiiksi jo maanantaille, toivottavasti ei häiritse tämmönen hoppuaminen..?

 

Maanantai 29.9.2008



Tuulia-76 32v..........kp 35/23-28......n.4v.......esikoinen, miehelle 3.
kanella 39v.............kp15/28............yk3...............esikoinen
Kuumetta 36v.........kp 6/n.21-25...yk28............1. yhteinen
Tirlittan-75 32v.......kp13/29.............yk15...........esikoinen
Tresum77 30v.........kp?/27-31.........yk17...........esikoinen
Omelia 32v..............kp?/29-36.........yk18...........esikoinen (?)
Lumikeiju 33v..........kp10/28-32............yk6.............esikoinen
Marshmallow 34v.... kp12/23...........yk4.............esikoinen
Heksu76 31v............kp3/28............yk3..............esikoinen
Pulcina melkein30v...kp20/n.28.............yk2...........esikoinen



Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta..... tyttö 10.8.08

Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen

Toukokuun 2008 plussat
Tuizu 32v................yk6

Kesäkuun 2008 plussat
Bantsku 36 v...........pari vuotta.......esikoinen
lentoemo-76...........yk7................1. yhteinen
Almaa 35v...............yk3.......esikoinen

Heinäkuun 2008 plussat
manna8 33v............yk14.........esikoinen

 

kuumetta, toivottavasti sinulla on jo parempi mieli :hug:
Oletteko jo päättäneet ajan varaamisesta keinohedelmöityshoitojen suunnitteluun vai mietittekö vielä asiaa? Ei varmasti ole hullumpi ajatus sekään, että pitää kierron tai pari taukoa ja miettii sitten seuraavaa askelta uudelleen.
Vauvauutisten kuuleminen vaikeina päivinä on kyllä raskasta. Mutta eihän sille mitään voi, että ympärillä toiset tuntuu saavan vauvoja kuin itsestään. Meillä esimerkiksi miehen lähisukulaisilta kuultiin tällä viikolla, että heille on tulossa loppuvuodesta kahdestoista lapsi. Jotenkin jo tuntuu epäreilulta, ettei meille edes sitä ensimmäistä ole vielä suotu.
Seuraan myös hyvin läheltä mieheni siskon raskauden etenemistä ja kyllä sekin välillä kirpaisee, vaikka hänen raskaudestaan osaan myös olla ihan aidosti onnellinen. Hänhän on ainoa, jolle olen lapsettomuusongelmistamme kertonut, joten hän osaa sen vuoksi myös ottaa huomioon minun tunteitani raskaudestaan puhuessaan.

Pulcina, minustakin on ollut jännittävä huomata miten tämän vauvakuumeilun myötä on oman kehon tuntemuksia alkanut tuntemaan aivan toisin kuin aiemmin. Tosin siinä on se huono puoli, että mahdollisia raskausoireitakin on sitten niin helppo löytää ihan joka kierrossa, jos vain haluaa

Heksu, tsemppiä ja onnea uuteen kiertoon!

kati, oli todella rohkaisevaa lukea kirjoittamasi viesti koeputkihedelmöityksestä. Juuri tuollaiset viestit valaa minuun vahvasti uskoa tulevasta onnistumisesta ja olen luottavaisena ja reippaana menossa kohti hoitoja. Kiitos =)
Aika tosiaan rientää vauhdilla, kun sinun raskautesi on jo noin pitkällä! Ihana kuulla, että kaikki on hyvin. (Olen kyllä satunnaisesti odotuspuolella käynyt lukemassa kuulumisiasi.)

Lumikeiju, onnea hyvästä simppatestituloksesta!! Ja intoa peittojen heilutteluun =)

).( Täälläkin aletaan lähestyä ovista ja olisihan luomuihme hieno yllätys, mutta kyllä katseet on jo suunnattu parin viikon päästä olevaan ensimmäiseen käyntiin Väestöliitossa.

 

Hienoa Lumikeiju ettà noin positiivisia testituloksia. Ei kun vaan taas uutta yritystà kun kerran oikea aikakin on kàsillà!

