<3<3<3 Heinäkuun Onnenhiput 2011 Maaliskuussa <3<3<3

Kiitosta vaan kaikille myötäelämisestä :heart:

 

Kiitos kaikille myötäelämisestä :heart:

Älähän Nenna nyt ala vainoharhaileen... Onhan tällaset tapaukset harvinaisia Suomessa näillä viikoilla.

Meillä on lapset ottanu asian jotenkin tosi kivuttomasti. Eilen ku kerrottiin, niin poika vähän itkeä tirautti siinä heti. Isompi tyttö on viettäny aikaa tosi paljon nyt parhaan kaverinsa kanssa, jonka luona on nytkin, meni sinne yökylään. Mä aattelin, et varmaan vaan ihan hyvä juttu. Olivat puhuneet keskenään asiasta ja tän tytön äitikin kävi tässä meillä eilen ja juteltiin. Pienimmäinen, 4v ei oikein edes ymmärrä koko asiaa. Onhan se niin epätodellinen se vauva vielä noille ollu, ku siitä vaan on puhuttu ja äidillä on iso masu, siinä kaikki. 4v toteskin sit vaan, et ei hänestä nyt tuukaan sit isosiskoa, kun vauvasta tuli keiju, (enkeliä tarkottaa, mut keijut ja enkelit hällä aina sekasin), mut kyllä hän silti isoksi kasvaa.

Mä oon kertonu kaikille mahdollisille tutuille jo, ketä edes tiesi tästä raskaudesta. Se on mun tapa purkaa tätä juttua.

Kommentoin vielä tuohon synnytyksestä toipumiseen. Mä oon toipunu tosi nopsaan synnytyksistä, mut jälkivuotoa on ollu aika kauan. Kaks tai kolme viikkoa on menny ennen petipuuhien aloitusta...
Kolmosesta vuosin jälkivuotoa vielä jälkitarkastuksen aikaankin, kesti jotain yli 7 viikkoa, mut sekin on kuulemma vielä normaalia Tällä kertaa toi henkinen toipuminen varmaan ottaa aikaa

Mukavaa odotusta ja kevättä!

Elli

 

Mä koin kohtukuoleman vuonna 2004 raskausviikolla 20+0.
Kaks vanhempaani meni silloin vkl sopivasti isälleen. Mutta kun sieltä tulivat sunnuntaina ja yritin tehdä ruokaa,tein ruskeaa kastiketta,paistoin sen niin hyvin että oli mustaa mönjää pannussa.
Se meni sit uusiksi.
Ronin (siis tän kohtuun menehtyneen) velipuoli tokaisi sitten itku kurkussa silloin että haluaa etsiä pitkät tikapuut ja hakea vauvan takasin pilvenreunalta...Ja tää poika oli silloin neljä vuotias,mutta hyvin sekin näytti ymmärtävän kun sanoin että vauva on lähtenyt enkeleiden matkaan.
Ja juuri sen takia tää pelko seuraa aina mukana koska menetys voi tapahtua millä viikoilla vain tai vasta synnytys salissa..
Mutta....eiköhän tämä tästä.Tuntuu vaan niin pahalta kun vieläkin meidän listalta täältä tippuu pois äitejä.

 

Paljon Voimia Ellin koko perheelle :hug:

Kyllä mullakin mielessä käy että mahtaako tolla toisella vauvalla olla kaikki kunnossa, mutta vielä toistaiseksi masussa vilskettä niin paljon että pakko siellä on heidän vuorotella

Ei meilläkään niin kauhean aurinkoinen viikko. Neuvolalääkärin jälkeen törmäsin siihen tolppaan, kylki hiuakn naarmuttus ei muuta, ja rengas repes. Joutusin ostamaan ihan uuden renkaan ko olis viikon kestäny uus tulla. Sitten tuli soitto että isovanhempani on ajanut kolarin, heillä kuitenkin olosuhteisiin nähden asiat hyvin. Ja yht´äkkiä eilen isoisän vointi huonontunut niin että ei annettu enää toivoa ja yöllä oli siirretty teholle hengitysvaikeuksien takia. :'(

Palailen varmaan seuraavaksi tiistaina ultran jälkeen palstoille. Nyt täytyy keskittyä muuhun.

