<3 Heinäkuun Onnenhiput 2011 <3 Tammikuu<3<3<3<3

Huomenta.

Mielihaluista: kahtena päivänä ollut valmis salaatti ja raejuusto... olen syöny monta kipollista En ole kummankaan suurkuluttaja mutta nyt menee reilulla kädellä...

Vielä viikko neuvolaan... jossa toivon kuulevani iloisesti pompottavat sydämet

Huomenna "pääsee" töihinkin. On tässä nyt viikko jo maattu kotona Menee ajatuksen muualle tästä masusta. Nyt kun on vaan kotona ni tarkkailee jatkuvasti "oireita" no tänään ei ole minkään näköistä oireilua ollut... kahvikin meni alas ja join vielä toisenkin kupin kun niin hyvälle maistui.

Flunssa jäi sit varmaan johonkin. Eilen särki kaikki paikat ja lämpöä oli hiukan mut... meni ohi... jäi vain armoton päänsärky ja kurkkukipu. Tänään ollut vaiin kurkkukipua ja lievää jumitusta niskassa.

Rinnoista: Mulla on aina ollut omasta mielestä pienet rinnat verrattuna kavereihin tai sukulaisiini, siskoillakin on isommat " ryntäät" mulla on vaan sillaset miestissin näköiset patalaput. noh katsoja silmässä Synnärillä kun olin neidistä, siis jouduin osastolta takasin synnärille vuorokausi tarkkailuun ja neiti jäi osastolle niin silloin nousi maito kunnolla rintoihin ja tunsin itseni todella naiselliseksi. Kerrankin mulla oli pyöreät ja kiinteät ja isot rinnat Sen jälkeen ei olekkaan näkyny ja siitäkin kohta 3 vuotta ja kuitenkin synnyttänyt olen senkin jälkeen. En odota tästäkään raskaudesta mitään saaveja koska petyn turhaan. Imettäminenkin josta olen aina tuntenut syyllisyyttä kun en ole pystynyt taitaa jäädä nytkin haaveeksi. Pystyn kyllä imettämään 1-4kk mutta siitten se töksähtää kuin seinään ja siinä sitä sitten itketään ja siitä yleensä masennuskin tullut.

niisku-rouva+pirpanat 12+1

 

Moikka kaikki! :wave:

Enpä ole täällä paljon käynyt jorisemassa, mutta jos jotain kuulumisia kertoilisi

Raskaus on sujunut muuten hyvin, mutta kipänä olen ollut tosi paljon. Flunssaa, mahatautia, milloin mitäkin. Migreeniäkin on ollut, mutta ei onneksi niin paljon kuin esikoisen kohdalla alukuraskaudesta.
Minulla on tässä "taakkana" syyskuussa ollut verenmyrkytys. Jouduin silloin kahdeksi viikoksi sairaalaan ja olin todella huonossa kunnossa, kävelykykykin meni. Pyörätuolin, rollaattorin ja keppien kautta sitten nousin jaloilleni ja sitten pian sen jälkeen tulinkin (yllätyksekseni niin nopeasti) raskaaksi. Tuosta verenmyrkytyksestä täysin toipuminen kestää lääkärin mukaan kuukausia ja nyt kun tulin raskaaksi... niin voin vaan sanoa, että olen ollut aivan käsittämättömän väsynyt. Ja siis koko ajan kipeä, koska vastustuskyky meni ihan nollaksi saamieni antibioottimäärien takia... ja vastustuskyky oli alunperinkin surkea koska edes sain sen bakteerin vereeni (stressiä, stressiä... ).

No, mutta täällä sitä mennään Vähän hirvittää että miten pärjään kun vauva syntyy. Esikoinen (1 v 5kk) on TODELLA vilkas ja ehtiväinen lapsi. Ja minä oon ihan loppu Mies saattaakin jäädä vuorotteluvapaalle muutamiksi kuukausiksi vauvan synnyttyä, jos vaan saa sitä töistä (I HOPE!!)
Välillä mietin, että mitä ihmettä oikein ajattelin kun halusin toisen lapsen. Mutta kai se siitä jossain vaiheessa helpottaa... ehdottomasti kuitenkin halusin sisaruksen pojalleni. Olen aina ajatellut, että joko en tee ollenkaan lapsia tai sitten teen vähintään kaksi

Se on muuten jännä, että maha näkyy jo ihan selvästi On näkynyt jo monta viikkoa. Tuli selvästi enemmin esiin kun ekan kohdalla. Nyt on yhtä iso maha kun ekan kohdalla joskus viikoilla 22! Vois laittaakin vaikka kuvan kuhan tässä joutaa... Nyt vaan mietin, et kuinka iso mahdankaan olla lopussa... :/ En kiitos vaan tartteis raskauarpia tai lörppöä mahanahkaa kun niiltä olen tähän mennessä säästynyt!!