Heksu, harmitus ettà kierto kààntyi uuteen. No, uutta yritystà vaan sinnekin tàdin vierailun jàlkeen. :flower: Mà kanssa olen miettinyt ettà joku vauvalehti olisi kiva tilata ja lueskella, àidin kautta olisi helpompi tilata Suomesta mutta kun se ei vielà tiedà meidàn vauva-projektista niin varmaan vielà odotan ja tyydyn ostamaan jonkun paikallisen kokeeksi.

Hyvin sanoit Tirlittan, ettà "oireita" huomaa ja huomioi ihan liikaa. Tosissaankin ihmetyksellà seuraan nàità tuntemuksia ja mietin ettà onko nàmà vaan ns. kuviteltuja. Tànàànkin on alavatsan seudulla ollut nippailuja koko pàivàn. Toisaalta tuntuu ihan kuin vatsan alue olisi tosi jànnittyneessà tilassa joten voihan se olla ettà kasaan sinne kaiken stressin kun pààllepàin en vaikuta (itsellenikààn!) stressaantuneelta. Vauva-asiasta tai muutenkaan. Ota tàstà nyt selvàà..

Energiaa uuteen viikkoon kaikille. Ja ekstra-energiaa oviskerholaisille

 

Tiistai 30.9.2008



Tuulia-76 32v..........kp 36/23-28......n.4v.......esikoinen, miehelle 3.
kanella 39v.............kp16/28............yk3...............esikoinen
Kuumetta 36v.........kp 7/n.21-25...yk28............1. yhteinen
Tirlittan-75 32v.......kp14/29.............yk15...........esikoinen
Tresum77 30v.........kp?/27-31.........yk17...........esikoinen
Omelia 32v..............kp?/29-36.........yk18...........esikoinen (?)
Lumikeiju 33v..........kp11/28-32............yk6.............esikoinen
Marshmallow 34v.... kp13/23...........yk4.............esikoinen
Heksu76 31v............kp4/28............yk3..............esikoinen
Pulcina melkein30v...kp21/n.28.............yk2...........esikoinen



Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta..... tyttö 10.8.08

Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen

Toukokuun 2008 plussat
Tuizu 32v................yk6

Kesäkuun 2008 plussat
Bantsku 36 v...........pari vuotta.......esikoinen
lentoemo-76...........yk7................1. yhteinen
Almaa 35v...............yk3.......esikoinen

Heinäkuun 2008 plussat
manna8 33v............yk14.........esikoinen

 

Kiitos Pulcinalle ja Tirlittanille "ovisenergioista"!! :heart:

Pulcina, ekoissa kierroissa minäkin löysin itseltäni kaikki mahdolliset raskausoireet, sitten sitä vaan lopetti niiden "kyttäämisen".. Mutta toisaalta.. onhan niitäkin joilla on tärpännyt jo ekoista joten toivotaan parasta että oireet olisivat sitä itseään...!! :heart:

Tirlittanille ovisonnea ja voimia Väestöliiton vierailua odotellessa! :heart:

 

<a href="http://lilypie.com"><img src="http://tt.lilypie.com/ChIqp2.png" alt="Lilypie 21 - 37 day cycle Ticker" border="0" /></a>

Tààllàpàs on hiljaista ollut. Kerronpa siis mità oman navan seudulle kuuluu (ja kokeilen samalla toimiiko tuo juuri tekemàni ticker (vihdoin keksin mistà tuollaisia saa!)

Mulla kiristelee edelleen vatsan seudulla tosi paljon, varsinkin illalla ja yòllà. Joskus yòllà ihan sattuu. Tàllàkin hetkellà tuntuu jotenkin pystysuoran oloista kiristelyà molemmilla puolilla alavatsaa. Olisihan ihanaa jos siihen olisi eràs tietty syy.. Toisaalta vaan en haluaisi vielà liikaa asiaa miettià. Pàivàn aikana tòissà onkin helppo olla ajattelematta liikoja, varsinkin kiirepàivinà kuten tànààn oli, mutta kyllà nàin illalla ajatukset pyòrii ihan liian helposti raskaushaaveiden ympàrillà, kun siis vielà nàità fyysisià hàiriòità. Muuta ongelmaa ei kyllà ole ollut mikà raskauteen viittaisi, ei rintojen arkuutta tai vàsymystà (melkeinpà pàin vastoin! johtuisikohan virkeys rautakuurista jonka aloitin muutama viikko sitten..?) tai àllòtystà tai hajuaistin voimistumista... Joten en tiedà mità tàssà ajattelisi.

