<3<3 ELOMASSUT ELOKUUSSA <3<3

Huhhuh, jaksa ees alkaa lukee kaikkia kirjotuksia oltuani viikon nettipimennossa. Onneksi syykin on mainio - kirjoittelin maanantaina 28.7. limatulpasta, ja tiistaina alkoikin tapahtua. Puoli viideltä aamulla heräsin supistuksiin ja huomasin samaa veristä vuotoa. Neuvolaan sain yhteyttä vasta 12sta aikaan ja tuolloin supistukset alkoivat olla jo aika ikäviä. Lopulta puoli viiden (?) maissa ei pystynyt enää kotona kärvistelemään ja oli lähdettävä kohti TYKSiä, koko ajan takaraivossa jyskyttäen ettei sinne kannata mennä ennenkuin on tarpeeksi kipeä. :kieh: Sydänkäyrässä aikani kärsittyäni pääsinkin synnytyssaliin, missä piti jatkaa vielä kivunlievitystä luomuna. Avokki-parka oli avuttoman olonen kun kirosin nojaillessani sänkyyn. Suihkukaan ei auttanut.

Seitsemän maissa kiroukseni vihdoinkin kuultiin ja anestesialääkäri saapui viimein luokseni, sai epiduraalin pistettyä juurikin kipeän supistuksen aikana. :$ En muuten osannut lainkaan ilokaasun käytön jaloa taitoa, aina meni humalaks ihan väärään aikaan. Epiduraali auttoi jo melkein heti seuraavassa supistuksessa, ja avokin tarkistettua että selviän hengissä hän lähti syömään. "En mie varmaa vielä tänään synnytä, eli mee vaa rauhassa." Kahdeksalta sai nousta kätilön valvonnassa jaloilleen, jolloin vaimean *poks*-äänen säestämänä meni lapsivedet. Kätilö vallan huolestui ettei isä ehdi synnytykseen, mutta ehdimme katsoa jopa Simpsonit yhdessä ennenkuin oli pakko nousta pöydälle. ( Aika .. hölmöä.. sanoa ensisynnyttäjälle että soita kelloa kun alat synnyttää. Kokoajan oli sellainen olo että on vessahätä, mistä minä tiedän milloin alan synnyttää?)

Samantien pöydälle noustua kätilö teki sisätutkimuksen ja käski ponnistaa, ajoitus oli kuulemma täysin nappiin. Ponnistelin kyljelläni leuka ja toinen polvi rintaa vasten rutistettuna ja 21:23 eli 25 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen pidin tirriäistä rinnallani. Repeämiä ei muuten havaittavissa kuin yhden tikin verran, mutta toisessa häpyhuulessa 8 tikkiä vaatinut vekki, omituista. Istumaan pystyin heti synnytyksen jälkeen, josta huonetoverit olivat huomattavan katkeria.. Jälkeiset täydelliset, synnytys "kuin suoraan oppikirjasta" eikä minkäänlaisia traumoja, kovin olin yllättynyt kuinka helpolla pääsi. Kaikki meni niin nopeasti että synnytin jopa silmälasit päässä, eivätkä letitetyt hiuksenkaan auenneet.

Pikkuneidin mitat olivat 48cm ja 2960g, päänympärys 33,5cm (rv 39+0). Eilen pääsimme vihdoin kotiin,imetys on käynnistynyt enemmän kuin loistavasti ja avokki on maailmankaikkeuden ylpein isä. Yöt ovat menneet vallan valvomisiksi, päivät neiti nukkuu todella nätisti. Vielä kun oppisi heittämään rytmin toisin päin.. sama potkiutuminen kuin mahassa jatkui heti tälläkin puolella, hyvä ettei rinnalta pudonnut jo salissa kun veivasi jalkojaan. Viimeiseksi pitänee vielä hehkuttaa tuosta tukasta - aivan mahtava, muutaman sentin pituinen keskiruskea kuontalo, jossa isältä peritty pyörre takaraivossa. Kunnon peikkolapsi :heart:

 

Onnea Nuuris! :heart: :flower:

Myöhemmin lisää tekstiä.
Emeelia

 

nuuris :heart: :set onnittelut! :flower:

 

nuuris Onnittelut pienestä nyytistä!! :flower:

 

Nuurikselle isot onnittelut =) , kiva kuulla noita "kaikki mennyt hyvin" synnytystarinoita!! Vaikka sen on kerran käyny läpi, ni aina ne kirpasee, missä on jotain pientä ollu..