Kristen, noista liikkeistä. Minä ainakin uskon tunteneeni molemmilla kerroilla liikkeitä jo hyvin aikaisin. Esikoisen kohdalla uskon tunteneeni ekan liikahduksen joskus viikolla 10 +. Olin just käynyt ekassa ultrassa ja nukui päikkärit sohvalla, heräsin ja käänsin kylkeä, ja samalla tuntui kun pikkutyyppi massussakin olisi muljahtanut ympäri Tuosta kuitenkin kului vielä viikkoja ennen kuin liikkeet tulivat selkeiksi ja säännöllisiksi. Kuitenkin viikolla 15 + ihan varmasti tunsin jo useinkin liikkeitä, vaikka oli ensimmäinen kyseessä.
Nyt tämän toisen kohdalla tunsin joskus mahalla maatessani pientä temmellystä mahassa jo ennen ekaa ultraa. Siitä tiesin, että siellä joku on. Nyt liikkeet on jo päivittäisiä.
Minä uskon, että tässä on henkilökohtaisia eroja kuinka nopeasti liikkeet tuntee. Minulla kai on tuntoherkkä se alua johon sikiön liikkeet osuu Olen muutenkin jotenkin..hmm.. miten sen kuvailisi, hermostoltani herkkä tms. Esim. uudet liikesarjat, kehon liikuttaminen (kuten tanssi) ja sorminäppäryyttä vaativat asiat ovat helppoja. Voisikohan nämä asiat liittyä toisiinsa

OnSiisKevät 15+2

 

Pihlamaria Mulla on ollut esikoinen uneksia aina ultrissa jos meni aamutuimaan, aina heräteltiin Poika taas riehus öin ja päiviin. Ja nyt kun oltiin np-ultrassa jäi minuakin askarruttamaan toisen sikiön "velttous" ei kiinnostanut liikkua vaikka toinen potki päähän ja toisesta suunnasta painettiin ultralaitteen kanssa, mutta ei lääkäri sanonut siihen mitään. Kuulen kaiken mitä kirjattiin koneelle ni neuvolassa jos vaan muistan kysyä. Musta tuntuu et mulle ei ikinä kerrota mitään, pojasta rakenneultrassa yhtäkkiä ultraaja meni ihan vakavaksi ja haki toisen ultraajan katsomaan vauvaamme... kun se toinen oli ultrannut hetken niin sanoi ettei ole sitä mitä toinen luuli mut ei meille kerrottu mistä oli edes epäilys ja jälkeenpäin kun olen katsonut neuvolakortteja kävin pojasta tuplat enemmän neuvolassa kuin neidistä joka kuitenkin oli esikoisodotus ja silloin mulla oli vielä raskausdiabetes...eli jotain multa tai vauvalta seurattiin ilman että mulle kerrottiin... hmmm...

 

Tulin vaan nopsaan sanomaan, että meillä ikäeroa tulee nuorimmaisten välille 1,4kk(huh huh!) ja varmaan päädyn Carena Double Swing- tupliin ostan lisäksi vauvalle kopan siihen.

 

Piti vielä sitä sanoa että ollaan molemmista aikasemmista raskauksista kysytty sukupuoli ja aiotaan nytkin kysyä, siitä että kerrotaanko kaikille muillekkin niin ei taideta... olkoon muille ylläri... ennen siis ollaan kerrottu ihan kaikki nimi vaihtoehdot ja kaikki. Mut sitten kun tuttavapiiri alkoi saada omia lapsia niin eivät he kertoneet mitään ei yhtään mitään... Ja meitä se miehen kanssa ärsytti. Vaikka kaikilla on omat oikeutensa olla kertomatta niin jotenkin tuntui ikävältä kun itse oli aina kertonut kun joku kysyi.

 

Pahoitteut suru-uutisia saaneille! :hug:

Joulu pakattiin eilen pois, eli otin punaset verhot ja joululyhdyn pois Myös joulukortit laitoin pois näkyviltä.

Mies ei ollut edelisessä raskaudessa mukana kertaakaan neuvolassa, mutta ultrissa oli ja synnytysvalmennuksessa. Nyt ei ole ollut edes ultrassa mukana, kun on töitä ja ei voi sieltä olla pois. Eipä sillä kyllä mitään tekemistä neuvolassa mukana oliskaan ja ultrasta onneks saa kuvia mukaan Oishan se tietty ihanaa, jos siellä ultrassa vois olla ihan ite näkemässä pikkuisen, mutta kun ne työt tosiaan estää :/

Sukupuoli ajateltiin kyllä selvittää ihan sen periytyvän silmäsairauden takia, että jos poika on tulossa, niin voi olla mahdollisuus, että hänellä se silmäsairaus sitten on.

Tuplarattaat nyt sitten kuitenkin ajattelimme hommata. Jos ensi kesänä on yhtä kuuma kun viime kesänä, niin ei ole toivoakaan kantoliinailusta! Eikä tuo esikoien kuitenkaan jaksa pitkiä lenkkejä reippaasti kävellä, niin kyllä ne tuplat tulee tarpeeseen Emmaljungan twin city crossit meille tulee, saa nähdä vaan kuinka nuo hinnat pomppaa, kun niitä ei enää valmisteta

Äitiyspakkausta olen miettinyt aina uudestaan ja uudestaan ja nyt näyttäisi siltä, että otetaan sittenkin rahana, kun nuo tuplat päätettiin sittenkin ostaa Saa nähdä monestiko mieli vielä muuttuu.