Noin viikon kuluttua olisi mahdollinen testiaika. Tympàisee vaan vàhàn jo etukàteen kun meillà on yòvieraita just siihen aikaan, ilmeisesti koko ensi viikon, eikà ollenkaan sellaisia vieraita joille heti kertoisi olevansa raskaana. Ja jotenkin tuntuu ettà tarvisi enemmàn yksityisyyttà elàmànsà ekan raskaustestin tekoon.. ja entà jos sieltà tuliskin plussa? Koittaa siinà sitten olla kuin mitààn ei olisi tapahtunut..

No se ratkeaa aikanaan tarviiko edes testata. Testià en ole vielàkààn hankkinut mutta àkkiàhàn sen tarvittaessa saa. Ja vaikka ei menkat alkaiskaan niin saattaa olla ettà silti siirràn testausta siihen ettà vieraat làhtee. Sità paitsi mun kierto on làhimenneisyydessà ollut sen verran epàsàànnòllinen ja pitkàkin ettà en ihan 29 kp taida uskaltaa iloita vaikka menkkoja ei nàkyiskààn!

Hiukan sekavissa tunnelmissa tààllà siis. Mutta teki hyvàà kirjoittaa jonkun luettavaksi nàmà ajatukset.

Laittakaa muutkin kuulumisia ehtiessànne. :hug:

 

ticker ei toiminutkaan... hòh!

 

Uusi yritys. Ja anteeksi kun kiusaan teità kokeiluillani... :ashamed:

 

Pulcina, onko edelleen ollut lupaavia vatsatuntemuksia? =)

).( Sain viimein selvitettyä kotikunnasta maksusitoumuksen saamista lapsettomuushoitoihin yksityiselle puolelle - sitä ei myönnetä :/ Olin kyllä aika pettynyt, sillä tiedän, että lähialueen kunnat antavat sellaisia asukkailleen. Ei tässä kuitenkaan mitään voi, joten on vain nieltävä tuo pettymys ja menemme hoitoihin omilla rahoilla. Asian hyväksymistä helpotti hieman se, että ylilääkäri suhtautui asiaan todella ystävällisesti ja ymmärtäväisesti. Hän ei kuitenkaan voinut mitään, sillä asiasta oli tehty yleinen päätös, jota hän ei voinut yksittäistapauksessa kiertää - ymmärrettävästi.

Mitäs teille muille kuuluu?

 

Sunnuntai 5.10.2008



Tuulia-76 32v..........kp 41/23-28......n.4v.......esikoinen, miehelle 3.
kanella 39v.............kp21/28............yk3...............esikoinen
Kuumetta 36v.........kp 12/n.21-25...yk28............1. yhteinen
Tirlittan-75 32v.......kp19/29.............yk15...........esikoinen
Tresum77 30v.........kp?/27-31.........yk17...........esikoinen
Omelia 32v..............kp?/29-36.........yk18...........esikoinen (?)
Lumikeiju 33v..........kp16/28-32............yk6.............esikoinen
Marshmallow 34v.... kp18/23...........yk4.............esikoinen
Heksu76 31v............kp9/28............yk3..............esikoinen
Pulcina melkein30v...kp26/n.28.............yk2...........esikoinen



Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta..... tyttö 10.8.08

Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen

Toukokuun 2008 plussat
Tuizu 32v................yk6

Kesäkuun 2008 plussat
Bantsku 36 v...........pari vuotta.......esikoinen
lentoemo-76...........yk7................1. yhteinen
Almaa 35v...............yk3.......esikoinen

Heinäkuun 2008 plussat
manna8 33v............yk14.........esikoinen

 

Tirlittan, millä perustelivat sitä hylkypäätöstä? Kannattaisiko tehdä valitus päätöksestä ja yrittää vielä saada sitä maksusitoumusta?

Täällä ollut oviskipuilua. Ollaan oltu "ahkeria" joka toinen päivä.. Joku syysmasennus tai alakulo on hieman ottanut valtaansa. Mutta kai se siitä taas mieli piristyy jossain vaiheessa.. :/

Hyvää viikon alkua kaikille.