Oma olo..ei mitään kummempia.. kohtalaisen hyvin nukuttu yö, en edes odota enää että vauva syntyis yhtään aikasemmi ku esikkokaan, eli mein vauva syntyy 18.-20.8.08 riippuu synnytystavasta /käynnistys tavasta

Eipä kummenpia, vähän järjestelty paikkoja aamulla, ja jotenkin on pirtee ja jaksava olo (oiskohan tyyntä myrskyn edellä ????) Hahaa, ei vaineskaan, en ajattele noin

No nyt jatkamaan!!

Äiti lpr 39+5

 

Onnea Nuurikselle :flower: ja kiitos synnytystarinasta!! =)

 

:headwall: :kieh: |O :|
Vähän fiiliksiä Arvasin että näinhän tää menee..Emeeliallakin ihmeellinen anoppi, tiesi heti että poika tulossa. Mun anoppi tiesi heti kun uutinen kerrottiin että tyttö tulossa, nyt ei enää länkytä siitä mitään kun sanoin sille aikas pahasti joskus Mutta taas kaikkien muiden mielestä ootan poikaa, ihan poikamaha kuulemma suoraan edessä ja takaa ei näy. Mutta on silti hirmusti vaaleanpunasta odottamassa Salissa vasta sitten nähdään.
Eilen kaveri soitti että tulee poikkeemaan tänään, tervetuloa, en mä mihkään oo lähdössä. Tekasin siinä sitten pullaa, ja riittää sitten pakastettavaksikin
Sitten vähän autoin miestä kattopaneelien laitossa että illalla särki selkää ja kaurapussia jouduin eka kertaa käyttään. Säteili reisiinkin ja vihlo lupaavasti tuolta alhaalta.
Yöllä taas tuli valvottua muutama tunti, yksinkertasesti uni loppu neljän aikaan. Kävin syömässä ja lukemassa vähän lehteä ja jäin sitten alakertaan nukkumaan ja kasilta mies könys alas.
Tää odottavan aika on niiin pitkä |O Nyt en enää edes ehdottele tolle mahaasukille mitään..

turhautunut f ja p joka ei synny ikinä 40+0

 

Onnea nuurikselle :heart:

 

Onnea Nuurikselle

Tänne ei ihmeempiä, eilen saatiin pitkästä aikaa siivottua koko talo ihan perusteellisesti.
Illalla sit käytiin mun vanhemmilla piha saunassa. Itellä se pahin odottamis vaihe jo ohi, ku nyt tullu sellainen seesteinen vaihe et kyllä se vauva sieltä joskus syntyy.
Tsemppiä kaikille elomasuille viimehetkien rutistuksiin =)
enmppu ja kaveri 39+1 :heart:

 

Onnea nuurikselle :flower: :heart: :flower:
ja kiitos synnytystarinasta

 

nuuris onnea peikkoperheelle! :flower: :flower: ihanaa, että teillä meni noin kivasti kaikki

(.) täällä olen päässyt vissiin sukkapuikkokipujen makuun, tänä aamuna tullut pari kivanoloista "sarjaa" tuonne kohdunsuun tienoille. samoin yksi iso alavatsan sattumis"kohtaus", joka voisi olla ollut ikäänkuin supistus. mutta ei selässä tuntunut, jos supparin tarkoitus on siellä tuntua..? ihan uusi kipu se kyllä oli, eikä ollut mikään vatsanväänne. ja jatkuva vatsan kovistelu eli harjoitussuppailu käynnissä. eli eli: lienen minäkin nyt sitten jo etiäisiä saavien joukossa jei!