Joku puheli kamalasta närästyksestä, täällä ollut samaa ongelmaa. Närästää niin, että tulee oksennus. Oksennus polttaa sitten kurkun moneksi päiväksi Suuhun nousee myös jatkuvasti nestettä ja välillä tuntuu inhotava pala kurkussa. Refluksiin sopii kaikki oireet ja olo onkin helpottanut refluksiruokavaliolla huomattavasti.

Hankinnoista siis nuo tuplat ostetaan ja varmaan jotain lakanoita ja sellasta. Pieniä vaatteita pitäisi myös ostella jonkin verran lisää. Turvakaukalo saadaan tutuilta takasin. Tekis mieli kyllä kamalasti kaivaa jo varastosta kaikki pienet vaatteet, pestä ja viikkailla ne paikalleen <3 Jos sitä kuitenkin malttaisi sinne rakenneultraan, kun ei siihenkään aikaa ole kun reilu 5 viikkoa.

Liikunta palasi kuvioihin! Nyt kun ei enää jatkuvasti oksenna ja voimat on vähän palautuneet, niin alkaa lenkkeily ja painonnosto Eilen vedin kevyen treenin, niiin kyllä huomaa, että on ollut taukoa ja lihakset kuihtuneet oksentelusta :/ No tästä se kuitenkin lähtee ja niin pitkään jatkuu, kun hyvältä tuntuu. Hiihtämistä myös meinasin ja sauvakävelyä.

En muista pitikö muihin aiheisiin vielä kommentoida, mutta onhan tässä jo paljon teksitiä Huomenna taas POKS, jo 15+0 Miten tää aika menee näin äkkiä, kohtahan sitä ollaan jo puolessa välissä! Hyviä vointeja kaikille

A-H & Arhippa (pikkuveljen vitsillä heittämä nimi tulikin käyttöön ) 14+6

 

Aloitinkin tän päivän reippaasti spinningillä. En uskaltanut ihan "täysillä" polkea, kun ollut vähän pitempi tauko. Osaako kukaan sanoa kuinka kauan tollasta harrastusta pystyy jatkamaan?

Mua huolestuttaa toi rattaiden hankinta, kun en ymmärrä niistä mitään, minkälaiset on hyvät. Toivottavasti jstn löytyy rattaiden hankinta ohjeet tyhmille

Ja tietääkö joku mistä mahtais löytyä kivoja raskausajan juhla-mekkoja? Stressaan tätäkin ehkä vähän turhan ajoissa, mutta toukokuussa valmistujaiset ja mä haluan hienon mekon. Ja nyt mitä netistä kattelin niin suurin osa oli ihan tyhmiä tai sitten tosi kalliita :/ Olis kiva ostaa ihan kaupasta niin pääsis helpommin sovittelemaan eri vaihtoehtoja, mutta täällä suunnalla ei varmaan mitn sen kummempia kauppoja oo.

Onnea Tuittumurulle

nnika ja salatyyppi 10+6

 

Pihlamaria meidän vaavi kanssa vaan pötkötteli lähestulkoon paikallaan koko ultrauksen ajan, kerran käänsi kylkeä, kaksi edellistä vauvelia (tyttöjä), on viuhtonut ultrissa menemään niin. että hyvä kun ruudussa pysyivät Ja tuttu kätilö vaan sanoi, että liikkui iloisesti (vaikkei siis liikkunut juurikaan, mutta tuo kyljen kääntäminenkin siis piisaa...)

Aika monella oli farmari Passat... Meillä on kuitenkin sellainen malli, jossa takapenkillä ei keskellä ole kolmipistevöitä, joten mitään istuinta ei sille paikalle voi pistää... ja mielestäni kyllä takapenkki on niin kapoinen, että kaksi turvavyöistuinta ja turvakaukalo eivät sinne mahdu (ei siis ole testattu, mutta jos ei mun "pieni" takapuoli meinaa mahtua istuinten väliin niin tuskin sitten kaukalokaan )

Liikkeitä saatan jo tuntea, edelleen epävarmana, kun on tuota ilmavaivaakin niin paljon Mutta kyllä tässä muutaman viikon on jo silloin tällöin hipaisuja tuntenut, ja nyt jo jokapäivä, mutta jos kaveri on olemassaan niin hiljainen kuin ultrassa, niin ei sitä paljon iskuja ole luvassakaan

Nyt kun vointi on hieman parantunut, olen alkanut kävelemään töihin ja se ottaa ajallisesti n.45min. Yhtenä aamuna olin niin innoissani kävelemässä hyvän musiikin tahdissa, että vauhti kiihtyi oikein reippaaksi kävelyksi, niin johan tuli niin kova kipu kohtuun, että pakko pysähtyä ja tasata ja jatkaa rauhallisemmalla tahdilla perille nyt siis kävelen tätä suht.rauhallista vauhtia töihin ja hyvältä tuntuu!!