 

Harmi Tirlittan ettà sun kotikunnassa ei maksusitoumusta hoitoihin myònnetà. Yllàtyin ettà moinen vaihtelee kuntien vàlillà. Pààasia tietysti ettà hoitoihin pààsette/menette joka tapauksessa mutta taloudellinen apu kai olisi aina tervetullutta.

Lumikeijulle edelleen ovisenergiaa! Ja voimia syysalakulon kanssa. Toivottavasti petipuuhat auttaisi siihenkin!

:hug: teille molemmille.

Ja kiitos kysymàstà T, vatsavaivoja on edelleen ollut nyt viikonloppuna, aika samaa sarjaa kuin aiemmin. Mulla vaan tuli mieleen yksi juttu.. kun olen tosiaan aloittanut rautakuurin lààkàrin mààràyksestà joku viikko sitten, ja siità nàyttàis nyt olevan sivutuotteena kova vatsa (mikà ei mulla ole juuri koskaan ongelmana, pàin vastoin). Niin tuli mieleen ettà saattaahan noi oudot tuntemukset vatsan seudulla olla siità johtuvia..mulla kun ei tosiaan ole kovasta vatsasta juuri kokemusta!

No semmoinen oire sitten vielà olis ettà rinnat ei ole ollenkaan kipeàt niin kuin yleensà vajaa viikko ennen menkkoja. Aina tiedàn siità rintojen turpoamisesta ja herkkyydestà ettà nyt on tàti làhistòllà. Ja nyt ei mitààn. Eli toivossa tààllà koitetaan uskaltaa elàà. Kun se on paljon kivempaakin. =) Pettymyshàn se on joka tapauksessa sitten jos menkat tulee.

Hyvàà viikonalkua kaikille munkin puolesta. Kuullaan taas pian.

 

Tirlittan: voi itku, etteivät suostu maksamaan. :kieh: Tsemppiä kuitenkin!

Pulcina: mullahan ainoa kunnon raskausoire, joka siis erosi aiempien kiertojen oireista täysin (kun monta muuta oiretta oli ollut sitten aiemmissakin kierroissa, onpa tietty saattanut niissä kierroissa hedelmöittyä, mutta ei sitten kiinnittyä) oli just se, että rinnoissa ei ollut mitään oireita. Eivät turvonneet eivätkä kovettuneet niin kuin yleensä, mikä on outoa, kun monellahan just rinnat on eka raskausoire. Sittemmin ovat rinnat kyllä kirineet ja paisuneet, olo on oikeasti kuin lehmällä, kun en ole isoihin rintoihin tottunut.

Plussaa ja tsemppiä kaikille! +++++++++

 

Täällä ei mitään uutta...ovista ootellaan...ja saa nähdä onko mies oikeaan aikaan kotona...
Mutta kaiken kaikkiaan hyvällä mielellä olen edelleen...
Harmi...Tirlittan...


Pulcina...mulla ei ollut yhtään kipeet rinnat ja luulin olevani raskaan, mutta en ollut...harmi vaan...

 

Kiitos kaikille kommenteista :flower:
Perustelivat asian sillä, että organisaatiossa (johon kuuluu laajemmaltikin peruspalvelut) on tehty päätös, että mitään hoitoja, leikkauksia yms. ei osteta yksityiseltä sektorilta. Tämä päätös on perustunut siihen, että yksityisen hoidot ovat yleensä 20-30% julkisen hoitoja kalliimpia. Ylilääkäri ei kiistänyt sitä, etteikö voisi olla niin, että lapsettomuushoidoissa tuota hintaeroa ei ole, mutta yleisen päätöksen vuoksi hänen ei ollut mahdollista kirjoittaa maksusitoumusta, vaikka hän olisi sen halunnut tehdä. Toisena perusteluna yleiselle päätökselle on ollut se, että kaikki saavat tasapuolisen kohtelun, kun ei mietitä tapauskohtaisesti ketkä pääsevät yksityisen kautta hoitoon, vaan kaikki hoidetaan julkisella. Tavallaan ymmärrän, mutta toisaalta en ymmärrä ollenkaan.
Omelia on esimerkki siitä, että onneksi toisissa kunnissa asiat hoidetaan paremmin. Hänhän sai valita OYS:n lähetteen tai maksusitoumuksen Oulun Väestöliittoon.
Ja meidän pitää samassa tilanteessa joko jonottaa OYS:iin vuosi tai mennä omilla kustannuksilla Oulun Väestöliittoon :/
Omelia, olisi mukava kuulla sinun kuulumisiasi

