2011 kevään ja kesän lapsettomuushoidoista plussanneet

Kiitos kaikille tsemppauksesta. Täällä ollaan hengissä kaikki kolme ja kaksi pikkuista liikkuu välillä enemmän ja välillä vähemmän. Mamma pysyttelee paikallaan. Verinen vuoto loppui jo silloin päivässä, ruskeat tuhrut muistuttelevat vielä toisinaan. Vaikka tätä kuinka järjellä ajattelee, niin kyllä tässä nyt kävi niin, että pelko tuli osaksi tätä loppuodotusta ja sen läsnäolo on ainakin tällä hetkellä aika vaikuttavan suurta. Huomaan vähän väliä itkeskeleväni, kun pelottaa. Usko hyvään lopputulokseen katosi hujauksessa ja tilalle tuli epäily. Mulla on aika paljon ollut kipuja alavatsalla ennenkin ja esim. häpyluun kohdalla erityisesti, vaikeuttaa nukkuessakin kääntymistä. Lienevät ihan normaaleja liitoskipuja, mutta kun tuo verenvuoto tuli sotkemaan oman suhtautumiseni niihin. Tai omaan kroppaan ylipäänsä. Kaikki tuntemukset alkavat kaihertaa, jokainen viilto tai särky voi olla merkki jostain epätoivotusta. Ennen ne vaan kuuluivat asiaan. Olin yhteydessä neuvolaan ja sovittiin, että käyn siellä vielä torstaina ennen kuin perjantaina on tarkoitus palata töihin. Käyn kuulemassa viisaammalta, että kaikki on kunnossa ja odotus jatkuu normaalisti. Elämänikin voi siis jatkua eikä tarvitse pelkästään jäädä odottamaan synnytystä. Nyt tarvitaan supertsemppausta, että arki voisi jatkua onnellisemmissa merkeissä ja odotuksesta voisi taas nauttia. Uskon sen tehoavan, ja sekin auttaa kun pääsee töihin. Kotona yksin maatessa on liikaa aikaa ajatella ja analysoida tuntemuksiaan...

Kyllä tää tästä. Vai mitä naiset?
 
Engeli, hurjasti tsemppiä sinulle! Voin vaan kuvitella minkälaista stressiä tuollainen aiheuttaa. Mutta niinkun sanot, kyllä se siitä, ihan varmasti! :hug: Hyvä myös että pääset vielä käymään neuvolassa saamassa uskonvahvistusta!

Nanniga, lapsivesipunktio tehdään vain jos nt-ultrassa on jotain poikkeavaa ja jos vanhemmat sellaisen haluavat. Siinähän on pieni km-riskikin, ei sitä siis automaattisesti oteta. Kiva että Tirriksen kuulumiset olivat hyviä! =)

Mollis, onnea puolenvälin saavuttamisesta! :flower: Mullakin hirveä herkkuhimo, äsken söin suklaapäällysteisiä kaurakeksejä ja kaakaota...

On: Väsyttää taas ihan hulluna, mutta pitää mennä vielä työpaikalle... Meillä on yksi koko koulun juttu siellä tänä iltana. Olis niin ihana torkkua tässä sohvan mutkassa koiran kanssa. |O Eilen oli eka vesijumppa kesätauon jälkeen. Yksi vanhempi rouva, jonka kanssa ollaan 3v oltu samassa jumpparyhmässä, alkoi itkeä kun niin liikuttui tästä raskaudesta. Oli kyllä suloista kun sai sellaista myötäelämistä osakseen puolitutulta ihmiseltä. :)

Neela 23+6
 
Voi voi engeli sinua :heart: Ei mistään löydy sanoja lohduttamaan ja uskomaan kirkkaampaan huomiseen. Näin siis itse koen vaikkei itselläni ole vuotoja. Kivut kyllä pysäyttävät aina, ja kääntymiskivut joka yö. Menettämisen pelko on läsnä ihan kokoajan! Onko sinulla ketään ystävää, jolle voisit puhua? Meinaan vaan että ihan ehdoton henkireikä mulle on ollut ystäväni (rv36 nyt). Mullehan suositeltiin jo useaan otteeseen terveyskeskuksen psykiatrista sairaanhoitajaa neuvolasta. Tai sitten lähetettä pelkopolille, osaks synnytyspelon, osittain km pelon vuoksi. Voisitko kuvitella meneväsi hakemaan mielenkirkkautta ja uskoa tulevaan ammattiauttajalta? Ihan oman jaksamisen ja ymmärryksekin vuoksi? Ja tekisi varmaan hyvää (myös sulle) käydä asioita läpi jo synnytyksen jälkeistäkin aikaa ajatellen, vaikkakin kuulostaa nyt tyhmältä kun ei osaa edes seuraavaan päivään välttämättä "katsoa" ja luottaa! Ei tekis ainakaan pahaa. Meille molemmillekaan...:confused: Mulla on neuvola kuun lopulla ja ajattelin sitten laittaa hippulat vinkumaan asian tiimoilta. Olet mielessäni :heart: Nyt olet jo puolessavälissä! Muutaman viikon päästä jokainen päivä kohtuasumista on voittoa!! Uskoa, uskoa uskoa. Kaikki meidän jokaisen kohdalla on korkeimman kädessä :saint:

Lisäksi pyydän lähetteen fysioterapiaan. Mun vanha noidannuoli-rustopatti ristiselässä oireilee jo nyt niin pahasti etten kykene edes sängyssä kirjaa lukemaan kuin täydellisessä kylkiasennossa. Karmea puukotuksen tunne tulee heti pakaraan. Ja pahenee vaan...