Niisku-rouva + pirpanat

 

Täällä eilen alkoi tuntumaan oikein kunnon potkut, ja niitä sitten tuntuikin todella myöhään illalle.. On se vaan niin hauskan tuntuista, ja kun ei pysty yhtää ennakoida että koska monottaa taas!!

Joo ja torstaina olis nyt rakenneultra, mua niin jännittää ja pelottaa mennä sinne.. Mietinkin jo että perunko koko homman!! En tiiä, pakko vaan asennoitua että vastaan voi tulla mitä vain... : /

Anu ja pikkuinen :heart: 21+0

 

Elli Suuri osanottonia. Voimia.

Liikkeistä Aloin tuntee liikkeet hipaisuna siinä rv17+jotain ja ne on edelleen saman tuntuisia, nyt 22+4. Ja tällä viikolla tuntuu etten ole oikein bongannut niitä ollenkaan. Dopplerilla sydänäänet kuuluu voimakkaana ja istukka minulla on edessä. Voiko näillä viikoilla liikkeet vähentyä vähäksi aikaa tai voiko liikkeiden tuntemisessa olla suurta vaihtelua riippuen missä asennossa vauva on? Parhaiten olen liikkeet tuntenut "alapäässä", kun viime viikolla vauva hakkasi tuonne alas. Ja mulla on niin paljon ilmaa suolistossa, etten välillä osaa sanoa mikä on ilmaa ja mikä vauva. Tulipas purkautuminen.

keiju ja maha-asukki 22+5

 

Heissan,

Täällä vielä uusi odottaja ilmoittautuisi mukaan :wave:. Teidän juttuja lukenut kyllä ahkerasti alusta asti mutta nyt vasta ajattelin liittyä joukkoon mukaan virallisesti. Ikää minulla 25v. ja minun & aviomiehen esikoinen tulossa (LA 23.7.). Poikalupaus saatiin rakenneultrassa ja kovin on vilkas tapaus tämä asukki :heart: Liikkeet tuntuneet jo viikolta 16 asti ja pari viikkoa tömähdellyt jo ulospäinkin. Pääkaupunkiseudulla asustetaan ja synnytyssairaalana naistenklinikka.

Ellille haluan toivottaa vielä paljon voimia ja jaksamista :hug: Tuo teidän 4-vuotiaan kommentti oli aivan ihana, heiltä saat varmasti paljon voimia jaksaa :heart:

Zemar & Nasu (20+0)

 

Niisku-rouva Voimia. Toivotaan, että saavat isoisän kuntoon. Kamalia nuo kolarit.

 

Keiju; eivät tee suuria toimenpiteitä koska päänalueen vammat ovat laajoja ja ikää on yli 80... ja nopeesti tää kaik meni ei pitänyt olla mitään eikä edes kuvis huomattu ku ihan norm. törmäyksestä johtuva isku, mut sit oli tullu aivoihin isompi vuoto ja näin ollen tässä nyt ollaan.

 

Ellille kovasti voimia ja osanottoni :hug:

Niisku-rouvalle kanssa tsemppiä! Sinulle nyt varsinkaan ei olisi suonut enää mitään surun tai stressin aiheita enempää, kun muutenkin on ollut vaikeaa

Kiitos Rumpnisse kun huomautit, kuinka vähän rautaa noissa nestemäisissä rautavalmisteissa on tabletteihin verrattuna! Olin vain tyytyväisenä katsonut, että se 18 mg on yli 100 % päivän tarpeesta. Ei se ole kumma, ettei se mun hemoglobiini ollut noussut paljon yhtään. Mutta tänään marssin apteekkiin ja ostan Obsidanit, niin eiköhän tämä asia korjaannu.

Liisakaisa ja Myyrä 20+6 (enää kolme yötä rakenneultraan, jee!)

 

Pikaisesti tulin sisälle hörppäämään jotakin kuumaa ja sitten jos menisi nautiskelemaan vielä tuosta hienosta ilmasta!

Ellille suuret osanottoni, muistathan antaa itsellesi oman aikasi käydä asiaa läpi. Olet sen ansainnut.

Mahan lääppimisestä olette puhuneet ja mulla raja menee siinä että mies ja lapset saa koskea, muiden ei sitten todellakaan tarvitse vaivautua, mun maha ja sillä selvä. Eipä tosin kovin moni ole tullut edes yrittämään...

Palautumisesta synnytyksen jälkeen. Mä olen ollut ratsailla viikon kahden jälkeen synnytyksestä, vaikka olisi ollut tikkejäkin. Ei nyt hirveää koulurääkkiä, mutta kevennellen olen mennyt.