Eilen oli kyllä hauska juttu kun esikoisen kaksi kummitätiä oli kylässä (toinen heistä tiesi raskaudesta)ja sitten esikoinen alkoi kertomaan, että meille tulee kesällä jänis. Kummitäti siihen, että anteeksi kuinka? Siis mikä teille tulee? Esikoinen siihen, että niin, kesällä meille tulee jänis. Minä sitten kurkkasin keittiön puolelta olohuoneeseen ja sanoin, että kerrohan sit loputkin... Kertoi sitten että meille on tulossa vauva heinäkuussa, jäniksenvuonna
En ollut kyllä itsekään aluksi kartalla, että mistä tuo lapsi oikein puhuu, mutta sit hoksasin, ovat anoppilassa lukeneet sellaista lastenkirjaa jossa kerrotaan kiinalaisten horoskooppimerkkien synnystä


Lisätääs vielä, että ilmoittauduin kansalaisopiston raskausajan jooga-kurrsille

Että sellaista... taas jää milten kaikki kommentoimatta :/

MimSe ja edelleen nimettömänä kulkeva vatsan asukas 13+4
la muuten 11.7, voisi sen tuonne listaan muuttaa, kun sen mukaan nyt elelen kun kone niin kerta laskee

 

Hankinnoista meille ei periaatteessa tarvita muuta kuin tuplarattaat, kun esikoinen on heinäkuulla vasta 1v5kk. Ajattelin kysellä niitä yhdeltä sukulaiselta, kun heillä on sellaset ollut, että joskos olisivat halukkaita myymään. Kaikki muut oikeastaan onkin esikoisen jäljiltä tallessa. Esikoinen tietenkin tarttee sitten uuden sängyn että vauva saa pinniksen.

Sukupuoli melko varmasti kysytään taas, mutta eri asia kerrotaanko muille sitä itselläni on jotenkin tyttöolo, mutta katsotaan.... esikoisesta oli ihan heti alusta saakka poikaolo ja poika tuli. Nyt on vasta vähitellen hiipinyt jostain tuo tyttöolo, tiedä sitten mistä moinen fiilis onkaan.

Mies neuvolassa ei ole ollut kertaakaan, ultrissa oli esikon aikana ja tulee nytkin.

Sokeriseurannasta joku mainitsi. Täällä on kans yks ketä mittailee sokereita, esikoisesta oli paastoarvo koholla rasituksessa ja sen seurauksena nyt sitten heti alusta saakka tarkemmassa syynissä ollaan. Kotimittauksessa on kyllä ollu arvot hyviä, toivoisin kovasti että tällä kertaa nuo rasituksetkin menisi hyvin, ei ole nimittäin mukava katsella kun vauva on sokeriseurannassa ja pienen kantapäätä pistellään..

Imetyksestä kovasti toivoisin että nyt se onnistuisi. Esikoinen oli alusta saakka korvikkeella kun maitoa ei vaan tullut tarpeeksi ja sekin vähän hiipui kuukauden päästä synnyksestä.

Keskiviikkona on sitten ultra edessä, sitä odotellessa :wave:

Lohikäärme Justus ja pikkukakkonen 11+6

 

Niisku-rouva ja Mimse : Kiitos! Tosi huojentavaa kuulla, että kaikki vauvat ei pyöri väkkäränä ultrassa ja silti kaikki ok.
Musta ultraavan lääkärin/kätilön pitäis kertoa kaikki avoimesti ultrattavalle, koska muuten alkaa helposti pohtia, miksi lääkärillä oli vakava ilme yms. Odottava äiti on kuitenkin niin herkässä mielentilassa ja kun ei itse ole asiantuntija, ei voi millään tietää, mikä on huolestuttavaa ja mikä ei. Toikin kuulostaa aika oudolta, Niisku-rouva, jos teillä on seurattu jotakin sun tietämättäsi

Lohikäärme Justus Ainakin yksi kohtalotoveri siis matkassa Joutuuko teillä päin siis vielä uudestaan rasitukseen?Mulle th sanoi, että rasitusta ei tehdä uudestaan vaan ainoastaan kotimittauksilla jatketaan, jos ei mitään radikaaleja muutoksia tapahdu. Mäkään en todellakaan haluaisi sitä näytteenottorumbaa pikkuiselle, mikä oli viime raskaudessa, mutta mulla ei ainakaan vaikuttaneet sokeriarvot siihen. Arvot oli silloisessa kontrollirasituksessa (silloin täällä oli vielä eri käytäntö) kaikki normaalit, mutta siitä huolimatta vauvalta otettiin monta krt vuorokaudessa verinäyte. Nyt kyllä ajattelin kysyä, voisko sen tehdä jotenkin toisin (harvemmin tms.) jos arvot ovat kunnossa. En oikein tajua, miksi piikittää jatkuvasti pikkuista, jos kerran äidinkin arvot olleet normaalit :kieh:

 

Pihlamaria Joo, mä joudun nyt sit kahteen rasitukseen. Ensimmäinen otetaan viikolla 12-14 muistaakseni ja sit vielä se toinen ihan "normaalisti" sillai kun viimeksikin siellä viikolla 26-28 vai miten ne olikaan.
Ja toden totta haluan välttyä siltä että pikkusta piikitettäis.

 

Oli pakko tulla laittaa yks tekstin pätkä tänne. Olen kirjoittanut sen poitsua odotellessa

Heips.

Hyvää kuuluu. Jos ei mieti turhia.

Tästä raskaudesta tulossa täys kaaos. Jatkuvaa pelkoa ahdistusta ja väsymystä.

Neuvolassa rv 16 etsittiin todenteolla dopperilla ääniä. Löytyihän ne sitten vihdoin ja viimein. Riehaisa kaveri mutta kyllä sydäntä raapaisi kun ei kuulunut aluksi mitään.

