Tänään olisi viikkoja ilmeisesti 6+2. Jos taloustilanne olisi yhtään vakaampi, niin kovasti tekisi mieli mennä varhaisultraan. Sinnehän voisi mennä jo ensi viikolla, kun taas kunnallisen puolen ultraan on aikaa vielä viitisen viikkoa. Mielessä vain pyörineet kaikki tuttavapiirin ja palstan kokemukset keskenmenoista, tuulimunista, kohdunulkoisista ynnä muista. Ajatus siitä, että saisi vasta tuolloin kuulla mahdolliset huonot uutiset, tuntuisi enemmän kuin ikävältä.
Mielessä käynyt jopa, että pitäisikö keksiä jotain "oireita", joiden varjolla lähettäisivät terkkarista sairaalalle ultrattavaksi. (Vaikka siihen ei pokka ikinä riittäisi.) Taannoinen keskenmeno ja hämmingit toisen raskauden alussa ovat näköjään jättäneet jälkensä. Ekan raskauden alussa ei tullut mieleenkään edes ajatella mitään varhaisultraa. Pikemminkin ehkä ihmettelin niitä jotka sellaisesta halusivat maksaa.
Oireita on kyllä riittänyt. Pahoinvointi ei ole vielä alkanut, mutta palelu on sisätiloissakin hillitöntä, ja pissalla saa hypätä jatkuvasti. Ja turvotus on ollut jotain aivan järkyttävää. Varsinkin iltaisin maha on turvonnut jo suunnilleen saman kokoiseksi kuin ekassa raskaudessa oli neljännellä tai viidennellä kuulla. Tietysti painoa on muutenkin nyt hieman enemmän, mutta normaalipainossa on vielä pysytty. Normifarkuista pystyn enää käyttämään vain matalavyötäröisiä, ja tätä vauhtia saan varmaan siirtyä jo kuukauden sisällä äitiyshousuihin. Tuo turvotus harmittaa aika lailla, sillä en todellakaan haluaisi paljastaa tilannetta vielä sukulaisille ym.