Eilisessä neuvolassa kaikki hyvin.
Painoa ei ollut nyt kuukaudessa tullut yhtään lisää, mutta ihan hyvä vain jos hieman rauhottuisi senkin nousu
Sokerirasitukseen joudun minäkin kuulemma, yök!

 

Ei vitsi, unohdin viimeksi kommentoida noita kukkiksen ultrakuvia. Ihan mahtava asento pikkuisella

Keiju, mäkin olen välillä miettinyt noita liikkeitä, kun ei ne vielä mitään selkeitä potkuja mun mielestä ole. Välillä tulee kovempia tömäyksiä, mutta sitten saattaa mennä pitempään että tuntuu vaan sellaista "kuplimista". En silti ole huolissani, kun kuitenkin tosi paljon erilaista vilinää tuolla masussa tuntuu Ja muistan kyllä monesti kuulleeni, että vielä tässä vaiheessa liikkeiden tunteminen voi vaihdella tosi paljon just esimerkiksi lapsen asennosta riippuen. Ja eihän niillä pikkuisilla kuitenkaan ihan kaameita voimia vielä ole, ja tilaankin runsaasti, joten kaikki potkut ei varmaan kovana tunnu. Näin mä olen itseäni rauhoitellut

Zemarille tervetuloa

Kivan rohkaisevia kommentteja tuosta palautumisesta
synnytyksen jälkeen. Välillä saan päähäni hirveitä kauhukuvia siitä, kuinka en pysty tekemään yhtään mitään moneen viikkoon, mutta toivotaan nyt ettei ihan sänkypotilaaksi joudu...

Sillis ja ipana 22+4

 

Minä lahopää olen taas jättänyt yhden viikon itseltäni pois Eli 22 rv sijaan niitä on 23+2.

Niisku-rouvalle voimia ja jaksamista :hug:

Muumi ja pikkumies 23+2 :heart:

 

Elli: Voimia! :'(

Liikkeet: Olen niiiiiin helpottunut, kun liikkeet on alkanut tuntua todella selvästi, nyt ne tuntuu muulloinkin jo kun illalla. Töissä huomaan ku stressaan, niin pikkunen liikkuu vikkelästi.

Meillä alkoi koko porukalla talviloma eilen. Eilen tultiin Seinäjoelle mummulaan ja huomenna ois tarkotus lähteä oman perheen kanssa kylpylälomalle, jota on odotettu jo pitkään...Oma vointikin on niin hyvä, että shoppailu ja uima-altaissa lilluminen on enemmän kun tervetullutta tämän työhässäkän keskelle...Sitten nuorimmainen alkoi tänään sairastaan, kuumette 38.8...Tää ei ole totta!!! Katotaan nyt miten tauti kehittyy... Ens viikonloppuna pitäs sitten palailla kotia kohti, koska viikonloppu juhlitaan esikoisen 6v synttäreitä... Mihin tämä aika menee????? :heart: Mun vauva on jo noin iso...

Minttu-82 ja Ilmari 19+2 :heart:

 

jotenkin väsyttänyt taas. tuntuu että oon aina jonkin 3 päivää oikeinkin pirteä ja sit tarviinkin unta noidenkin päivien eestä, ja tänään on tuo "lepopäivä".

Eli eikun lepäilemään...
kukkis ja neiti 21+0 poks!

 

Elli Osanotto suureen suruunne minunkin puolestani :'( :hug: Voimia matkaan maanantaille ja jaksamista surutyöhön :hug:
Nämä on järkyttävää luettavaa joka kerta :'(


Niisku-Rouvalle Jaksamisia myöskin ja toivon säteitä isoisän paranemiseen :hug:

Tervetuloa Zemar! :flower:

Minttu-82 Mukavaa hiihtolomaviikkoa teille! Toivottavasti kuopuskin toipuisi nopeasti eikä tarttuisi teihin muihin jotta loma olis mahdollisimman loma!