Neela, mäkin melkein aloin kyynelehtiä kun luin rouvan kyynelehtimisestä! Eilen "haukuin/pilkkasin" huomaamattani tai siis tietämättäni yhtä huulihalkio-koiraa joka siis saman rotuinen kun meidän herra eli staffi. Eihän siinä voinut kuin itkua vääntää itsesyytöksissä..kauhee olo. Elämä on raakaa! Tsemii väsymykseen, hengessä ollaan mukana täällä Keijon kanssa!

Arvatkaa olinko järkyttynyt kun heräsin!!? Näin unta että meidän Keijo syntyi ja sillä oli hiukset oranssia villalankaa!!! Se oli kuin kaalimaan kakara!! Muilla lapsilla oli enkelinvaaleat kiehkurat ja meidän Kekellä oranssi siilitukka, made by villalangat. Huoh. Vähän sydän jyskytti kun mietin hetken silmät aukaistuani että onkohan Keijo nyt syntynyt vai ei...(toivottavasti en kertonut tätä jo edellisellä sivulla aamulla, hitto kun oon niin lobotomisoitu...).

Mollis ja Keke 20+1,5
 
engelille voimia makoiluun ja pelkoihin. Ei minulla ainakaan pelot ole minnekään hävinneet, vaikkei vuotoja ole ollutkaan.
Syömisistä luen täällä ihmeissäni, kun teille maistuu suklaa ym. Itselläni on koko raskausajan ollut ongelmia syömisen kanssa, kun oikein mikään ei maistu. Ja paino laskee ja herään öisin vatsan kurnintaan. Taas tässä arvon, että mitä sitä söis, ainoastaan hedelmät maistuu, erityisesti appelsiinit ja omenat. Rd:n kannalta toki hyvä, ettei makea maistu. Mutta eipä ole ummetuskaan vaivannut yhtään, pikemminkin päinvastoin.
Neelalle voimia iltatöihin, meilläkin tämä viikko raskas, on urheilupäivä ja vanhempainilta. Ja parin viikon päästä lauantai-veso.
Jotkut olivat jo pakkasukkoja miettineet. Itse aion olla Viuh-viuh:n kanssa kotona elokuulle 2014 näillä näkymin eli ihan heti perään en toista edes haluaisi.

Sitten täytyy vähän hehkuttaa omaa napaa. Mulla on siis pitkä työmatka (100 km) ja oon majaillut viikot työpaikkakunnalla. Eilen sitten päätettiin, että ensi viikosta lähtien palaan kotiin, ajamista tulee kyllä rutkasti, mutta saanpahan nukkua omassa sängyssä. Oon niin onnellinen, että sain päätöksen tehtyä. Toisaalta en tykkää autolla ajamisesta yhtään, mutta onneksi ei ole montaa viikkoa sitä edessä. Hoitovapaan aikana on tarkoitus sitten muuttaa lähemmäksi meidän molempien työpaikkoja.

AdAstra ja Viuh-viuh 24+6
 
Kysyn teiltä jotka olette plussanneet ivf hoidosta: Onko teillä laskeutunut maha punktion jälkeen ennen plussaa? Mulla ihan hirveä turvotus mahassa....punktio oli 8.8 ja nyt viikkoa 6+2 ja maha on kuin olisi reilusti viikolla 10+....omat vaatteet hyvä kun päälle mahtuu. Eikä kilojakaan ole tullut kun ehkä 2,siis kesän aikana. Ei hoitojen jälkeen. Onko ihan normaalia tämä turvotus?
 
Töitä pitäisi tehdä, mutta sen verran kypsyttää, että täytyy tähän väliin ottaa pientä breikkiä... Tuntuu sille, että alkaisin olla aika valmis jo äitiyslomalle, vaikka töitä on vielä yli seitsemän viikkoa jäljellä. Viime viikot on olleet niin kiirettä, että olisin varmaan ollut sairaslomakelpoinen, mutta olen sinnitellyt. Tämä viikko periaatteessa vähän kevyempi, mutta nyt on sellaisia ärsyttäviä ongelmia ja tuntuu, että kaiken saisi tehdä itse, jotta pysytään aikatauluissa jne. :stick: No se siitä.

On taas aikaa kulunut siitä, kun viimeksi tuli kirjoiteltua, mutta luen kyllä ahkerasti melkein joka päivä, mitä täällä tapahtuu. Aina olisi kommentoitavaa, mutta sitten kun on aikaa edellisestä kirjoittelusta, niin kynnys nousee kun tuntuu ettei ehdi kaikkea sanoa mitä pitäisi ;)

Bluebaby, Emja ja Omppu tervetuloa ja oikein lämpimät onnittelut raskaudesta!! Ihanaa, että teillä on viimein tärppi käynyt ja olette päässeet tänne odotuspuolelle.

Valmennuksessa oltiin tosiaan muutama viikko sitten ja se oli kyllä valitettavasti vähän mitäänsanomaton kokemus. Varmaan riippuu paljon pitäjästä, mutta meillä ei kyllä olleet mitenkään kovin energisiä tapauksia, eikä siitä hirveästi jäänyt käteen. Paikalla oli vajaat parikymmentä ihmistä ja aiheina oli lähinnä odotukset valmennukselle, rentoutuminen ja imetys. Periaatteessa ihan ok, mutta ei tunnu siltä, että kamalasti olisi menettänyt, vaikkei tuolla olisi ollutkaan. Ihan kiva oli jossain välissä lyhyesti vaihtaa ajatuksia muiden odottajien kanssa, mutta mulla on sen verran raskaana olevia ja tuoreita äitejä lähipiirissä, ettei sekään tuntunut kovin elintärkeälle. Tässä on tosiaan varmaan ihan tuurista kyse, että kuinka hyvän vetäjän saa ja toivottavasti monella on antoisampi kokemus.