irtis ja 38+4

p.s. melania kyllä sitä aina jonnekin täällä pk-seudulla mahtuu synnyttämään pittää vain muistaa soittaa synnärille ennen kotoa lähtöä, ettei tule turhia ajeluja laitokselta toiselle. meidän ensimmäinen osoite on jorvi. katsotaan, onko sitten aikanaan tilaa majatalossa

 

Isot onnittelut nuurikselle peikkotytöstä! :heart:

Synttärionnittelut tämän päivän sankareille!! :flower: :flower:

Eilisistä häistä selvidyttiin melko mallikkaasti. Kahteentoista jaksoin mukana juhlia ja sitten oli pakkolähteä kun kengät paino niin saakelisti jalkoja. :/

Palailen myöhemmin lueskelee paremmin. :wave:

HooÄs ja Pimatsu 39+2

 

ihanaa kun on taas synnyttäneitä. onnea!!!

 

Täällä ei ollut kuin kolme pariskuntaa meidän lisäksi tutustumassa ja osastollakin oli aika rauhallista sinä päivänä ainakin. Eli toivoin, että mahtuu hyvin. Kuhan nyt joskus pääsis tuijotteleen synnytyssalin "rauhottavan" vihreitä seiniä. Täällä sanottiin ettei enää mielellään edes anneta tuota ilokaasua henkilökunnan hyvinvoinnin vuoksi. Pitää kinua sitä sen verran, että mieskin saa koittaa

Multa on loppunut kaikki merkit et tää ois tulossa koskaan pian pois Nivuset on välillä niin kipeet ettei oikeasti enää meinaa päästä liikkeelle ja allergiatkin on hyökinyt oikeen urakalla päälle :headwall: Ohan tässä tietysti laskettuun vielä aikaa, mut ois kiva kun oma olo ei olis näin p..ka!

Niin joo käytiin neuvolassa: Viime kerralla tää oli jo kiinnittynyt, nyt yhtäkkiä ei ollutkaan Oli tällä kertaa meen oma neuvolatäti...tiiä nyt sit kumpaan luottaa et onko vai ei. Rupes vaan puhumaan, että mitähän tääl sit heiluttelee...olkapäitäkö. Tuli vähän sellanen ootte te pro-ihmisiä täällä fiilis

Onnea kaikille synnyttäneille! (Te onnekkaat) *mutisee kateellisena*

 

Rouses Mä luulen et nää mun selkäkivut on jotain sellast kun vauva painaa jotain hermoo. Heijastuu välil enemmän vasemmal kankul, välil oikeel... Särkee vaihtelevis tilanteis, esim. voin seistä mut en istuu ja maata, sit hetken pääst voin maata ja istuu mut en seistä enkä kävellä, sit yhtäkkiä ei satu ollenkaan. Ja huomasin eilen et se kipujen "laatu" muuttuu aina vauvan möyrintöjen jälkeen. Eli vois siis veikata sitä hermokipua. Miehelle eilen uhosin et isken siel keskiviikkoses painoarvios semmoset valivalit pystyyn et niitten on pakko käynnistää. Äijä lupas olla taustatukena eli huutaa sitä "nii, nii just, nii" mun selän takaat

Melania Mä en uskalla edes ajatella sitä väentungosta siel synnäril... osastost puhumattakaan. Ahdistaa jo valmiiks... Ei mekään tätä vauvaa kesään tehty, se vaan ny sattu tärppäämään niin et la on elokuus... Esikoinen synty joulukuus ja voin kokemuksest sanoo et sillon oli tosiaan ihanan rauhallist, sekä synnäril et osastol TYKSis... Oonkin uhonnut et jos kolmas vauva viel tulee ni se syntyy kyl sit talvel :kieh:

Ja lämpimät onnittelut peikkotytöstä Nuurikselle! :flower: :heart:

terv. Jennika1983 rv 38+6

 

Onnea Nuurikselle!! :heart:

ja Onnittelut synttärisankareille!!! :flower: =)

täällä samat fiilikset mitkä fosforillakin, tää ei synny varmaan ikinä!!
Turhauttaa! :kieh:
ja vielä enemmän turhauttaa kun joka he***tin pvä, mun aamut alkaa sillä että tulee soitto "vieläkö kasassa" ja ilta loppuu samaan kysymykseen, siis noihin puheluihin. sitten miettivät et miks en jo synnytä, "ootko tampannu mattoja, harrastanu seksiä, siivonnu, saunonu", juu, ja vaikka mä päälläni seisosin niin tuskin auttas yhtään, tuskin on meinaan musta kiinni..