Olisi kyllä ollut helpottavaa, jos olisi saanut taloudellista apua hoitoihin, sillä jo pelkkä Oulussa kulkeminen tulee maksamaan aika paljon, sillä matkaa on 160 km ja sehän tarkoittaa sitäkin, että siellä käymistä varten täytyy olla aina töistä pois koko päivä.
Onneksi meillä kuitenkin on taloudellisesti mahdollisuus yleensäkin aloittaa hoidot yksityisellä, joten täytyy olla siitä onnellinen, vaikka se uhrauksia vaatiikin. Jos tulos on toivottu, niin eihän toki mikään uhraus silloin tunnu suurelta.

Lumikeiju, pidetään peukkuja, että ahkeruutenne palkitaan

Pulcina, jännään puolestasi

Kaikille Reipasta mieltä ja hyvää alkanutta viikkoa!

 

Kivaa, että joukkoon on tullut uutta väkeä, tervetuloa Pulcina!

Olen pysynyt kokonaan pois täältä, vaikka alkusyksystä kävin "ilmoittautumassa" takaisin. Koska olemme odotelleet järeämpien hoitojen alkamista, en ole oikein uskaltanut täällä kuumeilla. Olen siis kieltänyt itseäni ajattelemasta koko asiaa (kuulosti kuumetta kovin tutulta sinun tekstisi), koska en ole halunnut elätellä toiveita luomu-raskautumisesta, jota TIETYSTI olen salaa tässä hoitoja odottaessa toivonut. No, eipä onnistanut, vaikka mekin siis kuulumme sarjaan selittämätön lapsettomuus.

Nyt kuitenkin alkaa tapahtua, puolen vuoden odotuksen jälkeen. parin viikon päästä on edessä ensimmäinen keinohedelmöitys, jota sekavin tuntein odottelen. Paljon kiitoksia minultakin katille, joka on jo aiemminkin valanut uskoa ja luottamusta tässä asiassa. Nyt näin pitkään (en ole TODELLAKAAN halunnut enää laskea "yrityskertojen" määrää ) kuumeilleena dilemma on tämä: olen innoissani ekasta IVF-hoidosta - siis inssejähän meille on aiemmin tehty - mutta samalla kovin peloissani. Ei saisi kuitenkaan liikaa toivoa ensimmäiseltä kerralta. Onnistumisprosentti on kuitenkin vain 30 % luokkaa...Lääkkeetkin jännittävät, pistetäänhän tässä inssiin verrattuna kolminkertainen määrä hormonia napaan päivässä. Ja mun ovisoireet on aika mahtavan kipuisat usein jo yhden follikkelin kanssa, saati sitten kun niitä on kokonaisen hautomon verran. Aukiolotutkimuskin oli mulla kivulias, joten aikalailla jännittelen täällä menemään. Koitan kehittää jotain rentoutumiskeinoja, jotten aivan kilahda. :/

Synarela-sumutteet (mun hoito mennään pitkän kaavan mukaan) on tähän mennessä aiheuttaneet kivoja vaihdevuosioireita, joista eniten on vaivannut päänsärky ja jumalattomat ärjykohtaukset. Tuntuu tosin siltä, että mieskin on salaa sumuttanut itseensä samaa ainetta (hah!), siinä määrin meillä on molemmin puolin rähisty. Mutta ehkä hän on vain reagoinut armaan vaimonsa mielialoihin, joita en suinkaan aina itse oikein edes huomaa...Onneksi ollaan nopeasti sopivaa sorttia kumpikin ja onneksi riidat on pieniä. Eli ONNEKSI ei tarvitse parisuhteesta olla huolissaan tässä vaiheessa - se vielä puuttuisi.