Me ollaan myös vaunuasiassa edistytty, vaikkei vielä olla tilausta laitettu sisään. Lauantaina testattiin suosikkiamme iCandya (malli Peach) ja vaikka se on pari senttiä meidän veräjähissin aukkoa leveämpi, niin ihan näppärästi sen sai hissiin vinottain työntämällä. Eli tuohon nyt varmaan sitten päädytään ja tilaus pitäisi tehdä muutaman viikon sisään. Miinuspuoli on se, että meillä jo oleva Britax / Römer –turvakaukalo ei ole tuon kanssa yhteensopiva, mutta harkitaan sitten matkarattaita, joihin tuon kaukalon saa kiinni, jos tuntuu tarpeelliselle. iCandy on joka tapauksessa tosi helposti kasattava ja kevyt, joten saa nähdä tuleeko matkarattaille nopeasti tarvetta. Neela – me on myös käyty tavaroita katselemassa tuolla Lastenturvassa ja Mutsyt olisi voineet tulla meilläkin kyseeseen, mutta kaikki mallit ovat liian leveitä. Te olette jo tosi pitkällä hankinnoissa – hienoa!!

Vaatteita tulikin sitten alkuun päästyä osteltua vähän enemmänkin. Satuin parin lastenvaateliikkeen aleihin ja 50-60% alella tuli ostettua varmaan nyt alkuun riittävä setti. Tosin esim. yöpukuja ei ole kyllä yhtään, kun helposti tulee ostettua vaan ns. kivoja juttuja eikä mietittyä mikä olis käytännöllistä ja järkevää. No, äitiyspakkauksessa tulee vielä lisää ja voisi kuvitella, että erilaisina lahjoinakin vaatetta saa. Ostin vinkeistä viisastuneena joitakin pieniä kietaisumallisia vaatteita, kun pään yli vedettävät ei kai ole pikkuvauvojen suosikkeja.

Toppapuvusta joku täällä puhui ja keskellä talvea syntyvälle vauvallehan nuo lämpimämmätkin ulkovaatteet on ihan tärkeä kysymys. Mä olen nyt kallistumassa sellaiseen ratkaisuun (ellei joku osoita ajatustani vääräksi), että en osta mitään pientä toppapukua, vaan mieluummin kunnon untuvaisen pussin, jossa vauvaa voi kuljettaa ja pitää ulkona hieman kevyemmän vaatetuksen kanssa. Jos on kunnon villa / fleece-vaatetus alla, niin untuvapussi, mahdollinen lisäpeitto ja vaunujen tuoma suoja pitäisi kaiken järjen mukaan riittää lämmikkeeksi. Lisäplussana se, että on helpompi pukea, kun ei tarvitse asetella jalkoja lahkeisiin jne. ja on käyttökelpoinen pidempään, kun ei ole niin kokoriippuvainen. Yhdessä liikkeessä nähtiin näitä untuvapusseja, joissa oli myös valjaille aukot, eli saa sitten vauvan myös se päällä autossa turvakaukaloon ja kun lämpö nousee, niin avaa vaan vetskaria. Näin nollan lapsen kokemuksella tuntuu näppärälle :D

Mollis – onko kivut jo helpottaneet? Voimia! Sinulla on kyllä vilkkaat yöt noiden unien kanssa :D Ja teillä jo huone valmis, wow! Meillä pitäisi alkaa tuo projekti, ekana tyhjentää tulevan lastenhuoneen kaappi kaikesta romusta… Muutoin tuo huone ei tulekaan heti varmaan kovin suureen käyttöön, koska alkuun vauva nukkunee meidän huoneessa ja hoitotaso laitetaan kylppäriin. Mahtavaa myös, että rakenneultra oli hyvä kokemus ja aivan ihanasti kirjoitat tunteistasi Keijoa kohtaan :heart:

AdAstralle onnittelut (?) tädiksi tulemisesta tähän samaan syssyyn. Helppo ymmärtää noita ristiriitaisia tunteita. Minulla on aikalailla sama tilanne ja alkuun pelkäsin tosi paljon, että jos oma raskaus menee kesken, niin miten kestän katsella sivusta toisten onnea… Onneksi on nyt selvitty tähän asti ja on mukavaa kun on vertaistukea saatavissa ihan lähellä. Minä en ole ikinä (onneksi) kokenut itseäni mitenkään huonoksi tai epäonnistuneeksi siitä syystä, että lapsen saaminen on hankalaa, mutta lähinnä se on aiheuttanut jonkin verran kateutta ja ulkopuolisuuden tunnetta. Onnittelut hyvästä päätöksestä töiden ja työmatkailun suhteen!

Kiva kuulla Toiviksestakin pitkästä aikaa ja hienoa, että asiat on kunnossa. Toivottavasti myös rakenneultra oli hyvä kokemus. Mulla oli ainakin NKL:lla kiva ultraaja (etkös sinäkin ole sinne suuntaamassa?).

