3/2006 Maalismammat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Janis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
joopa joo... tuntuu että oon jääny kyl ihan paitsioon, tiiän etten kirjottele tänne paljoo mut kai sitä nyt silti voi ""huomioida"" et jotain kommentoin ja kommentoida takasi. turhalta hommalta tääki tuntuu. enpä taida ensi keskiviikon sektion jälkeen tullakaan kertomaan mitään kuulumisia kunnei tunnu toivotulta tänne. ymmärrän hyvin niitä monia jotka on jättäneet kommentoimatta asioita kun tuntuu jäävän ulkopuoliseksi. ensi keskiviikkona mulla onkin sitten oma poikavauva kainalossa ja sitten voinkin jättää tämän paikan kokonaan.

sere 38+1 (pian poikavauvan äiti)
 
Onnea uusille vauvoille ja vanhemmille ja tsemppiä sektioon tai synnyttämään lähdössä oleville.!

Täällä ei edelleenkään mitään merkkiä mistään. Neuvolasta tulin juuri. Niiden vaa'an mukaan painoa oli tullut 900g, vaikka kotivaa'an mukaan 500g. Tiedä häntä. Turvotus on kuitenkin valtaisa. Yöllä kun käy vessassa, ei meinaa saada nakkisormillaan vessapaperista kiinni! Verenpainekin oli vähän tavallista ylempänä (126/86), mutta ei kuulemma vielä huono, ja kun pissakin oli puhdas, niin ei hätää sitten. Mutta käski tarkkailla päänsärkyjä ja muita tuntemuksia.

Sf-mitaksi sai 36, mikä on aika huimaa kehitystä, kun 2 viikkoa sitten oli vielä 32! Alkoi pelottaa. Käsikopelolla arvioi, että on jo yli kolmikiloinen, meillähän ultraennuste antoi lasketuksi ajaksi 3,1-3,2kg. Kuulemma tosin otus oli mahassa parhaillaan aika suorana, mikä saattaa osin selittää tuota isoa mittaa.

Näin taas hassua unta viime yönä (hassua, aina tulee unia vain synnytyksen ennusmerkeistä, kertaakaan en ole nähnyt unta itse synnytyksestä tai vauvasta). Unessa limatulppa tuli, ja se oli ihan oikea tulppa, sellaista kumintuntuista ainetta ja siinä oli jengat. Miehen kanssa sitten ihmeteltiin siinä unessa, että jännä, miten solumateriaalista voi muodostua sellaiset jengat :D
 
ihan samalta täälläkin välillä tuntuu.eipä tarttee kysellä mitään kun vastauksia ei kumminkaan tule!vissiin nämä pitää vaan keskustelua yllä ketkä käyvät siellä tapaamisessa!
 
Mun tekee kyllä mieli puolustaa tätä porukkaa... kyllä mulle on ainakin aina vastattu, kun olen jotain kysellyt, vaikken ole käynyt tapaamisten lähelläkään. Onhan se selvä, että niillä, jotka on henk.koht. toisensa tavanneet, voi olla omia juttuja, joista pn puhuttu livenä, ja niitä osittain täällä jatketaan, mutta eipä mua ainakaan häiritse. Ja ei kyllä itsekään tule kaikkiin kysymyksiin vastattua läheskään, mutta se ei kyllä ole kirjoittajasta kiinni (yleensä ei edes muista, kuka kysyi mitä), vaan siitä, kuinka kiire on, ja kokeeko, että itsellä on asiasta mitään sanottavaa.

Tämä on ehdottomasti positiivinen saareke tällä palstalla. Muissa ketjuissa miettii aina tarkkaan, uskaltaako omaa nimimerkkiään laittaa, ettei tulisi lokaa niskaan, mutta täällä olen kyllä uskaltanut kirjoitella kaikki jutut omalla nimimerkillä. En tiedä, millaisia muiden kuukausien ryhmät on, mutta maaliskuisista en paljoa valittamista löydä.