Verenpaineet korkeitaan 100/70 pahimmillaan 96/63 :/ Hiukan huipannut on joo. sängystä ei parane pomppia pystyyn ja aina sänkyyn menossa tai makuuasentoon muutenkin mentäessä silmissä päässä pyörii ja tulee huono olo.

Sokerirasitukseen jouduin taas. Mutta tällä kertaa. paastoarvo 4,7 1h 6,0 ja 2h 4,5 eli mulla sokerit laskevat liian nopeasti syömisen jälkeen ja siksi mulla heittää nupista ja on huono olla.

Hb 118 alkaa olemaan siinä ja siinä joudunko syömään lisärautaa. :/ Ei meinaan sovi mun napaan.

Oksennan aamuisin vieläkin jo -6kg

Että odotan kauhulla viimistä kolmatta.

Olis kiva nähdä joku päivä??? Taitaa kaikki kyl olla joulukiireissä ja töissä.

Niisku-rouva &neiti 9,5kk + pikkupapu 16+6

Että sillasia aatoksia vuonna 2008 ennen joulua Eipä taida nyt olla ihme että tärisen kotona pelosta jäykkänä kun on liikaa aikaa miettiä vauvoja Nyt hakemaan kullannuppuja ja sitten hakemaan rautaa apteekista. Nyt olo on todella huono ollut koko päivän ja jo puhuminen puhelimessa saa mut hengästymään todella pahoin... ei hyvä.

 

Moi! Viime perjantaina oltiin np-ultrassa ja niskaturvotus lukemat oli 2.3 ja 2.8 eli yli rajojen mutta muuten kaikki oli kunnossa, nenäluu näkyi selvästi joka yleensä tarkoittaa tervettä vauvaa ja verikokeen tulos oli 1:9, maanantaina menen istukkabiobsiaan, pelottaa niin hitosti et jos onkin sairas vauva :'( No olen täs ajatellut pahinta ettei sit tule yllätyksenä et jos onkin Down syndrooma tai joku muu sairaus ja päätöskin on tehty että mitä teemme kun saamme tulokset :'( Tänään olis rv 12.

 

Heips kaikille..

:attn: Niistä tuplista tääkin ottaa suosituksia vastaan...

Pihlamaria meidänkin pieni enimmäkseen köllötteli vaan, hiukkasen kääntyili ja venytteli ultrassa ku käytii.. Puolisen tuntia kätilö ultras ja siinä samalla yritti saada pientä kääntymään et saa sen niskaturvotuksen mitattua.. Muistaakseni esikko, joka tyttö, niin liikuskeli enempi kyl..

Pihlamaria ja lohikäärme justus täällä myös yksi sokereita seuraava.. :wave: inhoon piikkejä muutenkin niin tää ei oo hirveen mukavaa.. mulla viime raskaudessa oli siin sokerirastuksessa arvot just alle sallitun, mut kovan sukurasitteen, ylipainon ja viime raskauden ruokavaliolla hoidettava rd niin sokereita seuraillaan nyt jo alusta.. ensimmäinen sokerirasitus mulla vissiin rv 15 eli ihan kohta puolin.. :/
laitoksella myöskin pikkuisen sokereita seurattiin tiuhaan, kantapäät ihan liilat.. en haluis samaa rumbaa uudestaan..

hmm.. nyt ei kerkii muuta...

TB ja pikkuinen 12+0 *POKSPOKS* (nvlan mukaa siis) ultran mukaan poksuttiin jo eilen..

 

äkkiseltään vaan sutturalle tulin sanomaan, että tsemppiä. :hug: Onneksi down-lapsella ei välttämättä ole sairauksia syntyessään, vaan voi olla ihan terve lapsi sitä yhtä ylimääräistä kromosomia lukuunottamatta. Mutta olen useita juttuja lukenut missä tuo rajan yli mennyt niskaturvotus ei olekkaan merkinnyt mitään. Nyt vain sitten odottelemaan biobsiaa ja tuloksia. :hug: Normaalia ja tervettä lastahan kaikki toivovat. :heart:

sokerirasitukseen en joudu. Olen sen verran normaalipainoinen ja toista lasta odotan niin ei tarvii mennä.

imetys... voi puuuuh sentään. Oli vaikeaa, meillä ei vaan esikoisen kanssa onnistunut. ei löydetty hyviä asentoja, sitten tyttö alkoi saamaan raivareita ja ei suostunut syömään ja minä itkua tuhersin että miksi ei kelpaa... :snotty: oli vaikeaa mutta lopetettiin kun tyttö oli n. 2,5kk. Oli jo saanut korviketta silloin tällöin. Nyt ymmärrän että se korvikkeeseen siirityminen ei ollut niin paha juttu kuin mitä silloin tunsin. Toivon, että kakkosen kanssa onnistuisi imetys. Saapi nähdä, toivon etten ota niin suuria paineita kuin esikoisen kanssa.

sispi mulla on kans päänsärkyjä! Oli myös esikoista odottaessa näillä samoilla viikoilla. :wave: se kesti joitain viikkoja ja meni ohi. Eli hormonaalinen juttu ainakin mulla. Nyt alkanee mulla tämän osalta helpottaa... huh. Ei meinaan panadolit auta yhtään.