Mahan hinkaajat esikoista odottaessa anoppi tais olla (onneksi!) ainoa joka jaksoi lääppiä mutta se oli kyllä sitäkin raivostuttavampaa. Hänelle siitä sanoinkin lopulta että en tykkää mutta hän tekee mitä tahtoo joten tais vielä kiellonkin jälkeen taputella :kieh:
Nyt ei ole vielä taputellut, toisaalta olen ehkä tietoisesti harventanutkin näkemisiä, rajansa se on hössötykselläkin.

kukkiksen Ultrakuvat on ihania :heart:
Meillä ei saa rakenneultrasta kuvia mukaan, höh :|


Nyt nukkumaan, päivä on mennyt pihalla lumitöissä, mies puhdisti meidän talon rännit jäästä ja lumesta, minä lapioin talon ympärystän lumivapaaksi, aikamoinen työ vaikka ajattelin alkuun että äkkiäkös siitä puoli metriä lapioi pois. Nyt on selkä kipeänä mutta vesivahinkojen mahdollisuus vähäisempi

Öitä :wave:

Jasmin ja siiri rv 18+6

 

Huomenta kaikille!

Ja heti aluksi Ellille voimia! Juuri edellispäivä ajattelin että meidän pinossa ollaan jo niin pitkällä että näitä uutisia ei varmaan enää tulisi, joten suuresti järkytyin kun eilen illalla avasin koneen ja näin suruviestisi! :'(
Myös Niisku-rouvalle jaksamisia!

Ihan ultrakuva kukkis!

Koirien vaistoamisesta olivat jotkut puhuneet. Meidän 2,5kiloinen pikkupiski (täysin kouluttamaton:ashamed ei kyllä tällä hetkellä tajua mistään mitään. Hyppii mahan päällä koko ajan ja tänä aamuna kun määräsi minua heräämään ja viemään pissille niin tuli mahan päälle ja oikeen monotti kohtuun takajaloillaan! Mutta alkuraskaudessa kun olin aivan tajuttoman väsynyt taisi hauva luulla että olen pahemminkin sairas. Seurasi minua jokapaikkaan eikä antanut hetkeäkään olla rauhassa. Koko ajan oli iholla kiinni ja nukuttiin sitten sylikkäin aina se 14 tuntia vuorokaudessa. Ja jos isäntä yritti tulla lähelle pikkunen oli mun päällä ja murisi isännälle että mua ei saa häiritä! Oli kyllä meidän pikkuhauvallakin raskaat ensimmäiset kolme kuukautta, siitä oikeen näky et oli niin huolissaan että oli ihan uupunut!

Liikkeet oli poissa melkeen neljä päivää! Onneksi tulivat edellispäivä takaisin ja ehkä hieman voimakkaampina kuin ennen. Eilen makoiltiin sohvalla ja katottiin leffaa miehen kanssa. Mies siinä samalla paineli kevyesti vatsan päältä. Yhtäkkiä hän ilmoitti, kuin oikee asiantuntija, että vauvan selkä on tässä ja jalat täällä. Ihmettelin, että mistä se sen tietää kun ei ole vielä tuntenut potkujakaan, mutta totta tosiaan siinä missä mies sanoi vauvan olevan tuntui aivan selkeä kova kohouma ja jalkojen puolella oli vatsa aivan pehmeä. Ja myös liikkeiden perusteella voisin sanoa vauvan olleen sillä hetkellä juuri siinä asennossa! Varsinainen neuvolatäti tuo minun mies! Oltiin kumpikin ihan innoissaan ja sitten siliteltiin yhdessä vauvaa!:heart:=)

Mahanhinkkaajista minulla ei ole vielä kuin yksi kokemus kun hyvä ystäväni alkoi hieman hiprakassa (tyttöjen ilta viimeviikolla) oikeen kunnolla hierustamaan vatsaani! Hieman kyllä tuli epämieylyttävä olo, ei vauvan vuoksi, vaan itseni vuoksi. Tuntui oudolta että joku käy minuun kiinni niin intiimisti ja kuitenkin mukamas hyväksyttävällä tavalla! No ehkei minua haittaisi pieni hipaisu tai tökkäisy, mutta sellainen oikea tunnustelu kyllä tuntui inhottavalta.

No mutta tänään ois vuorossa sukujuhlat miehen suvun puolella! Saa nähdä millaisia kommetteja tulee ja onko sielä mahanhinkkaajia!

Tiinu ja nappula 19+5

 

Siilis Kiitos informaatiosta, onneksi muillakin samaa. Viine yönä keveri sitten mullakin liikkui koko viikon edestä.