Tsemppiä kuitenkin serelle sektioon, ja tule ihmeessä kertomaan kuulumisia. Kyllä mä ainakin haluan kuulla kaikista, ja veikkaanpa, että niin haluaa moni muukin.
 
Olen Sintin kanssa ihan samaa mieltä. En itsekkään ole aina kommenttia saanut jokaiseen kysymykseeni, mutta tosiaan ajatellut sen johtuvan ihan vaan siitä ettei muut ole osanneet asiaani vastata. Kuten en myöskään itse aina osaa. Ja välillä ne kysymykset menee ihan ohi jos on tullut vauvauutinen :) Mun mielestä täällä keskustelussa on ollu tosi hyvä ja kaikki huomioonottava ryhmähenki!

Oma napa:
Oon välillä niiiin kipee et meinaa itku tulla. Tuntuu kun häpyluu ois murtunu tai jotain. Onneks se sit välillä kuitenkin helpottaa aj voi liikkua normaalisti. Viime yö oli kyl aivan kamala. Hampaat irvessä sai kylkee kääntää :(

Onnea koitokseen kaikille synnärille menijöille!! Toivon todella et kaikilla menee yhtä hienosti noi synnytykset mitä ketjulla tähänkin asti :)
 
Kiitos Sportti ja Stella,

Ihana tunne on varmasti saada vauva vihdoin syliin. Nyt onkin aika iso huoli ja jännittää kun tuntuu, että lapsivettäkin tiputtelee pöksyihin silloin tällöin. Onneksi vauva on hyvinkin eloisa, että tiedän hänellä kaiken olevan toistaiseksi hyvin. Kätilökin juuri soitteli ja antoi ohjeita huomiseksi. Tylsää on että mun pitää olla aamulla Kättärillä jo aamu seitsemältä, mutta leikkaus on joskus 8-14, riippuen niiden tilanteesta. Onneksi isäkin saa olla paikalla leikkauksessa ja minäkin olen vain puudutettuna en nukutettuna ja saan vauvan heti syliin. Kerron sitten kotiuduttuani miten meni.

Tsemppiä, hyviä vointeja ja hyvää viikonloppua kaikille!
 
Olikin tullut useampi viesti sillä välillä kun oman kirjoittamisen lomassa olin pariin otteeseen puhelimessa.
Kaikki soittelee nyt ja kyselee huomisesta...

Sere ja kumppanit. Sori, ei ole ollut tarkoitus syrjiä yhtään ketään. Totuus tosin on, että tietenkin niistä ihmisistä, jotka on tavannut livenä tulee väkisinkin ns. konkreettisempia kavereita. Mutta kyllä silti mielestäni kaikkien kommentit tänne ovat yhtä tervetulleita ja hengessä ollaan aina mukana ja kommentoidaan oman tietämyksen ja jaksamisen mukaan. Itse ainakin olen viime aikoina usein voinut niin huonosti, että en jaksa kirjoitella niin usein. Sitä paitsi näissä maaliskuisissa on mielestäni ollut ihanan asiallinen linja, ei mitään hörhöilyä tai turhaa paniikin lietsontaa vaan kannustamista. Kivaa porukkaa mielestäni.

Olet Sere näemmä kohtalotoveri sektion suhteen, joten tsemppiä kovasti! Itselläni se on edessä huomenna.

Hyvää laskettua päivää Vaniljalle ja Janikselle :). Ei sitten tainnut tarkoittaa mitään meidän kolmen kohdalla ainakaan :). Stella kuulostaa ihan siltä, että lähtö lähenee, mutta niinhän se oli omalla osallanikin pari viikkoa sitten... tiedä näistä. Hyviä vointeja! Ei tästä ryhmästä kellään loppujen lopuksi kauhean kauaa enää voi mennä. Loppusuoralla mennään kaikki :).
 