Team Uttinen – kyllä se hankintafiilis varmaan päälle iskee ;) Itse aloittelin aika hitaasti tällä saralla ja meni yli rakenneultran ennen kuin uskalsin ostaa yhtään mitään ja oikeastaan vasta nyt elokuun kuluessa olen ostanut mitään. Vieläkin hankinnat ovat rajoittuneet lähinnä vaatteisiin. Ja monia juttujahan ehtii ostaa sitten vielä vauvan synnyttyäkin. Me ei esim. osteta nyt vielä ollenkaan pinnasänkyä, koska suunnitellaan vauvan nukuttamista aluksi varmaan riippusängyssä (ehkä Mawoc-merkkinen).

Engelille supersuuri halaus ja isot tsempitykset! Tosi ikävää, että joudut kärsimään verenvuodoista ja pelosta raskauden kanssa :( Onneksi mitään varsinaista ongelmaa ei ole löytynyt, mutta kyllähän tuo ihan varmasti pelottaa hirmuisesti.

Täällä oli jo mietitty seuraavia lapsia :) Täytyy myöntää, että olen kyllä vähän kade teille, joilla on vauvanalkuja pakkasessa... Olen ikionnellinen ja superkiitollinen tästä yhdestä, mutta toivoisin kyllä vielä toisenkin lapsen saavani, jos se vaan on mahdollista. Mieheni on enemmänkin sitä mieltä, että yhden kanssa olisi kivempaa, mutta katsotaan sitten. Meillä on vaan sellainen tausta, että pakkaseen asti ei ikinä ole mitään saatu, hyvä kun siirtoon, joten koko rumba pitäisi aloittaa alusta. Tähän raskauteen vaadittiin neljä IVF / ICSI –yritystä, joista vain kahdessa päästiin siirtoon (alkioita ekassa siirrossa kaksi ja tässä tokassa yksi :heart:). Eli vähän itseänikin hirvittää, että miten mutkikas prosessi toisen lapsen yritys olisi ja onko munasarjojen aktiivisuus vaan ennestäänkin vähentynyt niin, ettei soluja tulisi enää tuotakaan vähää :O Ihan pikkuisen salaa haaveilen myös luomulapsesta, kun aika paljon kuulee tarinoita (ja ihan lähipiirissäkin on todisteita) siitä, miten hoitojen jälkeisen vauvan jälkeen toinen tulla tupsahtaa ihan itsekseen. Mutta yksi kerrallaan ja tosiaan on sellainen olo, ettei tässä enempää voi pyytää, kuin jos tämän yhden saa elävänä ja terveenä kotiin asti.

Nyt tuli taas sellainen megaviesti, ettei paremmasta väliä... Taitaa riittää tällä erää. Josko seuraavat tekstit saisi vähän lyhyemmällä välillä, niin pysyisi kirjoitukset lyhyempänä. Haleja!

DQ 26+6
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä kuulla että Engelillä on vaara ohi ja maltat pötkötellä pikkuisten tukena. Kiitos myös muille viesteistä ja niin kiva lukea raskauksienne etenemisestä. Nyt pyydän anteeksi jos se oloanne järkyttää, mutta...

Tänään oli suunniteltu lääkärikäynti jotta olis saatu paremmin pituusmitta. Hyvin oli kasvanut ja kokoa jo 8+1. Sykettä vaan ei löytynyt enää. Päivän aikana 3 lääkäriä tutkinut ja huomenna menen sairaalaan lääkkeelliseen tyhjennykseen.

Sillä lauantain limakappaleella ei kuulemma ollut mitään tekoa tämän kanssa. Ja pisaraakaan verta ei ole tullut.

Taidanpa vetäytyä taas nuolemaan haavojani jonnekin. Vieläkin aika shokissa, joten saa nähdä miten tästä eteenpäin.

T. Pian kutistuva Omena
 
Viimeksi muokattu:
Voi Omena pahoitteluni, voimia! :hug:
Bluebaby mulla oli alussa kanssa ihan järkyttävä turvotus (lievä hyperi), mutta sitten se hävisi ja kestikin yli puolenvälin ennen kuin maha alkoi näkyä.
Multa tosin testattiin kilpirauhasarvot varmuuden vuoksi, niissä ei ollut häikkää, joten turvotus johtui jostain muusta.
Dancing Queen Mulla sama juttu, hoitoihin palaamista en ehkä enää kestäisi. Mies on tyytyväinen yhteenkin. Pitää vielä sanoa, että mullekin tuli ekana ajatuksena mieleen, kun kuulin siskon raskaudesta, että nyt jos meidän vauva kuolee, niin esim. omat vanhempani eivät surisi sitä niin paljoa, kun olisi toinen lapsenlapsi tulossa. Ihan hullu ajatus, mutta jostain se heti mieleen tuli.
Meillä on kanssa ostettuna sellainen toppapussi, jonka saa myös kaukaloon kiinni.
 
Omppu, hiljaisesti suren kanssasi. Sanoja ei oikein ole, on vain niin kovin paha mieli puolestasi.

Mä voin jo paremmin. Luulen, että mulla vähän jo supisteleekin, mutta eipä se mitään vaarallista ole. Normaalia vauvoihin valmistautumista. Ja mieltä piristi se, että kävin lähes napurissa tutkimassa kaksospoikien vaatteita ja toin taas säkillisen kotiin. Sulo Vilen -syndrooma on iskenyt minuun jäädäkseen. Halvalla sai ja todella ihania ja niitä oli paljon. Vieläkään ei ole uskallusta ostaa pojalle vaan neutraaleilla väreillä mennään. Jos se ultrassa nähty pippeli olikin vaikka tosi iso etusormi....tai jotain. Mutta siis selvästi väreiltään poikien vaatteet jäi vielä sinne odottamaan mun uutta tulemista... Ehkä mä sitten seuraavan ultran jälkeen jo uskallan. Shoppailutaipumukseni pitää mut muutenkin nyt vireessä. Tulee taas uskottua siihen, että hyvin me nappuloiden kanssa pärjätään. Ja loppuun asti mennään. Huomenna on vielä neuvolassa se uskonvahvistuspäivä ja sitten paluu arkeen.
 