Miehen mukanaolosta: esikoisesta oli mukana lähes jokaisella neuvolakäynnillä, nyt tuskin ehtii mukaan. Rakenneultraan tulee ainakin, tuskin muuten ollenkaan. Mitäpä se siellä tekiskään nyt kun kaikki on jo tuttua huttua.


Eipä muuta. masu pullottaa.

EM ja tirppa rv 14+5 tjsp. :heart:

 

sutturalle tsempitykset.. :hug:

 

nt-ultrassa vauva kyllä liikku ja pomppi minkä kerkesi. Siks ei oikee mittojakaa saatu ku kerran otettua, kun vipelsi vaan menemään.

Tisseistä, ne on menny pilalle ku tullu täyteen raskausarpia Ei oo auttanu rasvaamiset eikä voitelut -.- Tosin ne kasvo alussa semmosella pyrähyksellä ettei ihme, ja kasvu vaan jatkuu, saa nähä mitä H-kupit mulla on loppuvaiheessa

Tänään meinas taas taju lähteä töissä :/ Tuli tosi huono olo ja silmissä pimeni, oli kiva siitä kesken asiakkaan palvelun juosta takahuoneeseen. Nyt hain sitten kaupasta mehua töihin, että voi sitä ottaa jos tuntuu vähääkää huonolta olo. Nyt on n. kerran viikossa tullu tuollanen olo :s Onko muilla?

 

Sutturalle paljon voimia koitokseen. Toivottavasti kaikki kuitenkin olisi hyvin.:hug:

Mulle tuli hirveä himo pandan täytelakuihin nam nam... mies onneksi toi kun tuli töistä

Sit mies oli käynyt apteekissa hakemassa rautaa ja c-vitamiinia että imeytyy paremmin, täti oli kysässy vain et onko kyseessä raskaana oleva kun tälläset ostokset. Hehe.. No c-vitamiinia en saa ottaa kun niitä oli vain suuria pitoisuuksia... ja se ylittää viisinkertaisesti päiväsuosituksen ja kun mulla on toi monivitamiini.

Päänsärky on jotain kammottavaa.. ei oikein pystyssä jaksa olla.

Onko muilla hengästymistä. mä hengästyn jo kun puhun puhelimessa.

Täytyy kohtapuolin painua maate kun huomenna aamuvuoro alkaa jo klo 7.

 

A-H saako kysyä mikä silmäsairaus teillä on periytyvänä? Kun meilläkin on siis periytyvän silmäsairaus esikoisella ja nyt 50/50 mahdollisuus siihen tälläkin lapsella. Tosin meillä ei sukupuoleen sidottu juttu ole. Miehelläni siis on tämä sairaus myös. En siitä täällä ole tarkemmin puhunut kun on aika harvinainen. Voit toki vastata myös yv:nä, mikäli haluat vastata.

Me halutaan tietää sukupuoli tälläkin kertaa. MAlttamaton kun ole, en jaksa odottaa. Esikoisesta oli varma, että tyttö tulee, mutta pojaksi paljastui ultrassa ja todella selvästi. Nyt on toisaalta tyttöolo, mutta toisaalta ajattelen, että toinen poika tulee. Mä tiedän muiden vauvat aina oikein jo raskausaikana (kerran vaan menny pieleen aavistus vuosien varrella), mutta en omia.

Mulla imetys sujui tosi hyvin esikoisen kanssa. Maito nousi nopsaan ja sitä todellakin tuli ja paljon! Vaikka poika syntyikin jo rv 36+0 ja oli kauan keltainen ja monesti valohoidossa, söi silti todella tehokkaasti ja hyvällä halulla ihan synnytyssalista asti. Toivon, että nyt olisi yhtä helppoa. 5 kk mentiin täyimetyksellä ja 1v2kk imetin yhteensä. Ja mä todella nautin imettämisestä.

Kestoilijoita täällä oli muistaakseni useampi. Me osakestoillaan edelleen esikon kanssa. Meillä on noita säädettäviä vaippoja, jotka on todettu todella hyviksi. Taskuvaipat meillä on toiminu tosi hyvin. Pitää vaan ostaa lisää, jos ne sit tälle kakkoselle käy yhtä hyvin. Bumgeniuksia siis meillä on käytössä. Ihan vauvana oli myös ImseVimsejä, kun tuli pakkauksessa sillon ja ostin pari kättämätöntä kirpparilta sit lisää. Toimi pienellä vauvalla hyvin, mutta isommalle on hankalia.

Tulipa juttua. Nyt sohvalle pötköttelemään, närästää ihan järkysti.

Barbapörrö ja Urkki 14+6

 

Sutturalle vielä tsemppiä! :hug:

 

Suttura halauksia sulle ja miehellesi

Mieheni on tulossa ultriin ja myös mahdollisiin luentoihin (meillä ei saatavilla varsinaista valmennusta). En tiedä saanko häntä enää neuvolaan, sillä hän oli mukana ekassa neuvolassa syksyllä (kkm-raskaus) eikä tuntenut itseään kovin tervetulleeksi Eli tämän raskauden ekassa neuvolassa sain mennä yksin. Tosin hänen ei ole ihan helppo tullakaan neuvolaan mukaan (jos ei oo aamu-/iltapäiväaika), kun käy töissä toisella paikkakunnalla aika kaukana.

