Hironea ja Merope. Ymmärrän kyllä, että motivaatio alkaa olla koetuksella
Odottaminen ja epätietoisuus on vaan niin rankkaa. Toivottavasti Hironea saat nopeasti sen kutsun sinne suunnittelukäynnille(?). Ehkä sen jälkeen asiat oikeasti lähteekin rullaamaan nopeasti! Peukut pystyssä sille :hug:
Tamariinille tervetuloa takaisin! Nimimerkki on kovin tuttu, oonhan lukenut näitä juttuja jo vaikka kuinka kauan, mutta en muista sun taustaa yhtään? Sori jos joudut toistamaan itseäsi..
Niin paljon kirjoittajia ja tarinoita ettei mun muisti pysy perässä..
Cheri: Ahkerana erilaisten keskusteluiden lukijana muistelen, että aika moni on kommentoinut että nuo erittäin herkät testit ei näytä välttämättä vielä mitään vaikka vähemmän herkissä ois jo selvä haamu! Että älä vielä vaivu epätoivoon
Sun oireetkin kuulostaa niin lupaavilta! Mutta tuo etovan olon itselleen psyykkaaminen on kyllä mullakin tuttua.. Miten sitä osaakin niin hyvin pelkillä ajatuksilla saaman itselleen aavistuksen huonon olon
Sitä mun piti sulta kysyä, kun aika samoilla YK:lla mennään, että oliks sulle jo tehty nuo aukiolotutkimukset yms? Oot varmasti kertonut jo mut en muista. Mainitsit vaan puuttuvien tutkimusten aloittamisen yms. niin tuli mieleen.
Eilen ehdin sanoa miehelle, että nyt on rauhallinen olo kun kaikki on tutkittu ja on kunnossa. Mies sanoi vaan, että "kunnes taas keksit uuden stressin aiheen.." ja sillä samalla sekunnilla keksin, että multa ei oo otettu ollenkaan sitä loppukierron verikoetta (progesteroni?) jolla nähdään tapahtuuko ovulaatio
Että tätähän voin nyt sitte stressailla tietty.. Ja se ahdas kohdunsuu. Lääkäri sanoi, että siittiöt kyllä mahtuu helposti siitä, kun munanjohtimet on vielä reilusti pienemmät ja ne liikkuu sielläkin. Mut silti tulee välillä mieleen, et miten ne tajuaa siitä tosi ahtaasta kolosta mennä sisään kun toiseen suuntaan olis baanaa vaikka muille jakaa
Pitänee aloittaa se päälläseisonta ihan siittiöidenohjailumielessä
Mut onhan tässä nyt jo selkeesti tarpeeksi stressattavaa seuraaviksi kuukausiksi. :stick: No ei, oon oikeesti tällä hetkellä aika rauhallinen, mut toki noita aina välillä miettii..
MelodyPop: Hyvä että oot menossa vuoristoradalla "oikeaan suuntaan" ja mieli on levollinen!
Oon muuten monesti ollut myös ihan motissa noiden ylämäki-/alamäkivertausten kanssa! Alamäkeen meneminenhän on toisaalta helppoa menoa, mut toisaalta taas alaspäinmeno kuulostaa negatiiviselta. Ylämäkeen taas toisinpäin. En ymmärrä
Jospa sitä käyttäiskin itse jatkossa aivokapasiteettiaan tän dilemman ratkomiseen, ennemmin ku sen miettimiseen, onko tää kohdun pistely nyt jotain ennenkokematonta ja oksettaako
oikeasti sillai raskausmielessä vai vaan siksi, että on just syöny levyn suklaata.. :headwall:
..tästä tulikin mieleen, että pitäis aloittaa ihan tosi päättäväisesti joku dieetti. Tein pari vuotta sitten 'elämäntapamuutoksen' joka onnistui tosi hyvin. Nyt sitten taas pilaan tulokseni syömällä herkkuja JOKA päivä. Ja trust me, yksi suklaalevy illassa ei oo vielä mitään.. Tällä viikolla aloitin taaas alusta (kuten useana maanantaina), mut se loppui jo eilen kun piti palkita itsensä siitä aukiolotutkimuksesta. Ja tänään tietty sai taas syödä kun viikko on jo mennyt 'pilalle'.. Itsensähuijaamista siis tälläkin saralla!
Jospa tää taas tästä.. Vaikka sitten ens maanantaina.
Kohtu on siitä eilisestä ihan hellänä. Nää on varmaan nyt niitä repäisykipuja, koska seisomaannousu, aivastelu ja yskiminen on aika tuskallisia
Kohdussa sellainen kestokramppi. Toivottavasti huomenna jo helpottaa. Pääsee valmistautumaan ovulaatioon