Eli tämmöistä omanapaista tilitystä täältä. On hienoa, että täältä teidät löytää ettekä katoa täältä mihinkään (paitsi korkeintaan "naapuripinoon"). Ehkäpä minuakin jo pian onnistaisi, mutta miten selvitä tunteesta kun toivoo parasta ja pelkää pahinta yhtä aikaa? No, te olette olleet siellä kaikki, tiedän. Ei kai siitä selviä kuin elämällä päivä kerrallaan. Kuinka paljon saa toivoa?

"Onko totta että toiveita on kasteltava kasteella?" Pablo Neruda: Kysymysten kirja

 

Tirlittan, kiitos kun kyselit kuulumisia. Ensin kommentti sinun tilanteeseen: harmi! Mutta onneksi teillä rahatilanne antaa mahdollisuuden maksaa itse hoidot, kaikillahan ei ole siihen varaa. Kiva kuulla sitten, kun teillä alkaa hoidot etenemään, kun meillä tulee olemaan sama hoitopaikka. Jos me nyt sinne hoitoihin joskus mennään...
Eli omassa navassa mikään ei edisty, mies ei halua hoitoihin, vielä. Olen jo henkisesti valmistautunut siihen, että vasta ensi vuoden puolella varataan aikaa Väestöliitosta. Välillä jaksan odotta ihan maltilla, mutta välillä kyllä harmittaa, että mies vitkastelee näin tärkeässä asiassa (vaikka toisaalta ymmärrän hänen perustelunsa). Tulee mieleen, että entä jos endoa alkaa taas kehittyä tässä odotellessa ja jos se vaikuttaa hoitojen onnistumiseen. Pääasiassa nettihakujen mukaan endopotilaallakin (etenkin lievillä ) on yhtä hyvät mahdollisuudet onnistua kuin muillakin IVF:ssä.

Ovis olis merkkien mukaan menossa nyt, mutta olen antanut itselleni vapautuksen seksistä, joka on ajoitettu kierron mukaan. Olen täysin asennoitunut siihen, että tässä perheessä ei seksiä lapsenteossa tarvita Saa nyt sitten nähdä, miten tässä illan mittaan käy, eihän sitä tiedä vaikka loppukierrosta olisikin pienen pieni jännäilyn paikka

Eli tämmöistä tänne. Kaikille palstalaisille kovasti plussaonnea. Nyt ei ole pariin kuukauteen plussia kuulunut, joten kohta täytyy jo olla jonkun vuoro!

 

Hei

Anteeksi ystävät, en ole ehtinyt käydä kuulumisianne lukemassa. Nytkin vain pikainen oman navan päivitys, ettette luule minun kokonaan hävinneen.

Meillä eletään ovulaatioaikoja, tosin en ole testaillut joten tuurilla mennään. Pidetään vähän niin kuin lomakuukautta koko hommasta, tosin aktiivisuutta löytyy joten mahdollisuuksia luomuvauvaan sen puolesta tässä kierrossa kyllä olisi (jälleen kerran).

IVF-hoidonsuunnitteluun en ole saanut aikaiseksi tilata aikaa, sillä olin kierron alussa tosi kipeä (flunssaa vain) ja viime viikko oli tosi kiireinen. Viikonloppuna mieheni lähtee työmatkalle, on seuraavan kerran kotona joskus marraskuun alkupuolella. Käy tosin kolme päivää kotona siinä välissä, kai. Hoitoon ollaan kyllä menossa, se on ihan selvää kummallekin. Mutta aika tilataan varmaan vasta siihen, kun mieheni tulee työmatkalta.

Voikaa oikein hyvin kaikki ja pysykää hyvällä mielellä!

 

merilintu, mukava kuulla sinusta. Voimia hoitoihin :heart:
Lapsettomuuden kanssa on muutenkin välillä niin sekavat tunteet ja hermot tiukilla, että hormonien vaikutus varmasti antaa melkoista lisäpotkua tunnemyrskyille. Hyvä parisuhde on kyllä suuri turva.
Minusta toiveille pitää antaa tilaa, vaikka niiden kasvaminen voikin tarkoittaa kipeää pettymystä. Mutta mitä järkeä hoidoissa olisi, jos ei uskoisi onnistumiseen? :hug:

omelia, toivon sinulle kärsivällisyyttä :heart: Ainoa oikea tapahan on antaa miehelle se aika, jonka hän tarvitsee asian sulatteluun, mutta se kysyy taatusti hermoja.
Oulun Väestöliiton ensikäyntiaikojakin joutuu muuten odottelemaan. Tämä vain ennakkovaroituksena, ettet pety, jos ette saa aikaa heti, kun miehesi ilmoittaa olevansa siihen valmis. Kun minä varasin aikaa, sain sen 6 viikon päähän.