Omena...omena...et usko kuinka järkyttää...Olen niin pahoillani. Suuri voimahali. Uskoa tulevaisuuteen. Olen niin pahoillani. :'( :'( :'(

***********

Tsiisus, mikä teitä vaivaa? Ensin piilottelette monta viikkoa ja sitten kaikki ovat täällä suunapäänä huutelemassa samaan aikaan! Huh, kun olisin tiennyt niin olisin varannut naposteltavaa näytön viereen...:p

Bluebaby, turvotuksesta: se oli aivan käsittämättömän älytöntä!! Ei laskenut oikeastaan ollenkaan ennenkuin sitten muuttui vauvamasuksi!! Ihan pari päivää saattoi yhteensä olla joskus viikoilla 10-12 että oli vähän hoikempi olo, mutta kyllä pääsääntöisesti olis voinut turvotuksen takia luulla että jopa synnytys lähestyy! Tsemppii, tukala olo on kyllä niin tuttua! T. Pömppis

DQ, mä oon muuttunut blondista idiootiksi tämän odotuksen aikana! Jouduin jo hiuksetkin värjäämään vaaleista ruskeiksi kun rupes jo itseäkin harmittamaan oma tyhmyys. Ihan tulitikkutehtaan tyttö...Untsikkapussi kuulostaa hyvältä idealta -> ostoslistalle =)

Pakkasukoista, nyt kun luen ilmoille heittämääni kysymykseen teidän vastauksia niin tuska ja huono omatunto viiltää sielua. Voi enhän minä voi edes muita vielä ajatella kun sydän on niin täynnä Keijoa. Taas tuli sellainen olo että ihan pakahtuu onnesta. Mitä olen tehnyt ansaitakseni juuri näin ihanan fiiliksen? Kokenut kovia, maybe? :confused:

(tähän saakka kirjoitettuani silmiini osui Ompun viesti...joten nytpä tuli lamaannus...)

zzzzzzz.... :O zzzzz.... :| zzzzz....

engeli, mulle uskoa Keijon syntymään toi yllätyksellisesti hänelle valmisteltu huone. Siellä kun istuu ja haaveilee niin haaveet tuntuvat muuttuvan todeksi...ja mää en voi käsittää tota sun säkää noiden vaatteiden kanssa. Mikä hiton shoppaholic sulla on naapurina???? Jösses.
 
Omena:hug: olen niin pahoillani. Voimia.

Täällä edelleen kurkkutautisena, nyt pientä lämpöä.... Plääh :snotty: ja kaiken kukkukkuraksi tein kanafileitä uunissa, ja myöhemmin pakkauksesta katsoin oli päiväys mennyt edellispäivänä... Kanat oli kyllä yli tunnin uunista eikä mitenkään huonolle maistunut. Nyt tietty saan jonkun ruokapöpön.... Toivottavasti ruoka ei kuitenkaan ihan mätää ollut :$

Jatkan tätä sairastelua.
 
Omena, olen niin pahoillani! Kovasti voimia sinulle! :hug: Toivottavasti palaat tänne pian uudestaan ja paremmalla onnella.

***********

DQ, ihana kuulla sinusta pitkästä aikaa! :wave: Hieno juttu että teillekin on löytynyt sopivat vaunut ja olet tehnyt muitakin hankintoja! Mulla oli ihan sama juttu, että vasta rakenneultran jälkeen tein ekat hankinnat. Vaatteita ei vielä olla hankittu, kun toivon saavani varmistuksen n. 4vkon päästä onko Pikku-O tyttö... Mutta ennenkaikkea tietenkin varmistuksen että kaikki on hyvin. Ihme juttu kun aina on takaraivossa pieni pelko että jotain voi sattua...

AdAstra, onnea päätöksestä työmatkojen kanssa! Kyllä omassa sängyssä nukkuminen voittaa kaiken. :) Mulla on sama ajatus, että olisin kotona Pikku-O:n kanssa vähintään 2014 elokuulle.

Bluebaby, mulla ei ole kokemusta turvotuksesta, mutta eiköhän se sinullakin joko laskeudu tai muutu vauvamasuksi pikkuhiljaa. Onko ultrassa tai neuvolassa sanottu siitä mitään?

Engeli, kiva kuulla että voit paremmin. Ihan mahtava aarreaitta sulla naapurissa! :)

Mollis, vai oranssi villatukka Kekellä! Nyt muistat valita vaatteet sävy sävyyn! ;)

Nannigalle paranemista!

On: Vitsit mikä närästys! Tänään iski ekan kerran keskellä päivää, eikä tietenkään Rennietä mukana. Muuten hyvä päivä, koska ehdin nukkua kunnon päikkärit! =) Kela-papereita olen täytellyt jo hiukan, onneksi työpaikan sihteeri auttaa. Meillä kun on näitä ihme säätöjä kun virkavapaata ei haeta samalle ajalle kuin vanhempainvapaata... Eikös se AdAstra nyt mene niin että vanhempainvapaa haetaan kesän yli ilman katkoja ja vain virkavapaassa jätetään tauko kesäkeskeytyksen ajalle?