Tiinu85 Kiva, että muillakin menee vaihdellen.

keiju ja maha-asukki

 

Voi itku, olin ihan missannut Ellin surulliset uutiset. Ihan hirveästi jaksamista vaikeimpien aikojen yli. :hug:

Täällä ollaan jo muistaakseni aikaisemminkin puhuttu hankinnoista. Oletteko jo tehneet ostoksia? Mun mielestä on ihan hirveän vaikeaa hahmottaa, kuinka paljon mitäkin vaatetta vauva tarvitsee. Olisi ihanaa, jos olisi joku yksiselitteinen lista tarkkoine kappalemäärineen, mutta mahdotonhan sellaista on tehdä, kun nämä ovat niin yksilöllisiä juttuja...

Onkos kellään muuten kokemusta Manducasta? Olen ollut tähän päivään saakka sitä mieltä, ettei moista kapistusta meille tule, mutta tänään aiheesta lueskeltuani pyörsin päätökseni. Nyt olen melkein varma, että moisen tahdon, vielä pitää miettiä satsaako uuteen vai koittaako etsiä jostain vähän käytetyn vekottimen...

Ei ole näköjään tänään foorumi toiminut, vai onko vika täällä?

 

Ellille ja koko perheelle jaksamista suuren surun kanssa. Eipä oikeen sanottavaa ole:hug:

Synnytyksestä palautumisesta kaikkia vastauksia en edes lukenut, mutta yllättävän moni kertoi parantuneensa parissa viikossa.
No mulla kesti 3 viikkoa ennen kuin kärsi istua edes sohvalla. Jälkitarkistus oli 7 vk synnytyksestä(muistaakseni) ja vasta viikko sen jälkeen seksiä uskalsi kokeilla ja se kyllä pelotti. Mut ei sit kuitenkaan sattunut.
Epparihaava vaivas vielä puolivuotta synnytyksen jälkeenkin ja kävin sitä näyttämässä gynelle kun ajattelin et jos se on jotenkin liian kireälle ommeltu, mutta lekuri sanoi että arpi lakkaa sattumasta ajankanssa kun menkat taas alkaa ja niin sitten kävikin.

Mutta kuten sanottu, toivon että tällä kertaa ei tarvi tuntia ponnistaa ja ettei tarvi leikata epparia.

mahantaputtelijoista ei ole ollut haittaa, kovinkaan moni ei ole tullut kosketusetäisyydelle eikä mua oikeastaan haittaakaan.

NR jaksamista huonojen uutisten kanssa.

ON viikko mennyt kuumeessa ja flunssassa, olo on vieläkin aika vetopois. Nyt lapsi on vuorostaan kipeä. Vauva potkii tosi paljon ja neuvolassakin suorastaan häiritsi sydänäänien kuuntelua kun vaan siirtyili alta pois. Sf-mitta oli 22cm, sentin enemmän kuin esikosta näillä viikoilla. Painoa oln kuitenkin tässä kohtaa 2 kiloa vähemmän kuin viimeksi. Hyvä niin.

Bree 23+5

 

hih, jos mulla eilen oli se väsypäivä niin tänään on ollut tarmonpuuska! Oon siivonnut lähes kaikki keittiön kaapit Ihana olo kun saa heittää turhaa roinaa pois! Kuinka sitä olikaan taas kertynyt noin paljon...: / Mutta vielä on tekemistä kyllä muillekin päiville, täältä ei nuo kaapit, laatikot ja hyllyt ihan heti lopu

Huomenna mäkeen tytön kanssa, eli taas tuli vaan pikainen päivitys ja nukkumaan!
Kukkis ja neiti 21+1

 

Tääkin ilmoittelee olemassa olostaan.. Vielä ollaan mukana..

ElinaMarialle ja Ellille suuren suuret halaukset ja paljon voimia.. :'(

Pikaiseen siis vaan oon lukaissu pinot läpi..
Paljon onnea heille joilla hyvät kuulumiset rakenneultrasta ja onnittelut myös tyttö/poikalupauksista.. :heart:

On vähä suru puserossa kun rakas mummini nukkui tänä aamuna pois.. :'(
Muuten voidaan suht hyvin, pieniä töks töks liikkeitä tuntuu ja muljahteluita.. Mitä nyt tyttö on nyt kipee ja mulla antibiootti kuuri menossa otsaontelotulehduksen takia.. Ti olis sit kauan odotettu rakenneultra.. :heart:

TB ja pikkuinen rv 20+2

 

Oli ehkä maailman ihanin herätys.. Pikkuinen liikuskeli het niin masussa, että kaks kertaan tuntui käteenki selvä liike!!!! :heart: Siis niin ihana tunne!!!!!!!