kuumetta, kiva kuulla sinusta Toivotaan, että luomuplussa yllättäisi. Ja jos ei yllätä, niin sitten reippaana ja toiveikkaana hoidoissa eteenpäin. Kyllä ihan pian pitää jo olla teidän vuoro =)

Kaikille mukavaa syyspäivää ja plussaonnea ++++++++ !

 

Iso Kiitos Tirlittan!! :flower:
Sanasi tulivat juuri oikeaan paikkaan. Ensimmäinen satsi puregonia piikitetty - pistin ekaa kertaa aivan itse. Eiköhän tämä tästä. Harmi, että hoitojen rahoitus ei teillä onnistunut toivotusti.
Onnellisia ovisoloja Omelia, kuumetta ja muut!
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

 

Minusta toiveille pitää antaa tilaa, vaikka niiden kasvaminen voikin tarkoittaa kipeää pettymystä. Mutta mitä järkeä hoidoissa olisi, jos ei uskoisi onnistumiseen? :hug:

Olen samaa mieltà, kyllà toivoa saa ja pitàà. Luulen ettà pettymys ja suru tulee joka tapauksessa jos hoitokerta ei tuota tulosta, oli siihen sitten varautunut tai ei. Ei kai positiivisista ajatuksista/ tunteista haittaa ole? Ymmàrràn kyllà jos itseààn haluaa jollakin tavalla suojella, sità teen itsekin koko ajan ja paljon vàhàpàtòisemmàt on minun murheet tàllà hetkellà kuin nyt monella teistà! Voin vaan yrittàà kuvitella kuinka suuri on se pelko ettei toivottua tulosta tule.

Voimia toivon ja onnea ja sità toivonkipinàà kaikille teille jotka nyt olette ennemmin tai myòhemmin hoitoja aloittamassa tai niità jatkamassa.

Minulle kuuluu sellaista ettà menkat ei vielà ole alkaneet mutta toisaalta kalenteria katsellessa olen tajunnut ettà olenkin ehkà laskenut viime kierron vàhàn vààrin, siis kun kaksi ensimmàistà pàivàà (jotka siis kiertopàiviksi olen laskenut) oli vain sellaista omituista tuhruvuotoa ja sitten vasta alkoi kunnolla menkat. Joten siinà tapauksessa kierto olikin 30 pvàà eikà 28, ja siispà ovulaatiokin on mahdollisesti ollut monta pàivàà myòhemmin kuin ajattelin. Ja tulikohan silloin edes pupuiltua... Huoh. Mutta toisaalta ei ole menkkaoireitakaan vielà.

Asken kàytiin apteekissa muilla asioilla miehen kanssa ja kysyttiin jo r-testeistà mutta ei sitten vielà ostettu. Mies on sità mieltà ettà parempi odottaa menkkoja jos ne tuleekin, eipàhàn tarvi turhaan testailla. Se on vàhàn pihi.. Viikonloppuna ruokaostoksilla voidaan kuulemma testikin ostaa. Mulle se sopii, toisaalta itsekin nyt odottelen mielellààn, varsinkin kun olen ehkà sotkenut nàà kiertopàivàt kunnolla!

Palaan asiaan viikonloppuna viimeistààn..

Iloa loppuviikkoon kaikille! :wave:

 