Neela ja Pikku-O 24+0
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Omena_
Huomenta. Sellanen kyssäri, että onko seuraava ultra nt-ultran jälkeen tosiaan vasta rakenneultra? Eikö mitään ns väliultraa ole? Vasta 20.10 rakenne, mutta olis kiva käydä kurkkaamassa kaveria ennen sitä... oisko se sitten yksityinen?
 
nanniga, mulla ainakaan siinä välissä ei ollut ultraa. Mutta kun mulla on tämä kaksosraskaus, niin ultria riittää kyllä sitten sen rakenneultrankin jälkeen, ensin kerran kuukaudessa ja sitten tiivistyen.

Neuvolassa käyty. Pissa ookoo, vauvojen sykkeet oikein hyvät, kivut asiaan kuuluvia. Terveen paperit saatu eli huomenna töihin. Ihana päästä kotoa pois. Ehkä tänään kokeilen illalla vähän hapen haukkaamistakin pikku lenkillä. Ja seuraava neuvola on 23.9. jolloin saan paperit mm. äitiyspakkausta varten. Voi härre gud. Siinä vaiheessa mennään meillä ;) IHQUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU.
 
härregyyd engeli kun mahtia!! :popcorn: Varovasti sitten edelleen kuitenkin, jooko? Hei, sama juttu tuon äippäpaketin kanssa, 21.9. neuvola ja paperit vetämään, jeiii!!!

nanniga, khyl. Meillä päin myös nt:n jälkeen seuraava ultraus on rakenne. Mulla oli nt rv12 ja silloin varasivat rakenteen vasta rv22:lle. No, ehkän mä hermoheikkohysteerikkona voinut niin kauaa odottaa vaan aikaistin sitä omatoimisesti jo rv:lle 19 :D ja ihan hyvin näkyivät Keken nenäkarvat ja pallit ;) Niin ja kävihän siinä tosiaan niinkin hassusti että mähän kävin rv16 nt:n uusinnassa kun ultraajatäti oli aikaisemmin sellainen kakkapää. Ja rv18 ylimääräisessä tarkastuksessa synnytyslääkärillä kipujen takia...

ON: mistä tätä unettomuutta oikein riittää? Nukuin yöllä about 2,5h. Heräsin klo 02. Taidan poistua takavasemmalle, eli himasohvalle täältä töistä...Jengi varmaan luule että vedän piriä kun oon niin ADHD tän superlevottomuusväsymyksen kanssa...:vampire:

On niin sairas työressikin että oksat pois. Senhän takia en oikein saa nukutuksikaan. Huomenna jään kyllä "kotikonttorille". Tänä yönäkin Keijo-reppana oli varmaan ihan pihalla että mitä täällä tapahtuu kun äipän sydän hakkaa, hikoiluttaa, itkettää, stressaa ja adrenaliini virtaa veressä...

Mollis ja Keijokka 20+2

muoks: onko teillä hyviä vinkkejä, joilla vauvaan saa masussa liikettä? Vai voiko ruoalla jo nyt olla jotain merkityst? Mä söin äsken vadelmarahkaa ja hitsi se oli joku aktiivipommi! Himmee jytä päälle. Mieski yritti tuntea köllimisen vatsan päältä mutta ei tuntenut vielä. Harmistui taas kun ei tunne mitään...
 
Viimeksi muokattu:
Engeli – tosi mahtavaa, että olo on kohentunut ja pääset töihin!! Ja ihanaa, että usko tulevaan on taas palannut. Sä saat hyvällä omalla tunnolla shoppailla kahden edestä, että siitä vaan kun halvalla saa :whistle:

AdAstra - tuttuja fiiliksiä, mutta varmaan sitten loppupeleissä on tosi ihanaa, että on samanikäisiä serkkuja. Meilläkin on ihan iso riski, että jää tämä vauva ainokaiseksi, niin on sitten serkkujen kautta ainakin toivottavasti läheisiä ihmisiä.

Neela – kyllä tosiaan tuo sukupuolen vahvistuminen on aika ehdoton vaatehankintoja ajatellen. Vaikka jotain neutraalia löytyykin, niin kyllä valtaosa tarjonnasta on selkeästi joko tytölle tai pojalle, tykkäsi tuosta tai ei. Tsemppiä närästyksen kouriin! Itselläni oli ihan pikkuisen sitä vaivaa jossain välissä, mutta nyt ei onneksi (koputetaan puuta). Saapa nähdä palaako, kun taitaa olla aikas yleistä raskauden aikana. Täyttelin Kelan lomakkeet viimein eilen netin kautta ja oli aika näppärää. Neuvolan todistus minulla olikin kädessä jo kuukauden päivät ennen kuin sain tuon aikaiseksi...

Nanninga – meillä Helsingissä ei ainakaan ole tarjolla nt-ultran ja rakenneultran välissä ultrausta, eikä sitten rakenneultran jälkeenkään ollenkaan, ellei jotain erityistä syytä ilmene. Joissain neuvoloissa saattaa kai olla ultralaitteita, jolloin sitä iloa saisi useamminkin. Meille tulee ylimääräinen ultra vajaan parin viikon päähän, kun vauva oli rakenneultrassa sen verran viikkojaan isompi. Ihanaa päästä katsomaan, ellei tietty sitten ilmene jotain huolen aiheita :|