muuten on ihan jees olo (kaiken v-tuksen keskellä) "menkka-jomotus-suppareita" tulee jonkin verran, vauva möyryää ihan älyttömästi kokoajan.
Mutta jännä, mulle on nyt tullu että on ihan kokoajan nälkä, voisin syödä kokoajan.. ja sit oon ihan älyherkkä.. ei tartte mitään edes sanoo kun jo vollotan..

mutta, jospa se tästä, pitää lähteä yrittämään edes jotain tekemään tälle päivälle...

t. Hosso ja Iida 39+5 !!!!! :headwall:

 

Irtosora ei ne supistukset välttämättä kaikilla säteile selkään!! Miulla ei ainakaan esikolta säteilly mihinkään, oli ku ois jollain kivellä tms. vaan painanu tota häpyluuta, ja kovaa... Ja nyt mitä oli sillon yhtenä yönä, ni ne oli sellasia menkkakipuja, mitkä voimistu ja sit laantu. saa nähä mitä ne synnytyssupparit on sit tällä kertaa..

Mie oon myös älyherkkä.. ei tartte ku kuulla joku tietty biisi, ni alkaa kyyneleet valua ja huulet väpättää . ja sit ku aattelee millasta on sit ku saa vauvan taas ekaa kertaa syliin, ni sama homma..

Miulla myös selkä ollu tosi herkkänä täs jonku aikaa.. ei tarttee paljoo seisoo, ni se on ihan tuhottoman kipee, mut toivottavasti helpottaa ku masu häviää!!

Nyt mie taas häviin!!

Äiti lpr 39+5, edelleen

 

jennika1983 haluisin olla kärpäsenä katossa! mikälie sitte selkäkipupäivä eilen ollu, meni ONNEKS yön aikana ohi! oli illalla vaan niin tuskasia olotiloja kun tuntu et ei henki kulje millään kun jotenki veti lukkoon ton yläselän alueen..

viel pitäis ootella muutama tunti et mies pääsee töistä.. onneks alkanu pikkasen vetää pilveen tuota aurinkoo, vois tullakin ihan kunnon vesisateet et vähä viilentäis ilmoja et jaksais itteki panostaa kotitöihin viel.. tekis mieli kamalasti tehdä kaikkee mut ku ei yksinkertasesti jaksa..onneks mies ymmärtää et ei koti kiillä joka päivä ku tulee töistä!

rouses 36 +2(?)

 

Täällä myös mielialat järkyy. Oikein itseäkin ärsyttää ,kun itku tulee niin pienestä. Mies saa kuulla myös kunniansa vähän väliä. Onneksi tytön kanssa jaksaa jotenkuten. Väsyttää myös koko ajan. Aamulla oli kamala vimma tehdä kaikkea. Laitoin hetken valokuvia uusiin kehyksiin ,mutta kun jotain tekee niin alamahaa alkaa heti vihloa. Parin tunnin päästä pitäsi töihin. No siellä saa istua ja puhua vain .

Joka päivä kotona lisää jännitystä. Jos nuo paikat tosiaa mulla aukee noilla pikku supareilla noin niin kohta olen täysin auki enkä tajua mihinkään lähteä . No uskon ,että jossain vaiheessa vedet menee tai alkaa kunnon supparit. Ambulanssilla lähden joka tapauksessa.

Nuuris Paljon Onnea teidän perheelle pikkuisesta :heart: :flower:

-Poni ja Manteli 37+4

 

Kuinkas ollakaan, ne supistukset, joista eilen kerroin (jotka kesti useita tunteja, tiheni ja voimistui) olivatkin jotain prkl:n feikkejä. Lopahtivat ihan yht'äkkiä. :kieh: Olivat muuten tosi hämääviä...! Olin jo valmis lähtöön. Mutta ei... Kyl nyt v-ituttaa..! En jaksa enää odottaa, että jotain tapahtuis. Tapahtuu sitte kun tapahtuu. Eli jouluna. Ehkä. :headwall: Huoh.