Mun rinnat on kasvaneet tosi maltillisesti sykysyiseen verrattuna. Eli ehkä aavistus (puoli kuppia) tullut. Ei haittaa, sillä mulla on jo omasta takaa C. Maha on aika pömppö, myös yläosasta. Ei todellakaan mikään kaunis vauvamasu, vaan turvotusta ja läskiä! Täytyypä muistaa ottaa viikonlopun aikana vertailukuva, olen ottanut 1-2 viikon välein plussasta lähtien.

Meillä Urmas oli ultrassa aika rauhallinen, käänsi kylkeä kerran ja heilutteli jalkoja. Mutta ei todellakaan mitään pyöriskelyä tai vilkkautta! Mulla kävi ihan samalla tavalla kuin joku teistä aiemmin selitti, en muista oikeestaan mitään lääkärin puheista, enkä ymmärtänyt katsella jalkoväliä. Ihastelin vain kaunista muotoa, potkivia jalkoja ja kokonaisuutta :heart:

Tänään tuli ihana kirje sairaalasta: ei lisääntynyttä 21-trisomiariskiä!

Anna&Urmas 12+0

 

No niin, jospa mäkin kommentoisin jotain

Pihlamaria, tämä nyt mahassa oleva vauva oli aika vilkas niskapoimu-ultrassa, mutta esikoinen ei hirveästi liikehtinyt, oli vaisunpuoleinen, muistaakseni nukkui ensin ja tökittiin hereille. Täysin terve poika sieltä silti tuli, pojaksi tosin melko rauhallinen tapaus ollut aina En uskoisi että on syytä huoleen.

Sukupuolesta, edellisellä kerralla ei haluttu tietää. Nyt mies jostain syystä haluaisi tietää etukäteen, itselleni on oikeastaan ihan sama Katsotaan mihin päädytään. Ekassa raskaudessa oli jännää se, että vaikka mitään aavistuksia ei sukupuolesta ollut, näin raskauden aikana kolme unta vauvasta, ja se oli kaikissa niistä poika, mikä sitten pitikin paikkansa

Hankinnoista, ei olla lainkaan vielä mietitty eikä mietitä vähään aikaan. Ainoastaan ajattelin rakenneultran jälkeen alkaa kartoittamaan vaunuja, kun haluaisin kevyet vaunut, joiden kanssa voisi lenkkeillä. Jos jollain on suosituksia, otan mielelläni vastaan. Muuten en yhtään osaa vielä ajatella mitään hankintoja.. Raskaus on nyt niin oireeton, ettei tunnu todelliselta! Ehkä konkretisoituu kun liikkeet alkavat tuntua... Nyt alan vasta miettiä äitiysvaatteiden hankkimista.

Imetyksestä, edellisellä kerralla vauvalla oli syntyessään verensokerit alhaalla, ja hänelle piti antaa lisämaitoa pullosta ympäri vuorokauden 3 h välein ekat 5 vuorokautta. Imettää ei saanut, paitsi pulloruokinnan jälkeen, koska piti nähdä joiko vauva tarpeeksi maitoa... Pumppasin kyllä ahkerasti sairaalassa 3 h välein, mutta silti luulen, että maidontuotanto ei kunnolla tuolloin käynnistynyt. Kotona imetin, kunnes yöt alkoi mennä pelkäksi tissinlutkuttamiseksi tunnin välein (vauva nukahti aina rinnalle ennen kuin ehti saada mahaa täyteen), jonka jälkeen toisinaan mies antoi pullosta rintamaitoa, jotta sain nukkua vähän pidempiä pätkiä. Pullon jälkeen vauva nukkuikin aina monen tunnin pätkiä.. Sitten n. 4kk ikäisenä alkoivat hirveät rintaraivarit, ehkä tissistä ei tullut yhtä kivasti kuin pullosta.. Siihen loppui imetys. En ota asiasta nyt mitään stressiä, menee kuten menee. Edellisellä kerralla olin erinäisistä syistä niin pahassa univajeessa, että meinasin seota.. Silloin oli elintärkeää, että pystyin välillä pistämään korvatulpat korviin ja nukkumaan rauhassa pidemmän pätkän, jolloin mies hoiti syötön. Traumoja ei mulle jäänyt synnytyksestä tms., vaan univajeesta, siitä lauenneesta omasta todella pahasta unettomuudesta ja viittä vaille psyykkisestä romahtamisesta Tällä kertaa osataan onneksi varmaan toimia vähän aikaisemmin... Tulipa pitkä sepostus

Tisseistä Mulla normaalisti B -kuppi, nyt paisunut jo D:hen ja paisuu varmasti maidon noustua reippaasti lisää! Viimeksi oli E-F. Raskausarpia ei ole minnekään tullut, kop-kop. Kyllähän rinnat sitten raskauden ja imetyksen jälkeen myös tyhjenivät, niin kai se suurimmalla osalla menee

Sokerirasituksesta, mun ei tarvitse sinne mennä, edellisessä raskaudessa ei ollut sokereissa mitään häikkää ja olen hoikka.