Mollis – auts miten tylsää, jos et saa nukuttua!! Mä olen kans valvoskellut joinain öinä, mutta en nyt ihan noin vähille unille ole joutunut. Mulla on myös työstressi pahentanut tuota valvomista eli homma menee niin, että aamuyöstä herään vessaan -> vauva liikkuu -> ei saa heti nukahdettua -> työasiat tulee mieleen -> ei saa sitä vähääkään nukahdettua jne. Ja sitten ehkä 1,5h pyörimisen jälkeen olen saanut takaisin unen päästä kiinni. Muutenkin tuli aika selvästi esiin stressin vaikutukset omaan oloon eilen. Tämä viikko on tosiaan ollut töissä tahdiltaan vähän edellisiä rauhallisempi ja supistelua ei juuri lainkaan, mutta eilen alkoi heti aamusta supistelemaan, kun tyhmänä luin jo sängystä noustessa meilejä, joissa oli erinäisiä ärsyttäviä ongelmia ja heti alkoi vatsassa tuntumaan. :mad:Kai ne stressihormonit tai verenpaine tai mikä lienee sitten heti vaikuttaa kohtuun, ainakin mulla. Etenkin tollaisina päivinä olisi tosiaan aika valmis jäämään jo äitiyslomalle, mutta yritetään sinnitellä :D

Sain viimein tänään päätettyä vakuutusasian ja täyteltyä paperit. Kyllä siinä olikin hommaa, kun alettiin vertaamaan neljän eri vakuutuksen pakettia ja yhtiöiden hinnoittelut eivät ole ihan selkeitä… Tulee erinäisiä alennuksia ja etuja ja sitä sun tätä, mutta loppusummat sitten ovatkin yllättäen aika lähellä toisiaan. Lopulta valinta tehtiin lapsivakuutuksen omavastuun ja asioinnin helppouden mukaan ja toivotaan, ettei tule ongelmia. Tänään onkin se takaraja eli tasan 3kk laskettuun aikaan, joten eipä jäänyt yhtään viime tippaan :whistle: !!

DQ 27+0
 
DQ, juuri näin! Kirjoituksesi yöllisen vessareissun jälkeisestä unettomuudesta oli ihan kuin omasta suustani :) Mietinkin teitä kanssasisariani yöllä, että niinköhän joku teistä silläkin hetkellä pyörii sängyssään...Yritetään sinnitellä! Mua vaan rupes jo yöllä jo itkettämäänkin kun ajattelin että oma ahdistuneisuuteni, töistä johtuva, aiheuttais Keijolle ongelmia. Aivan kamala ajatus...Veikkaan että meillä jää myös vähän viimetippaan tuo vakuutusasia, sillä se ei olekaan niin yksinkertaista...kun kaikki vakuutukset tietty ehkä haluttais pitää samassa yhtiössä. Jösses, oot jo pitkällä odotuksessasi :D

Mulla on ollut hedaria ja näköhämäryyttä...toivottavasti johtuu vaan siitä että oon herännyt kahdelta yöllä ja on univajetta. Niin, siis mähän sain uuden stressin aiheen pre-eklampsiasta. Hitsi kun ei osaa relaa!!

Nyt sänkyyn lötköttämään pötköttämään. Saimme vihdoin odotuskirjan postissa. Puolet tarra-arkeista on läntätty sivuille ja äidin osuudet on nyt näille raskausviikoille saakka suht koht täytetty. Vähän tunsin itseni höperykseksi kun kirjoittelin hassuuksia vauvalle :heart:

Mollis ja Keke 20+2, koht 3!
 
Viimeksi muokattu:
Pari juttua pikaisesti.

Voi suru mikä olo tuli, kun luin Ompun kirjoituksen. :'( Hirveästi voimia sinne, niitä tarvitaan. Ja onnea tulevaan, kun sinne pää kääntyy.

DQ, ihan pakko myös kommentoida tuota unettomuusasiaa. Täsmälleen samantyyppinen kuvio. Neljältä vessaan, ei saa unta, työasiat alkaa pyöriä mielessä, stressi iskee, hampaat puristuu yhteen, kuuden maissa nukkumaan ja kohta ylös. Ja siinä vaiheessa leuat kipeänä puristuksesta. Sais jo se äitiysloma alkaa... vielä 38 työaamua! Jumaleissön, se on oikeasti aika vähän!!!

Nyt on tapahtunut paperirintamalla. Kelan paperit postitettu, äippäpakkaus tilattu netistä jo etukäteen, vauvavakuutus otettu ja virkavapausanomus postitettu.

Höyryveturi liikkuu ahkerasti. Hauska seurailla työpäivän aikana, kuinka maha hytkyy!

Plastex, 24+5 (JO!!!!!!)
 
Terkkuja rakenneultrasta!! Ei oikeasti voisi perjantai paremmin alkaa!! Kaikki oli hienosti ja omilla paikoillaan. Uttinen imeskeli peukaloaan ja availi suutaan kovasti, ihan kuin olisi ollut jo asiaa kyynelehtiville vanhemmilleen :) Painoarvio 371g.
Uttinen on perätilassa ja piti jalkoja sellaisessa asennossa, että haarainväliä oli aika vaikea nähdä... Kätilö antoi kuitenkin varovaisen tyttölupauksen :heart:. Menemme vielä muutaman viikon kuluttua 4d ultraan tarkastelemaan ihanuuttamme lisää. Tuolloin saadaan ottaa sisaruksetkin mukaan niin tulee asia heillekin konkreettisemmaksi...