Anu ja pikkuinen :heart: 21+2

 

Hankinnoista Meillä ei oikeastaan ole enää paljoa ostettavaa, jotain pientä. esim amme, tuttipulloja/tutteja ja harsoja. Kaikki muu ei ole kun hakea meille Vaatteita alkaa olemaan niin paljon, että pakko oli pistää itelle stoppi että nyt ei saa enää ostaa yhtään lisää... Mulla on vaatteista tehtynä semmonen hieno excel-taulukko, mutta menin vähän sekasin sen kans siinä vaiheessa kun poistelin sieltä tyttöjen vaatteita, en ollukkaa kaikkia sinne merkinny.. nyt se on vähän sinne päin eikä oo tarkkoja lukuja. Mutta bodeja esim. alkaa olla aina yhtä kokoa n. 10... plus että oon saamassa vielä äitiyspakkauksellisen poikien vaatteita

Liikkeitä tuntuu vähän väliä, välillä tuntuu että nukkuuko tuo ollenkaan

Mulla on alaselkä ihan rikkipoikkisärki Yöt on välillä hirveetä tuskaa nukkua ku käy niin kipeää, ei kestä istua kauaa, eikä seisominenkaan tunnu kivalta. Nyt kun heräsin niin kuulu vaan hirvee paukkimista tuolta selästä. Saa nähä mitä tässä vielä käy.

Merlina ja muru 22+4

 

Huomenia!

Synnytyksistä olen palautunut hyvin. Ekasta jouduttiin tekemään eppari ja silloin meni vajaa kaks viikkoa, niin pystyi täysin normaaliin elämään myös makkarin puolella. Toisesta ei tullut tikkejä lainkaan ja sen viikon verran lähinnä jälkivuodon vuoksi odoteltiin. Lenkillä kävin reippaasti jo seuraavana päivänä, eikä tuntunut yhtään pahalta. Aika nopeasti siis molemmista.

Masu Mä jotenkin ymmärrän, että jotkut heltyvät sitä taputtelemaan, eikä asia häiritse yhtään. Yllätyin, kuinka moni täällä koki häiritseväksi. Mä olen kyllä muutekin tällaista halaavaa tyyppiä, tulee usein tervehdittyä halaamalla, joten ehkä minulle ei ole niin tärkeä se oma tila.

Meillä tuo uroskoira on kyllä selkeästi muuttunut raskauden myötä. Tuntuu, että se pitää nyt huolta tästä mun henk. koht. tilasta . Asettuu ihan selvästi minun ja muun maailman väliin ja jos vähänkin säikähdän on heti valppaana tarkkailemassa ympäristöä. Se kun on tälläistä vahvasti puolustusviettistä terrierirotua, niin selvästi vahvistunut tämä piirre. Ajattelen sen olevan aika luontaista koiralle, joten suvaitsen hieman enemmän nyt tuota vahtaamista. Edellinen koira ainakin lakkasi tuon hetki synnytyksen jälkeen ja samoin uskon menevän nytkin. Tuohan se itsellekin turvaa =).

Onko kukaan muu kuullut tuosta ibuprofeiinista mistään. Apteekissa sanoivat, että suositukset olisivat nyt tosiaan muuttuneet niin, että 2 ensimmäistä kolmannesta saisi käyttää... Enpä silti ole uskaltanut, ajattelin nyt ke kysellä neuvolasta, jos muistan...

Ipana pitää kauheaa vauhtia yllä nyt jo n. parin tunnin välein yötä päivää. Tutuu potkut ihan selkeinä muksahduksina ja kuperkeikkaa heittää myös. Olipa eilen ensimmäinen tuntuva hikkakin . Edellistä odottaessa sanottiin neuvolassa, että sitten kun liikkeet tuntuvat suht säännöllisesti on hyvä alkaa niitä tarkkailemaankin.

Maistuu viinirypäleet, mansikat, vadelmakiisseli, kananmuna, raejuusto, ruisleipä

Hankintoja Hoitopöytä, sitteri, lämpöpussi, vaatteita. Puuttuu vaunut, kaukalo, pinnasänky, lisää vaatteita... Ainakin...

Knox ja Papu 19+4