Liikunnasta, sitä mitä aikaisemmin on tehnyt voi jatkaa niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Kuitenkin raskauden puolenvälin jälkeen pitäisi seurata sykkeitä, syke ei saisi olla yli 150 pidempään kuin 15 minuuttia. Itsensä kuuntelu tärkeintä

No niin, tulihan tässä kommentoitua.. Sutturalle toivotan voimia vastausten odottamiseen, toivottavasti kaikki on hyvin.

Täällä odotellaan huomista, poika lähtee mummolaan yökylään ja me mennään miehen kanssa leffaan ja syömään :heart:

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Mayinga 15+4

 

Barbapörrö Silmäsairaudesta. Mun pikkuveljellä on juveniili retinoskiisi. Sairaus siis vissiin on retinoskiisi ja tuo juveniili tarkoittaa vaan nuorella iällä tullutta, en oo varma. Veli tosi vähän on siitä puhunut ja vanhempani vielä vähemmän. Veljen silmät on leikattu kun hän oli aivan pieni, mutta tosi huonosti näkee nykyään ja näkö vain huononee. Sokeutuminen on mahdollista. Sairaus ilmenee repeäminä verkkokalvolla ja sitä ei millään leikkauksella voida korjata. Ei velikään tiennyt, että miksi silmät on leikattu, jos sairauteen kerta ei voi vaikuttaa. Normaalia elämää kuitenkin elänyt, normaalissa koulussa ollut apuvälineiden (kiikarit, lisävalaistus, suurennuslasit yms.) kanssa, vaikka tosi huono näkö siis. Ajokorttia ei voi ikinä saada.
Itse tauti siis voi tulla vaan pojalle/miehelle, mutta nainen sitten voi kantaa sitä tautigeeniä, joka siis voi periytyä sitten tyttölapsille tai poikalapsille tulla tuo sairaus.
Tossa nyt noin nopeasti selitettynä, itse meinasin sitten tosissaan googletella ja kysellä, jos poika olisi tulossa, niin osaa varautua siihen pieneenkin mahdollisuuteen, että silmäsairaus olisi.

 

Sutturalle kovasti jaksamista! Vaikeita päätöksiä edessä, mutta kuten Niisku-rouva sanoi, ei korkea turvotus välttämättä merkitse sairasta lasta.

Vastailen juttuihin mitä muistan.

sokerirasitukseen en mene esikosta jouduin kun on sukurasitetta, mutta kaikki arvot oli hyvät.

Imetys onnistui viimeksi hyvin vaikka tyttö joutuikin 4 tuntia synnytyksen jälkeen vauvateholle sokeriarvojen takia. Kolme päivää oli sokeritipassa ja nenämahaletkussa osastolla. Onneksi sain imettää aina kun pääsin osastolla käymään. Lopun aikaa istuin pumpulla, yöt ja päivät. Mutta kunnolla maito nousi vasta kun sain tytön viereeni.
Täysimetin 5kk ja lopulta tyttö oli reilun vuoden kun sain sen irti tissistä. Olis varmaan päässyt helpommalla jos oli aikaisempaa irrottanu, mut en mä hennonnut kun molemmat siitä niin tykättiin.
Maitoa multa tuli ihan tolkuttomasti, jouduin yöllä päästämään osan maidosta rättiin kun sitä tuli ihan suihkuamalla ja tyttö meinas siihen aina tukehtua, ainakin melkein. Imetin kyllä tyttöä aina kun hän vain itki, ja usein tissillä hiljeni, oli nälkä tai ei

liikkeitä olen odotellut, päivittäin tuntuu jotain pientä, mutta en osaa sanoa tai luottaa että ne olisivat niitä kaivattuja potkuja. Tämä tuntuu olevan paljon rauhallisempi tyyppi kuin esikko. Se potki jo rv16 niin että mahassa näkyi ja kättä vasten oma äitinikin potkut tunsi.

tissit on turvonneet, mutta oikeastaan ne ovat nyt sellaiset kun ne olivat ennen lapsia. Imetyksen jälkeen mulle jäi ne "ihanat" tyhjät riippanat, entiset täyteläiset DD:T oli vaihtuneet tyhjiin D:n tisseihin....
No mut lapsia vartenhan tissit on.

tuplista joku muukin oli kattellut carenan tuplia, minäkin tykästyin niihin. Ehdottomasti haluan että vaunuissa on kääntyvät etupyörät ja isot sellaiset.

niisku-rouva hengästyminen on pulmana täälläkin. Pyöräilen töihin ja se on ihan tuskaa kun ei meinaa jaksaa ja ennen saman matkan polki hengästymättä!

mutta huomenna työpäivä, joten untenmaille menee hän.

Bree 15+3

 

Tuosta nt ultrasta ja lapsen liikkumisesta sen aikana, esikoisen kohdalla muistaakseni pötkötteli aika paljon paikallaan ei paljoa pyrinyt eikä liikkunut
tämä vauva taas heitti melkein kuperkeikkaa ja koko aika venkoili että tuskin on outoa jos ei välttämättä liikkuiskaan. (tosi selvästi kirjoitettu)

sokerirasitus. Siis voi kääk mulla pitäis mennä tän kuun puoleen väliin meneessä enkä oo vielä muistanut varata aikaa.

Pääsin joku aika sit töistä enkä oo vielä jaksanu nukkumaan.. huomenna olis kyl aamuvuoro että ei kovin kestä valvoa. :/ huoh.

sispi ja pömpiäinen 15+1