 

Tässä Rv37 tänä aamuna otettu

 

mitenkäs saatte noi masukuvat näkymään??? auttakaa |O

 

Ja taas oon täällä.... Siis mua väsyttää niinkun niin paljon.... Oon vaan nukkunu koko päivän ja nyt sain itestäni irti ja kävin kaupassa ja aloin tehä ruokaa.

Onkohan tää nyt jtn synnytystä ennakoivaa kun vauveli on ollu tosi hiljanen koko yön ja tän päivän, ja mä voisin itekin vaan nukkua..? *toiveajattelua* pikkuriikkisiä supistuksia on tullu tänään, ei mitään kovia, silleen että huomasin ne ja ajattelin et nää on varmaan suppareita...
Katotaan vaan ni mäkin oon täällä vielä jouluna :headwall:

Nyt takas hellan ääreen...

 

Onpas täällä tänään ollu hiljanen päivä...

Nyt ois taas hyvä aika lähtee synnyttään, kun typy meni isälleen. Mutta, mutta eipä taida mun toiveeni toteutua.

Melluli:
Toivottavasti pian alkais oleen sun aikas päästä tositoimiin, uskon, että alkaa v*tuttaan.
Kun mua otti jo se niin älyttömästi aivoon, kun yhden yön makas sairaalassa ja sit lähtö kotiin.

Mä taidan tän ehtoon vaan laiskotella, ei oikein jaksais mitään, vaikka tekemistä kyllä olis.
Nälkäkin ois, mutten jaksa tehdä mitään ruokaa. Plääh..

Eikä tosta ukostakaan nyt seuraa oo, kun lähti laittaan autoo. Mun autooni onneks, ettei muitten hommia. Kun munkin ukkoni kuuluu tähän kastiin, jolle soitellaan kaiken maailman autovikojen takia, että tuukko korjaan. Ja sehän yleensä sit menee....

Ennen lähtöönsä tos sano, että voisit vaikka ajella nurmikon, niin päästäs synnyttään, mutta taidanpa jättää sen homman väliin. Vaikka se vois kyllä olla tehokasta puuhaa.

Tylsistynyt Emeelia 38+6

 

Onnittelut pinon uudesta vauvasta!

Melania: Meillä on lasketut ajat niin lähekkäin, että päästään varmaan yhdessä johonkin Naistenklinikan siivouskomeroon synnyttämään miesten avustuksella!
Minua myös ahdistaa täydet synnytyssalit, mutta yritän olla liikaa ajattelematta sitä. Eniten jännittää se, että jos sama kätilö hoitaa useita synnytyksiä, niin miten hän ehtii tällaista paniikkista ensikertalaista auttamaan... Ja täällä ei myöskään todellakaan ole ajoitettu vauvaa mihinkään vuodenaikaan. Saa tulla sitten, kun on tullakseen. Mutta ilmeisesti jos pikkukakkonen joskus tulee ajankohtaiseksi, niin pitää ajoittaa se talveen. En kyllä usko, että oikeasti hirmu moni on mitenkään tarkkaan ajoittanut vauvan syntymää. Useimmilla se ei kuitenkaan onnistukaan ihan noin vain tilauksesta: elokuun 8. päivä, kiitos! Jospa on meneillään vaan ihan yleinen vauvabuumi??

Eilen illalla oltiin iltaa viettämässä. Hirveät alavatsakivut vaivasi. Muut jo kyseli, että nytkö on jo lähtö. No ei. Kivut hellitti, kun nousin ylös ja aloin kävellä. Eikä ne myöskään tuntuneet "oikeanlaisilta" (tai siltä miltä kuvittelen oikeiden supistusten tuntuvan). Pakko oli kuitenkin lähteä aikaisin kotiin, kun en pystynyt enää kivuilta istumaan. Maatessa ei myöskään tuntunut kipuja, istuessa vain.

Marikki ja epeli 37+5