Sere, ikävää, että susta tuntuu tolta. Minäkään en ole ollut yhdessäkään tapaamisessa, mutta en ole silti tuntenut jääväni paitsioon. Mun mielestä se on ihan ymmärrettävää, kuten Sinttikin kirjoitti, et jos on tavannut henk.koht. on erilaista varmaan kirjoitella, kuin muilla. Mutta koen myös, et olen saanut kysymyksiini vastauksia ja olen vastaillut muille.
Minusta ainakin olisi mukava kuulla sun synnytyskertomus, kunhan pääset pois sairaalasta.

Onnea taas pienen nyytin saaneille! Monella onkin jo vauva kainalossa, tahtoo kans!

Alisa 39+2
 
Moikka kaikille, onnee vauvan jo saaneille ja tsemppiä sektioon lähteville!

Neuvolakuulumisia: Paino on lähtenyt hurjaan nousuun kun ei se aluks meinannut nousta ollenkaan. Viimesten viikkojen aikana tullut jo reilusti yli kilo per viikko, mutta turvotuksen piikkiin ne nyt sitten ilmeisesti laitetaan vaikkei mun mielestä mulla pahaa turvotusta ole ollutkaan.
Hb oli reilu viikko sitten 93 ja neuvolantäti uskoi vanhan laitteen antavan vain huonon tuloksen, mutta kehotti syömään rautatabletteja kuitenkin. No nyt sitten testailtiin uudella laitteella ja hb oli 103, joten nestemäiselle rautakuurille jouduin kuin tabut ei enää ehdi nostaa hemoglobiinia tarpeeks korkeelle ennen synnytystä. On kyllä pahan makusta litkua, mutta toivottavasti ehdin voittaan tän anemian ennenkuin vauva syntyy.
Menkkakivut vaan pahenee ja supistukset kovenee että tuntuu jotenkin vaikeelta uskoo että laskettuun aikaan asti mentäis mutta saas nähdä. Helppottunut ainakin oon kun täysaikaseks asti päästin kun vauva ehti jo tulla melkein tähän maailmaan yli kaks ja puol kuukautta sitten!

Joku kyseli aikasemmin lapsiveden määrästä. Mä oon ainakin lukenut että lapsiveden määrä on runsaimmillaan kolmannen kolmanneksen alussa (n. 1,5 litraa) ja siitä loppua kohti vähenee. Synnytyksessä lapsivettä olis enää 0,5 - 1,0 litraa ja siis kun lapsiveden määrää tarkkaillaan niin tulos olis aina suhteutettuna viikkoihin eli vaikka määrä väheneekin niin määrä voi silti olla vielä ihan normaali.

Dina 38 + 2
 
Onnea uusille äideille! Vauvoja tulee siihen tahtiin, että ei nimimerkeissä enää pysy mukana.
Tiitu kirjoitit että yöllä täytyy hampaat irvessä kylkeä kääntää. ihan sama juttu mulla. Nivusiin ja lantioon plus häpyluuhun ottaa niin vietävästi. Ja sitä kipua on todella vaikea kuvailla. Ei pistä, mutta kiristää, ei särje mutta sattuu.
Meillä on huomenna neuvola. Viimeinen ultra. Täällä pienessä kunnassa on se hyvä puoli että kun ei ole paljon odottajia niin voi päästä useampaankin ultraan.
 
Kuulostaapas osan oireet niin tutuilta. Kyljen kääntäminen hampaat irvessä (itse siirsin käsin jalan toisen yli...) ja tuo häpyluu on varmasti murtunut -efekti. Ja sitten alati kiihtyvät menkkakivut. Itsellä vielä megalomaaninen närästys.

Lohdutukseksi kuitenkin kaikille: itsellä nuo kaikki vaivat jäivät synnytykseen. Ja siis ihan oikeastikin, eikä vain sen vuoksi että vauva korjaa kaiken. Toki tilalle tuli eppari haavan tykytys, mutta sitä nyt ei kannata murehtia ennen synnytystä.

Sitten vähän tästä ketjusta. Itse asun pohjoisessa, enkä ole noihin tapaamis juttuihin mitenkään päässyt sisään. Olen silti mielestäni ollut keskusteluissa mukana ihan normaalisti. Eihän aina ole noita vastauksia ja kommentteja heti saanut, mutten ole osannut sitä syrjintänä ottaa. Vastakin joku kyseli jo toistamiseen lapsiveden määrästä ja saikin sitten ensimmäistä huhuilua paremmin vastauksia. Itse en esim tuohon lapsivesi juttuun osannut oikein sanoa juuta enkä jaata, ja tästä syystä jätin vastaamatta.

Usein myös uhraan netti ajan siihen, että saan luettua ""ketjun kiinni"", eli kaikki siihen mennessä kirjoitetut ja sitten en ehkä enää ehdi vastaka kennelkään.

Lisäksi nyt vauvan kanssa olen jo vähän ulkona, kun kaikki uudet jutut liittyy jo lähinnä vauvaan.

Tsemppiä kaikille synnytykseen ja sektioon.
Jossain kirjasessa oli niiiiin hyvin sanottu, kun kehoitettiin luottamaan omaan voimaan. Äiti saa synnytykseen jostain voimaa, jotain ei tiennyt itsellään olevankaan.

Jälkeenpäin ajatellen tuntuu kummalta, että miten kestin sen, että joku repi tulemaan tuolta alapäästä ja se piti vielä itse ponnistaa sieltä. Mutta ei se siinä synnyttäessä tuntunut kamalalta tai etteikö siihen pystyisi. Sitä vaan saa jostain voimaa.
 
Huomenet,
täällä on silmät ristissä kanssa yksi yksinpuhelun kuningatar. Ei tule hirveästi kommentteja kirjoituksiin, mutta miksipä niitä pitäisi odottaakaan joka / mistään viestistä, kun en itsekään hirveästi ehdi vastailemaan. Tai paremminkin, luenhan itsekin muiden jutut ja olen hengessä mukana (toisien jutuissa enemmän, toisien kieltämättä vähemmän), vaikka en kaikkeen ehdi ottaa osaakaan.
Ja onhan tällä aika hyvä terapeuttinen vaikutus - kohtalotovereita näkyy löytyvän asiassa jos toisessakin :).

Joten tule sere ihmeessä kertomaan sitten sectiosta ja tietenkin sen jälkeisestä elämästä - kyllä täällä leikitään varmasti sinunkin kanssasi, vaikka ei ehkä siltä aina tunnukaan ;).

Täällä on kanssa paino noussut aika huimasti - 800 gr oli viikkonousu. No olen kyllä ollut aika suolaisella ruoallakin ja kieltämättä sormukset vähän ahdistivatkin, mutta kun verenpaine oli ok ja pissa puhdas, niin ei onneksi hätää.

**ja tässä välissä sit tulikin muhkeita ärräpäitä - aamulla nousin miehen kanssa samaan aikaan ja kaasin kaakaot pöydälle, nyt kävin hakemassa kahvikupin ja puurolautasen, ja eikös ne maidot sitten ole tuolla lattialla. Onneksi eivät näppiksellä...**
Voi nakkisormi sentään. Paras varmaan keskittyä nyt tuohon aamiaiseen jos vaikka edes sen saisi kunnialla loppuun!
 
Sellainen juttu vielä, että jos Henttu luet taustalla, niin tietenkin erityisesti mua kiinnostaa, kuinka juttu sujui P-KKS:lla. Tai sujuu. Tosin viime sunnuntain lehden syntyneet -palstaa lukiessa mietiskelin että oletkohan ehkä jo saanut poikavauvan kun oli pari sopivaa nimeä :).

Listalla taisi olla alunpitäen muutama muukin tämän alueen odottaja, ennenkuin heidät silloin siivottiin pois - ainakin minä kuulisin mielelläni, miten meni (ja tuskinpa muutkaan pahastuvat?).
 
Argh, ihan sellainen olo, että flunssa iskee. Ei nyt!! Tai vielä enemmän mua pelottaa, että tartutan sen mieheen. Minut niitten on pakko ottaa synnyttämään, vaikka olisin kuinka kipeä, mutta eikös ne voi heittää flunssaisen miehen sieltä pihalle?

No, pidetään peukkuja, että tää kurkkukipu johtuu vaan viime yön karmeasta kuorsauksesta, tahtoo normaalin nenäntoiminnan takaisin!

Uusi kummallinen oire: jostain nivusesta (lähinnä reiden puolelta) vihloo niin, että kiljaista pitää, kun vauva liikkuu tietyllä tavalla. Vähän kuin paha suonenveto, mutta onneksi lyhyempi. Kaikkea sitä tulee.

Eilen nähtiin entisellä opiskeluporukalla, sieltä sai mukavaa vertaistukea. Meitä oli 6 naista, joista 3 raskaana, ja kaikilla muillakin pieniä lapsia. Aikamoinen vauvabuumi päällä.

Äsken tuli telkkarista jotain odottajajumppaa, minäkin siinä sitten kyykkäilin tädin mallin mukaan. Mutta tädin loppukommentti kyllä pisti hymyilemään: ""nauttikaa siitä pienestä pöhötyksestä""... hyvähän sen on sanoa, kun on vielä sormukset sormissa, vaikka maha oli iso :)

Joo, kuten huomaatte, mulla ei oikeasti ole yhtään mitään asiaa, tekee vaan mieli höpöttää. Ehkä lopetan.
 
Viimeinen ultra on sitten ohi. Painoarvioksi tuli tälle päivälle 3100g. Kohdunsuu ei ollut auennut eikä vauva kiinnittynyt, joten ei muuta kuin odottelua.
Tää saattaa kuulostaa nyt todella hassulta, mutta kuuletteko vatsastanne pientä naksuntaa? Niinkuin vauvan pienet luut naksuisivat? Mä kuulen ja ne tulee yleensä potkun tai liikahduksen yhteydessä. Mies ei meillä kuule niitä, joten olenkin ajatellut onko tää mun mielikuvitusta.
Oletteko miettineet paljon miltä vauva näyttää?
 
heippa taas kaikille pitkästä aikaa ja paljon onnea jo vauvan saaneille!!!

tänään oli sitten viiminen neuvola jos ei yliaikaiseksi mene.kaikki oli ok.minun painoni oli tippunnut 600g ja vauvelin päätä terkkari ei löytänyt enää,oli kuulemma jo humpsahtanut niin alas lähtökuoppiin:)onko kellään muulla tuo paino ruvennut laskemaan?

tuo la se vaan lähenee lähenemistään.ajattelin tai oikeestaan toivon että vauveli päättäisi syntyä nyt viikonloppuna niin ei tarvisi mennä niihin ylimääräisiin neuvoloihin.


mamma86 rv39+4
 
Emolle: Samaa naksuntaa piti minun esikoiseni mahassa ollessaan etenkin viimeisillä viikoilla. Neuvolassa eivät uskoneet kun sanoin että vauva naksuu, ja kaverit pelottelivat että kalvot ne siellä paukkuvat rikki. Sitten kun vauva oli maailmassa niin hänellä oli olkapäät ja jalat sellaiset jotka naksahtelivat nivelistä aina kun nosti syliin tai jumppasi tms. Naksuminen hävisi sitten n. parikuisena eikä siitä mitään haittaa ollut. Kyllähän itselläkin paikat naksuvat jos on pitkään paikallaan ja sitten venyttelee...
 
Hei, tulin vain ilmoittamaan, että perjantaina 10.3. klo 16.50 syntyi hätäsectiolla maailman suloisin poika 3720g ja 51 cm... käynnistys meni vähän päin hel..ttiä..mutta lopputulos on ihana ja täydellinen....kaikesta kamaluudesta huolimatta poika sai heti 9 pistettä ja äitikin toipuu haavoistaan hyvin :)

Kaikille onnellista loppuodotusta ja kaikille vauvautuneille paljon onnea !
 
Isosti Onnea tepa!!

Tästä ketjusta sanoisin minäkin muutaman sanan... Itse ainakin olen kiinnostunut lukemaan kaikkien kuulumisia ihan ympäri suomea!! Olen myös saattanut syyllistyä vastaamatta jättämiseen, mutta se johtuu täysin siitä, että välillä on niin paljon lukemattomia viestejä ja kun on kaikki saanut luettua ja alkaa itse kirjoittaa, niin ei enää muistakkaan mistä kaikesta on kyselty/keskusteltu.

Tsemppiä kaikille synnyttämään ja sectioon meneville ja mukavaa päiän jatkoa vauvan kanssa päivää viettäville!

Ja vielä iitä maanantain tapaamisesta, eli jos näyttää viikonloppuna siltä, että vvaltaosa porukasta on vauvoja pukeltamassa, niin siirto parin viikon päähän olis hyvä idea, kuten Janis ehdotti. Kiva sitten nähdä kaikkien vauvoja.
 
Tervehdys!

Paljon onnea Tepalle ja perheelle! Tule kertomaan tarkemmin, kunhan jaksat ja kerkeät.

Täällä ei mitään merkittäviä muutoksia olotilassa. Kävin tänään neuvolassa, verenpaineet ja pissa ok, joten ei tarvii pelätä raskausmyrkytystä. Verenpaine oli jopa vähän parempi kun maanantaina. Seuraava neuvola onkin sit ensi torstaina, jos en sit synnytä ennen sitä..

Mullakin on ollu niitä menkkamaisia kipuja muutaman viikon ajan, nyt tällä viikolla enemmänkin. Ja tänään ei meinannut tulla lenkkeilystä mitään, kun vihloi vähän väliä alapäätä. Oliskohan vauva nyt vihdoin ihan kunnolla kiinnittynyt. Viimeks kun terkkari kokeili, niin sanoi pään vielä vähän liikkuvan.

Kauheeta tää odottelu. Terkkari kyselee, joko jännittää, tutut soittelee, et no joko on mitä jne. Tänäänkin melkein ärähdin yhdelle kaverille puhelimessa, kun heti kysyi, että no joko on mitä tapahtumassa. Taitaa olla taas näitä herkempiä päiviä.. Mut ei ainakaan mun olotilaa helpota, et kaikki on hengittämässä niskaan ja kyselemässä koko ajan, varsinkin, kun oon sanonu selvällä suomen kielellä, että viestitetään sit kun lähtö tulee.. Oma äiti jännittää kovasti, puhumattakaan miehen äidistä, joille tuleva lapsi on ensimmäinen lapsenlapsi. Hyvä, kun uskaltaa enää vastata puhelimeen, vaikka soittelisi ihan muuten vaan..

No, ei auta kuin odotella kärsivällisesti!

Alisa 39+3
 
Heissan kaikille, olen päässyt Naikkarilta karkuun viikon kotilomille, ihanaa. Palaan osastolle tilanteen tarkastusta varten laskettuna päivänä, tai sitten aiemmin, jos paineet ei kotona pysy lääkkeillä kurissa (kuten sairaalassa).
Proteiiniarvot oli mukavan matalat ja kun lisäksi eri ole kuin pientä turvotusta, mittailen paineet kotona ja nappailen tabuja, neuvola maanantaina, ja sit ensi viikon perjantaiaamuna sairaalaan, jossa päätetään tilanteen mukaan - kotiin, osastolle, käynnistys.
Alapää alkaa kyllä olla hellänä ja pieniä aavistuksenomaisia suppareita on ilmaantunut, myös selän puolelle.
 

Similar threads

U
Viestiä
102
Luettu
2K
J
S
Viestiä
100
Luettu
3K
S
S
Viestiä
99
Luettu
2K
S
M
Viestiä
115
Luettu
2K
J
S
Viestiä
100
Luettu
3K
R

Yhteistyössä