Mä olen ollut saikulla koko viikon. En tosin raskauden takia. Menin sitten lahjakkaasti liukastumaan omassa keittiössäni sunnuntaina ja löin kämmensyrjän niin lujasti seinän kulmaan että siihen tuli hiusmurtuma/kunnon ruhje. Nyt on turvotus onneksi jo helpottanut ja mustan tilalle tullut kiva syksyn keltainen :) Muutaman päivän oli aika tuskaista kun ei juuri noita särkylääkkeitä voi syödä. Panadol kun ei minulla auta mihinkään särkyyn :(

DQ, Plastex ja Mollis... täällä mennään myös yöllä samalla rytmillä. Kahtena peräkkäisenä yönä olen herännyt tasan 3.38 (aika spookia) ja sen jälkeen ei millään unta. Herään myös joka kerta kun käännän kylkeä. Silmän aluset näyttävät jo nätin mustilta...

Työstressi alkaa myös käydä melkoiseksi kun päivät vähenee... En vielä uskalla edes laskea jäljellä olevia päiviä... niitä on aivan liian monta! Tosin tänäänkin taas kätilö totesi että luultavimmin verenpaine alkaa taas jossain vaiheessa nousta ja loppuaika on pelkkää pötköttelyä... Noh, onneksi olen jo asennoitunut siihen että se raskausmyrkytys sieltä taas tulee...

Voi että nyt on onnellinen olo... en osaa edes alkaa kommentoimaan muiden juttuja kun olen niin täynnä omaa napaani...

Team Uttinen 20+4
 
plastex, hymyilin täällä itsekseni kun kohtalotovereita tässäkin asiassa löytyy! 38 työaamua!! Jei!:p Ja kaikki hommat reilassa! Hyvä tyttö.

uttinen, ihania uutisia! Hieno aloitus syysviikonlopulle!! Kiva kuulla että muillakin on suht saman kokoinen tyyppi kasvamassa. Mun mielestä meidän Keke vaikutti niin potralta kun oli 19+1 390g! Mitä mitä? Oot riehunut kyökissä? Harmistus! Onneks vaan käsi meni :ashamed: ja pikku-uttisella kaikki hyvin :heart: Hih, ja sinullakin unettomuutta! Tervetuloa kerhoon. Myhäilen täällä kohtalotovereilleni salamyhkäisesti! :$ Raskausmyrkytykseen mäkin olen vähän asennoitunut. Käyn tänään raskaanaolevalla ystävälläni ja aion mitata siellä verenpaineen ja pissata tikkuun, joita hänellä on :whistle: (tongin ne vaikka salaa vessan kaapeista, kjäh kjäh, ... ei vaan).


Zombie-ADHD-Mollis ja Keijo 20+3 (tänä yönä nukuttiin Keijon kanssa kunnolla 3h, prkl)
 
Viimeksi muokattu:
Jopas mä olen nyt aktiivinen, kolmatta päivää peräkkäin kirjoittelemassa :D Kivaa, kun ehtii vähän paremmin osallistumaan tähän keskusteluun!

Mollis, Plastex, Team Uttinen ja muut unettomat – taitaa siis tuo valvoskelu kuulua kuvioon ja meidän vauvat jo yrittää jo opettaa mammojaan omaan rytmiinsä näin hyvissä ajoin (ehkä lyhyempikin orientaatio saattaisi riittää...). Mua on auttanut se, etten jää pyörimään pimeään kuin ehkä max. 20min ja sen jälkeen otan kirjan käteen. Kun muutaman aukeaman lukee, niin ajatukset jotenkin rauhoittuu ja uni alkaa jo painaa silmiä. Tämä voi tietty häiritä kanssanukkujaa, mutta rakas mieheni on antanut luvan, että saan sytytellä tarvittaessa ja valoja ja onkin kyllä aika hyvä nukkumaan, eikä taida tuosta häiriintyä.

Mollis – ei varmaan ihme jos päätä jomottaa noiden unien jälkeen, että ehkä se on ihan vaaratonta... Toi odotuskirja kuulostaa kyllä aika kivalle. Mä olen kirjoitellut silloin tällöin päiväkirjaa siitä, miten raskaus on edennyt ja minkälaisia fiiliksiä on ollut, mutta en tiedä milloin (jos koskaan... :whistle:) haluan sitä jakaa tämän tulokkaan kanssa, joten joku tuollainen julkisempi versiokin vois olla ihan hyvä.

Plastex – mä kateellisena luin sun 38 työaamua ja ajattelin, että taidat jäädä varhennetulle äitiyslomalle. Itellä on vielä 7vk jäljellä, mutta kun oikein edistynyttä matematiikkaa harrastaa, niin toihan on vaan 35 aamua!!! Jotenkin 7 viikkoa tuntuu pitkälle, mutta päiviksi muutettuna on hirmu vähän. Hurjaa! Olen tehnyt töitä niin tiiviisti ikuisuuden, että on varmaan aikamoinen muutos jäädä kotiin. Jos on hyvässä kunnossa loppuraskaudesta, niin voi olla aika ihanaa viettää ihan rentoja päiviä kotona, treffailla ystäviä (onneksi lähiympäristössä muutamia äitiyslomalaisia) jne. Mahtavaa!!

Team Uttiselle oikein lämpöiset onnittelut hyvästä ultrakäynnistä ja tyttölupauksesta. Meillä jäi 4d käymättä, mutta kovasti sitä on kehuttu, että varmaan kiva juttu. Voi kurja, kun olet kätesi telonut (vaikka syksyn värit tietty sopii tähän vuodenaikaan ;) ). Toivottavasti ei rajoita elämää liikaa ja paranee nopeasti! Ja onneksi et sentään vatsallesi kaatunut tms. vauvalle vaarallista.

Ihanaa viikonloppua ja toivottavasti hyvää vointia & rentoa oloa teille kaikille

DQ 27+1
 

Yhteistyössä