Hei vaan!
Paljon tullut taas kirjoituksia parissa päivässä, hyvä niin!
Isyysloman aikoo mies pitää ja osan vanhempainvapaasta ja minä sitten perään jään hoitovapaalle. Esikoisesta mies jäi isyyslomalle heti vauvan synnyttyä. Tuntui turvallisemmalta, kun ei tarvinnut heti olla vauvan kanssa kahden. Tosin, mies kävi muutaman kerran töissä iltaisin.
Nyt, kun toinen tulossa, niin miehen isyysloma menee varmaan pitkälti esikoisen "viihdyttämiseen", jotta saadaan hänet tottumaan uuteen tilaneeseen kivuttomasti.
Onneksi on kesä ja voi heti lähteä ulos! Eskoinen syntyi keskelle kylmintä helmikuuta ja oltiin ensimmäiset kaksi viikkoa neljän seinän sisällä.
Varsinaista kesälomaa miehellä ei tule olemaan, koska on yrittäjä ja työ on niin kausiluontoista painottuen juuri kesään, mutta voi siis itse sumplia vapaapäiviä ja mennä fiiliksen mukaan.
Vauva liikkeet tuntuu täällä ihan joka puolella, missä milloinki, eli kovasti pyöriskelee ympäri.
Lastenhuoneesta oli puhetta. Meillä esikoinen siirtyi ihan vasta äsken juuri ennen 3-vuotispäiväänsä nukkumaan omaan sänkyyn, koska potki niin paljon unissaan.
Ja nukkuu nyt ns. sivuvaunussa lastensängyssä meidän vieressä.
"Lastenhuone" asunnosta löytyy, mutta sille ei ole käyttöä, joten se toimii miehen työhuoneena ja pyykinkuivatushuoneena
Vauva tulee nukkumaan perhepedissä, siinä on kätevintä hoitaa yösyötöt ja ainakin esikoinen nukkui alusta asti yönsä tosi hyvin, kun sai olla vieressä.
Nyt tosin haasteena on se, että esikoinenkin saattaa haluta tulla viereen, kun vauvakin saa olla ja silloin sängystä loppuu tila.
Tyttö tässä eräänä päivänä jo kyseli missä vauva tulee nukkumaan? Vastasin, että minun vieressä ja siihen hän sanoi anelevalla äänellä, että hänkin haluaisi...Voi toista :'(
No, kyllä hätä keinot keksii. Katsotaan tilanne uudelleen, kun on sen aika.
Rauta. syön Obsidania 100mg, josta en saa juuri ollenkaan vatsaoireita. Retaferista sain kamalan ummetuksen, vaikka annotus oli vain 50mg.
Otan ton Obsidanin tyhjään vatsaan aamuyöllä ja ainakin oman voinnin perusteella se on nostanut hemppaa. Täytyy tarkistaa neuvolassa 2 vkon kuluttua.
Söin tässä välissä myös nestemäistä Iron vital F-nimistä litkua, mutta huoamsin vasta kuurin aloitettuani, että suositeltu vuorokausianoos sisltää vain 20mg rautaa, eikä se mulle riitä. Olisin tietysti voinut ottaa suuremman annoksen, mutta aine on melko kallista; yksi pullo olisi hujahtanut viikossa.
Raskauden aikaisesta hehkusta en tiedä..Iho on pakkasen kuivattama, mutta tukka ei likaannu niin nopeasti kuin ennen. Hikoiluttaa melko paljon. En tunne hehkuvani, mutta mies sanoi tässä yksi päivä, että näytät tänään hyvältä
Ehkä siksi, että olin ollut pari edellistä päivää tosi väsynyt ja päänsäryn kourissa ja varmaan aika kalpea ilmestys.
Synnytyksestä palauduin edellisellä kerralla suht nopeasti. Kaksi ensimmäistä päivää istuin sairaalan rengastyynyllä, jälkivuoto taisi kestää 10 päivää. Mutta pystyin liikkumaan ihan normaalisti, siis kävelemään ja tekemään kotityöt. Urheilua en edes yrittänyt harrastaa.
Seksiä ei tehnyt mieli harrastaa melkein kahteen kuukauteen, varmaan hormonien takia ja tietysti siksi että sain kaksi tikkiä nirhautumiin ja ne vihloin ikävästi (tikkien sulaminen kesti kesti ainakin 1,5kk).
Lisäksi tilanne tuntui ihan oudolta, koska vauva nukkuin omassa sängyssään tai kaukalossa, mutta jotenkin "kolmas henkilö" oli silti läsnä
Ja jotenki ajatukset oli niin paljon vauvassa, ettei sitä osannut rentoutua.
Imetys ja sitä kautta hormonit vaikutti minuun ylipäätänsä, niin että mies joutui loppujen lopuksi kärsimään melkoisen "kuivasta kaudesta" siihen asti, että lopetin imetyksen, eli 1v 4kk.
Joku mainitsi
liikuttumisesta. Joo, mä rupesin itkemään esikoisen päiväkodissa vanhempain-keskustelussa, kun tuli puheeksi se miten paljon tyttö puhuu muista ihmisistä ja erityisesti famostaan puhuu kuulemma päiväkodissa paljon. Liikutuin siitä miten tärkeä isoäiti on tytölleni. Ylipäätänsä itkuherkkyys tai pikemmiten liikutusherkkyys on ollut aika matala viime kuukausin.
Vauvavakuutusta ollaan harkittu. Esikoiselle sellaista ei otettu, eikä sille olisi ollut tarvetta.
Tähän mennessä on jouduttu käymään lääkärissä kaksi kertaa hänen kanssaan ja noissa vakuutuksissa se omavastuu on yleensä noin 50 euroa, joten jos terveyskeskuksesta saa ajan heti, niin en näe järkeä lähteä yksityiselle. Mutta vakuutusta ollaan siis harkittu toiselle, jos sattuukin niin että sairastelua on enemmän. Eikös se ollut 3 kk ennen laskettua aikaa, kun tuo pitää ottaa?
Tulipahan taas tekstiä, jäiköhän jotain kommentoimatta...
Oma olo on varsin hyvä, mitä nyt nuo ikävät supistukset välillä illalla kiusaavat, varsinkin heti selinmakuulle mentyä ja jos virtsarakko on täynnä. Ja tietysti silloin, jos on stressannut jostain kovasti.
Onkos muilla muuten hankaluuksia maata selin? Esikoisesta en voinut ollenkaan olla selinmakuulla raskauden puolivälistä eteenpäin, koska kohtu kuulemma painoi jotain isompia verisuonia ja tuli huono olo. Jas nyt tässä raskaudessa on aika sama juttu. Selinmakuu tuntuu epämielyttävältä.
Rumpnisse ja Hilma 21+1