Mies sai eilen OYS:sta kirjeen lääkäriltä, jossa todettiin, että miehen verikoetulosten perusteella hänen kannattaa aloittaa Clomifen-hoito, sillä se "joillakin miehillä parantaa huomattavasti siemennesteen laatua". Lisäksi hänet määrättiin kromosomikokeisiin ja kahden kuukauden lääkityksen jälkeen uudelleen kaikkiin verikokeisiin ja siemennesteanalyysiin.
Minun ensimmäinen reaktioni oli pettymys, sillä olin henkisesti varautunut siihen, että ensi viikolla menemme Väestöliittoon ja pian alkaa hoitojen suunnittelu. Olin niin kovasti odottanut ensi viikkoa ja ihan laskenut öitä siihen päivään. Meillehän siis aluesairaalasta annettiin tuomio, että ainoa ratkaisu on hoidot ja saimme lähetteen OYS:iin elokuussa. (Nuo siellä tulkitut miehen verikokeet on siis otettu jo heinäkuussa. Ja kirje oli täysi yllätys, sillä kun soitin ja tiedustelin lähetteen etenemistä, niin ensikäynnin kerrottiin olevan ensi vuoden puolella.)
Hieman asiaa mietittyäni tajusin, että tämähän on hieno juttu, jos lääkkeillä voi parantaa siemennesteen laatua ja voimme sittenkin tehdä lapsen kotikonstein.
Kirjeen mukana oli myös resepti ja seuraava käänne olikin sitten apteekissa. Clomifen lääkettä ei saa ollenkaan ja sitä korvaava tuotekin on loppu ja saatavuus on tällä hetkellä arvoitus.
Eihän tässä tiedä mitä miettisi.
Pettymystä, toivonkipinöitä ja pettymystä vuoronperään.
Peruin jokatapauksessa Väestöliiton ajan, sillä tokihan kromosomitesti kannattaa tehdä julkisella puolella ja varmaan ne samaa lääkitystäkin ensin suosittelisivat Väestöliitosta.
Jotenkin ihan sekavat ajatukset. Täytyy taas vain odotella.

Nyt tuli pelkkää omaa napaa.
Tsemppiä kaikille!

 

Käynpä minäkin puolesta moikkamassa "vanhoja" kuumeilukavereitani!
Olen käynyt tällä lueskelemassa silloin tällöin ja Katin esimerkkiä noudattaen päätin välillä jättää puumerkkinikin.
Minulla on raskaus edennut viikolle 22 ja kaikki vaikuttaa olevan ok. Rakenneultra on takanapäin ja tyttöä taidamme odottaa. :heart:

Merilintu & Kuumetta, halusin teille erityisesti toivottaa jaksamista hoitoihin. Onhan se melkoista myllerrystä ja vuoristorataa, mutta kyllä siitä selviää!
Me menimme hoidossa suoraan ICSIin, miehen erittäin vähäisen siittiömäärän vuoksi. Minulle piikittettävä hormonimäärä oli liian suuri ja vaikka se seuranassa huomattiin ja sitä pienennettiin, niin silti tyhjennettiin 42 munasolua. Alavatsa oli aikalailla turvonnut ja hölskyvä, mutta en kokenut koko hommaa silti kovinkaan ikäväksi. Punktio meni hyvin, pikkaisen oli särkyä pari päivää sen jälkeen, mutta ei paha ollenkaan. Ekan siirron jälkeen tunsin valtaisaa pettymystä, ehdin saada pienen haamun joka ei sitten kuitenkaan koskaan vahvistunut. Jälkikäteen lääkäri sanoikin, että hormonitasoni oli niin korkea, ettei alkio todennäköisesti pystynyt siksi kiinnittymään kunnolla. Tämä oli siis tuotesiirto keräyksen jälkeen. Jouduinkin sitten pitämään palautumiskuukauden. Välillä siiropäivä olisi sattunut sunnuntaille ja koko kierto jäi väliin, yhdessä kierrossa taas en saanut ovisplussaa. Nämä olivat toisaalta turhauttuvia kuukausia, mutta toisaalta teki välillä tosi hyvää edes hetkeksi laittaa kuumeilu sivuun.
Toisesta siirrosta en oikein odottanutkaan mitään, mutta kolmanessa alkoi olla jo paineita onnistua. Ja plussa tuli, ja meni kesken tasan viikon päästä testistä. Koska klinikan kesäloma painoi päälle halusin neljännen siirron seuraavaan kiertoon ja onneksi pidin pääni! Kaksi alkiota siirrettiin ja toinen on onnellisesti kyydissä!

Vaikka paljon oli harmia ja murheitakin tuossa matkassa, niin halusin vaan sanoa, että tämä on ollut kaiken sen arvoista. Nyt täytyy vaan toivoa, että kaikki menee loppuun saakka hyvin.
Voimia teille!

bantsku
:wave: