<3 Keskenmenon jälkeen plussanneet <3 KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ 2014

Vauvakuplasta terve ja poksista!
Aika on oikeesti mennyt kuin siivillä ja pienen pieni poikamme kun viihtyy tissillä niin myös tänne kirjoittelu on ns. jäänyt. Blogiakaan en ole päivittänyt, mutta sinne tulossa meidän synnytyskertomus kunhan saan sen valmiiksi (tiivistelmänä: kesto 50h, poika alateitse tahdonvoimalla ja oksitosiinilla, istukka ulos leikkurissa, verenhukkaa 3,5l)

Kuitenkin: 23.4. (41+3) klo 9.59, poika 4150g ja 53cm. Olemme ehkä onnellisimpia maailmassa.
 
Fujin huh, varsinaisen maratonin olet vetänyt ja kiitettävän kokoisen sällin ulos punkenut! Pakko nostaa hattua :) Teillä ei ole istten draamaa puuttunut synnytyksestä! Onneksi kaikki kuitenkin mennyt hyvin :) Onnea poitsusta :)

(.) Mä eilen jo innostuin, että pääsisin synnyttelemään, mutta enpä päässyt. Mälsää :( Poitsu on perärtilassa ja seuraava kontrolli on vasta päivä ennen LA:ta. En ihan luota lääkärin painoarvioihin, sillä on kokemusta, kun se heittää (synnytyksessä tehty) yli 800g ja ei suinkaan alas- vaan ylöspäin. Ja ainoastaan esikoinen on ollut alle neljäkiloa. Joten hiukan ehkä hirvittää, jos tämä lapsi ei tästä ulkoudu puolentoista viikon sisään :|

Joosukka ja MM 37+4
 
Hei,

Tillu79 ja Fujin suuren suuret onnittelut!!

Sarasofia voimia viikonloppuun. Toivon kovasti, että kaikki olisi hyvin. Pelon ymmärrän kyllä hyvin. Voimia hurjasti sinulle.

Joosukka voimia vielä loppumetreille.

Kiitos alien_1 ja MiNalo sanoistanne. Oireet palasivat tiistai-iltana, olivat poissa lähes kokonaan 4-5 päivää. Mutta nyt ovat useamman päivän olleet taas selkeästi takaisin, jopa oksennukseen asti, jota vain yhtenä päivänä ennen tätä oireettomuusjaksoa on ilmennyt. Mietin voiko pelon tai jännityksen takia oireet kadota. Minulla katosi oireet myös ennen varhaisultraa ja nyt katosivat ennen neuvolaa. Neuvolassa vain ei tehty mitään, millä olisi varmistunut onko pieni vielä matkassa mukana. Laitoin maanantaina dopplerin tilaukseen ja eilen tuli postissa. Tänään löysin sydämen sykkeen, joka ei voinut olla omani, kuulosti hevosen laukalta :heart:. Kaksi ja puoli viikkoa nt-ultraan. Kunpa kaikki menisi hyvin.

rv 9+5 (ihan kohta jo kaksinumeroisilla viikoilla! :))
 
  • Tykkää
Reactions: alien_1
PALJON ONNEA Fujinille ja koko perheelle pikku prinssistä!! :heart: Kuulostaa kyllä melkoiselta urakalta tuo sinun kokemuksesi. Laitahan sitä synnytyskertomusta sitten tännekin päin, sitä odotellessa! ;) Ihanaa vauvan tuoksuista arkea sinne! :)

Toothie Mähän sanoin ettei syytä huoleen! ;) Ei vaiteskaan..ihanaa et oot kuullut jo pienen sydänäänetkin, se helpottaa kummasti tota jatkuvaa pelkoa! :) Itsekin kuulin ne jo ihmeen aikaisin, rv:lla 8+5.
 
Onnea Fujin! Toothie dopplerilla minäkin pysyin järjissäni kunnes liikkeet rupesivat selkeästi tuntumaan :)

ON: Tänään täynnä vk34. Väsy vaivaa, nukkuminen on onnetonta. Supisteleekin reilusti, mutta kohdunkaula onneksi ok. Viikko sitten torstaina tuli pala limatulppaa ja säikähdin tietty sikana, edellinen synnytys alkoi limatulpan irtoamisella. Sitä kyllä tietty oli silloin PALJON enemmän mutta näillä hermoilla tietty piti päästä tarkistukseen. Onneksi jäi siihen yhteen kertaan ja eilen tarkistuksessa kaikki oli ok, ei merkkejä alkaneesta synnytyksestä. Painoarvio lapsella jo 2,5kg ja kolme työpäivääkin enää jäljellä, alkaa olla aika konkreettista jo. Seuraava tarkistus onkin sitten jo synnytystapa-arvio (!) vajaan kolmen viikon päästä. Neuvolasta sain aiemmin streptokokkitestitikun mukaani, pitää viedä se parin viikon päästä labraan. Katsotaan jatkuuko yhtä kova väsy synnytyksen jälkeenkin kuin ennen... Todnäk kovempikin :)

alien & hippu 34+0
 
Paljon paljon onnea Fujin, kovasti käynytkin stalkkailemassa blogiasi ja toivomassa tietoa, että missä mennään. :)

Pitkästä aikaa täällä kirjoittelen kun tämä odotus on ollut suhteellisen tasaista, mitä nyt oli raskausmyrkytysepäilyä sun muuta (false alarm, onneksi).

Olen yrittänyt aina blogiani yrittänyt päivittää silloin tällöin vaikka täällä en olekaan pälättänyt. :)

Tänään käytiin synnytyslääkärillä ja kah, tyyppi on ottanut kasvuspurtin (viikkoja on 38+4, Bubba 3,4kg) ja nyt saatiinkin sitten takarajapäivä synnytykselle: 21.5. Käynnistellään aikaisemmin jos alkaa oma olotila jo vaatia ulkoistamista (oli huolissaan kun en pysty nukkumaan ja olo on suht tukala) mutta jos jaksan vielä hetken kärvistellä, 19.5 käväistään sairaalassa käyrillä ja sitten jutellaan käynnistyksestä lekurin kanssa ja sitten se onkin menoa! Ellei tietysti tyyppi päätä itsekseen tulla. Ei tosin vaikuttanut siltä, koska olin edelleenkin ihan kiinni. Yritän tuota herätellä tänään tai huomenna Ikeassa. Eikös siellä kaikki synnytykset ala viimeistään?

Mutta nyt on jännäkakka housussa! Odotus on melkein ohi ja päässä kuuluu surrurrur. Onko meille tulossa oikeasti vauva...?
 
Tulee nyt ihan omanapaista kirjoitusta, mutta täällä on kärvistelty koko päivän supistusten kanssa. Valitettavaa on se, että eivät ole säännöllisiä vaan vaihtelua löytyy niin 6 - 15 min verran. Ja olen lievästi sanottuna ärsyyntynyt tähän hommaan. Päivemmällä olin jo pakkaamassa läppäriä sairaalakassiin, että saan tehtyä synnärillä (juuh, luitte oikein) muutaman koulutehtävän ja tarkoitus oli lähteä suunnistamaan synnärille kun tuo vanhin muksuista tulee kotiin. Ja tadaa, supparit laimeni ja loppui. Kuuden jälkeen alkoivat uudestaan, mutta kun oli ollut lupaavia supistuksia tunnin verran ja aloin odottamaan että välit pienenvät entisestään, niin ei. Pitenivät yli kymmeneen minuuttiin. Tosin supistukset kestää nyt pidempään. Mutta ei paljoa lohduta, kun ei näillä väleillä viellä synnytetä, mutta ei myöskään nukuta, koska istuminen ja makaaminen supistuksen aikaan tekee kipeää :/ Kaipa mä lähden synnärille, kun jalat roikkuu ulkona :D Täällä siis ollaan perätilassa.

Joosukka ja MM 38+3
 
Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, jo oleville ja tuleville!

Käyn edelleen lukemassa teidän kuulumisia, vaikka oma muru on jo 5 kk :heart: Onnea kaikille vauvan saaneille ja tsempit odotukseen muille!

Mulla vauvan syntymä laukaisi jotain liittyen koettuun kkm:eek:on, ekat viikot vauvan syntymän jälkeen näin unia, joissa mulla oli kaksi vauvaa, mutta toinen olikin vain parin sentin mittainen ja aina hävitin sen jonnekin... Pari kertaa heräsin kesken näiden unien muka etsimään peitoista tätä minivauvaa ennen kuin havahduin hereille. Se oli aika ahdistavaa ja onneksi ne unet loppuikin pian.

Koko raskauden kestäneen keskenmenon/ennen aikaisen synnytyksen ym. pelkojen tilalle kehitin sitten kätkyt-kuoleman pelon siinä vaiheessa kun vauva oli n. pari kk. Tajusin onneksi pian ottaa itseäni niskasta kiinni ja lopettaa pelossa elämisen. Nyt elämä hymyilee, alun koliikin jälkeen vauva on ihanan iloinen, touhukas ja eloisa pakkaus :) Mä olen aivan rakastunut :heart:

Stellini ja poju 5 kk
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Vekkuliina
Täällä myös yks joka käy aina kurkkimassa mitä tänne kuuluu. Meillä poika on jo 7.5kk. Ihan järetöntä vauhtia menee tuo aika! Hurjasti tsemppiä kaikille. Ja erityisesti MiNalo. Sun raskauden etenemistä on ihana seurata, kun vihdoin ja viimein se ilo ja onni teille suotiin.

Marlin ja J 7.5kk
 
  • Tykkää
Reactions: MiNalo
Niwhai Hurjasti tsemppiä koitokseen!!!! Täällä ollaan hengessä mukana!

(.) 10:30 on synnytystapa-arvio sairaalassa ja jos ei ihmettä ole tapahtunut, niin sektio taitaa olla muutaman päivän sisään. Mä oon ihan varma, että kuolen sektioon, mutta en uskalla ottaa sitä riskiä, että llapsen pää on jo niin iso, että jää jumiin synnytyskanavaan. Pää kun ei samalla tavoin mene kasaan perätilasynnytyksessä.

Joosukka ja MM 39+6
 
Omanapailua nopeasti :)

Tosrtaiksi sovittu sektio ja samaan syyssyyn sterilisaatio. Jos sitä ennen synnytys alkaa, niin saa tulla pyllyedellä alateitse. Nyt alkaa olemaan ne viimeiset päivät, kun vielä uskallan synnyttää.

Joosukka ja MM 39+6
 
Ihana herra syntyi eilen 19.5 klo 22.02, painoa 3505g, pituutta 52cm ja pipo 36cm. Paljon tummaa laineilevaa tukkaa ja hymykuoppakin, voih! <3

Synnytys oli pitkä ja dramaattinen (24h, verenapaineet romahti pariin otteeseen vaarallisesti) ja jouduin lopulta leikkuriin, jossa kohtu repesi kahdesta kohdasta ja menetin sen vuoksi paljon verta. Tästä eteenpäin on ainoa synnytystapa sektio. Pikku herra kuitenkin oli koko ajan todella hyvin voimissaan ja tuli kovasti huutaen maailmaan.

Iskä ja äiskä ovat ihan äimän käkenä siitä miten kahdesta keskivertokansalaisesta voi kuoriutua noin komea pakkaus!
 
Onnea todella paljon Niwhai!! :heart: Ihana pieni prinssi on nähnyt päivän valon! :) Kovia olet joutunut kokemaan, mutta varmasti palkinto on kaiken sen vaivan arvoinen. Laitahan jatkossa linkkiä tännekin mikäli rustaat tarkemman synnytyskertomuksen esim. blogiisi! Sitä on aina yhtä kivaa lukea. :)
 
Niwhai Oikein paljon onnea nyytistä :heart: :flower: Hieman hurjempi synnytys siellä sitten takana, mutta ihanaa, että voitte molemmat hyvin :)

Vauvatoiveinen tervetuloa! Täällä on hyvä purkaa pelkojaan :)

(.) Syntyy, ei synny, syntyy, ei synny. Tälläset fiilikset ollut jo pidemmän aikaan. Puol kolmesta hereillä, yli tunti kipeitä ja tomakoita suppareita ja taas jälleen ne alkoivat laantumaan.

Eilen jo pyörähdettiin sairaalassa, kun en ollut varma, että tihutanko lapsivettä vai en. Nyt oottelen,e ttä saan napsautettua kahvinkeittimen päälle ja nautittua aamukahveet tuon ukon kanssa, joka herää kohtapuolin töihin. Huomenna olisis itten viimeistään jätkänpätkän syntymäpäivä :)

Joosukka ja MM 40+1
 
Paljon onnea Niwhai! :) :flower:

vauvatoiveinen tervetuloa tälle puolelle! Pois ei päästetä! ;)

Omanapa sanoo, että selkä on ihan kökkönä. Sattuu kun istuu, sattuu kun makaa, sattuu kun yrittää vaappua eteenpäin (ei voi kutsua kävelyksi). En tiedä mitä tälle voi tehdä vai voiko mitään? Särkkärit ei tunnu auttavan ja kipu säteilee tonne jalkoihin unta haitaten. Olisko jotain hermoperäistä? Vinkkejä?
 
Onnea Niwhai! :flower:

vauvatoiveinen onpa ihanaa nähdä sinut tällä puolella! :) Alkuun pelko on kyllä valtavaa, mutta ainakin itselläni se on jo jonkun verran helpottanut, muttei kyllä täysin. Toivottavasti tällä kerralla kaikki menee hyvin! Voimia kovasti alun pelkoon. Tältä palstalta ainakin itse olen saanut tsemppausta paljon pelkojeni kanssa.

).( Huomenna ultra ja minua pelottaa. Eilen, mieleni rauhoittamiseksi, kuuntelin pitkään pikkuisen sykettä. Rakastan jo sitä pikkuista :heart:.

rv 12+2
 
Kiitos ihanasta vastaanotosta :heart:

Kyllähän tämä nyt jännittävää on. Meillä oli kaikki hyvin edellisen kerran varhaisultrassa ja sitten otin uuden ultran mielenrauhaksi ja silloin ei ollutkaan mikään enää hyvin. Varmasti jännitän nytkin kauan, että pysyykö matkassa. Pois täältä en siis halua ja jos päättäväisyydellä tämä mukana kestäisi, niin mitään hätää ei olisi. :D

Eka ultra on 11.6. ja neuvola 17.6. Silloin ollaankin jo kesälomalla. Pahoinvointi täällä alkaa nostaa nyt päätään, joten kaiketi siellä pieni kasvaa.

Minun tiedot on siis vauvatoiveinen, 37 v, 1. lapsi, la 27.1.
 

Yhteistyössä