2011 kesän ja tulevan syksyn lapsettomuushoidoista plussanneet!

Tervetuloa uusille! Ihanaa saada taas uusia immeisiä mukaan joukkoon.. Ja tuhannesti onnea teillekin plussasta! :flower:

Meillä meni ultra hyvin, ja pieni voi mainiosti :heart: Kyllä sitä jännitettiinkin.. Niskaturvotus oli hyvä, pari päivää pienempi oli kun viikot antais ymmärtää, mutta tuo johtunee kuukautiskierron vaihtelevuudesta. Neuvolassa laskettu aika oli 27.4 ja äitiyskortissakin niin lukee. Mutta kätilö sanoi 29.4..Mutta ilmeisesti se on tuo 27.4

Sukupuolesta Me meinattiin kysästä kumpi mahdollisesti tulee, kun joulukuussa mennään uudelleen.. Jos kehtaan :ashamed: Mie oon kyllä jotenkin ajatellu pientä koko ajan tyttönä, vaikka mulle on aivan yks ja sama kumpi sieltä saapuu..

Armi ja Vauva Haaveissa Mulla meni todella pitkään ennenkuin "suostuin" ymmärtämään että olen raskaana.. Ensimmäisen testin jälkeen olin ihan varma että testissä on jotain vikaa Piti vielä tarkistaa etten vaan ollu pissiny ovistestiin vahingossa Ihan mahotonta.

Mun käsittääkseni raskausviikot lasketaan juurikin noin Raskauslaskuri, laskettu aika, raskauskiekko - Vau.fi Tästä laskurista alussa aina ite lunttasin kun en osannu laskea

Jottei elämä menis liian helpoksi ja kivuttomaksi oon "keksiny" uusia vaivoja.. Ensinnäkin, mulla on kaulalla oikean puoleinen imusolmuke melkosen kipeä ja turvonnu..Mitään ideoita mistä moinen vois johtua? Kyse kumminkin vaan toisesta puolesta :O lähiaikoina on vielä kaupan päälle ollu pientä kuivaa yskää, joka nykäsee tuolta alamasusta aika ikävästi.. Juurikin siitä kohtaa missä oon käsittäny kohdun ja pikkuisen asustelevan.. Huoh. Yleensä meikäläistä ei koske paljon mihinkään, en ole IKINÄ kipeä :$

 

Babies: Hienoa, et pikkusella kaikki hyvin. Toivottavasti sunkin ikävät oireet menis pikasesti ohi! Sun kannattaa varmaan ens kerralla, ku käyt lääkärilläs tai neuvolassa, ni kysyä tuosta imusolmukejutusta. Tai jos oikein alkaa vaivata, ni soitella jo aikasemmi siitä. Tuosta sun mainitsemasta ovistestistä, ni mähän näin haamuplussasta seuraavana yönä unta, et tajusinkin tehneeni just ovistestin enkä raskaustestiä. Sit olin kauheen pettyny, et en ookaan raskaana! Kaikin tavoin sitä näköjään mieli taistelee sitä ajatusta vastaan, et raskaana olisin. No eiköhän sen sit viimeistää usko, ku käy siel varhaisultrassa ja jos kaikki on hyvi. näkee pikku palleron ekaa kertaa ja kuulee sydänäänet.

 

Heissan naiset!

Ihanaa, että on saatu taas uutta porukkaa pinoon! Tuhannesti onnea Armi74! :flower: Pitkä on ollut teidänkin taival tälle polulle, ihanaa että ivf tärppäsi heti. Nyt vaan päivä ja viikko kerrallaan ja onnellista odotusta :heart:

Vauva haaveissa.. - tuhannesti onnea myös teille!! :flower:Muistankin sut tuolta toisen ketjun puolelta, aivan ihanaa että clomit toimivatkin teillä noin nopeasti eikä tarvinnut lähteä rankempien hoitojen tielle. Nyt toivotaan, että pikkuinen pysyy tiukasti matkassa mukana! Onnellista odotusta myös sulle :heart:

Kienalle pahoittelut koirakaverin poismenosta :hug: Ja huomisen ultrakuulumisia odotellaan! Mieletöntä, että oot pärjännyt omilla pöksyillä vielä tähän asti, antoisaa mammavaateshoppailua!

Sharona kyseli painon kertymisestä: Täällä kiloja tullut 2-3, vähän tuppaa vaihtelemaan niin kuin mulla aina. Mun lähtöpaino oli nippanappa painoindeksin normaalirajoissa (160 cm, 62 kg), joten toivon, että lisäkiloja ei kymmenittäin kertyisi... Niin ja meidän neuvolan vaaka näyttää lähes 2,5 kg enemmän kuin kotivaaka, joten kun niitä lukemia eka kerran tuijottelin, niin parku pääsi :O

(.) Tänne ei ihmeempiä, väsymystä ja hiljaiseloa. Meidän pikkuinen on edelleenkin pysytellyt äipän mielestä turhan rauhallisena yksiössään, sellaista viime viikon kunnon jumppatuokiota ei ole tullut, vaan ihan yksittäisiä pieniä tönäisyjä silloin tällöin. Oli pakko käydä neuvolassakin mielenrauhan vuoksi kuuntelemassa sydänäänet ja hyvinhän siellä sytkytellään, pieni taitaa vain laiskotella vielä - on tainnut tulla äitiinsä...

Hattivattinen & Ihme 17+5

 

hattivattinen: Kiitoksia kauniista sanoista! Onnellista loppu odotusta myös sulle ja eiköhän se teidän pikku Ihmekin ala siellä jossain vaiheessa jumppailemaan ihan tosissaan.

 

Tervetuloa myös Armi! Nyt meitä onkin sit kolme, jotka menee tosi samoissa päivissä. Kiva vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia/tuntemuksia! =)
Hattivattinen ihana lukea, että siellä kaikki sujuu hyvin!
Mulla iski eilen illalla ihan kamala pelko, että tää ei ole totta ja että siellä ei ole mitään, kun niitä oireita ei ole. Rinnatkin tuntuu edelleen ihan samalta kuin aiemmin. Raskaustestejä laskin nyt tehneeni 10 ja kaapissa on vielä neljä jäljellä :ashamed: Haluisin niin sinne verikokeeseen. Olen varmaan ihan hermoraunio viikon päästä jos mitään ei ala tuntumaan. Mies yritti sanoa eilisestä itkukohtauksesta että se on varmasti nyt tuota hormonijuttua, kun on noin herkillä. Kamalasti myös närästää, mutta sekin on ihan arkea ollut aiemminkin.
Tänään siis alkaa rv6 (ja testi edelleen plussaa)

 

Hei vaan kaikille.
Oon lukenut teidän pinoa tässä ja meinasin liittyä pikku hiljaa joukkoonne jos sopii. Ihan täysin alkutaipaleella mennään tän raskauden kanssa mutta saisipahan pikkusen vertaistukea.
Meillä ennestään on vajaa 2v poika. Ensimmäisestä icsi:n tuoresiirrosta sai hän alkunsa. Silloin meillä jäi 3 alkioo pakkaseen mutta ne joutui sulatuksessa koville eikä päästy siirtoon asti. 2. ivf muuttui matkalla inssiksi koska tuli vain muutama folli ja siitä nega. Sen jälkeen yritettiin 2. ivf uudelleen mutta siitä nega. Nyt 3. ivf tuotti tämän onnekkaan raskauden, meille siirrettiin kaksi 8- ja 9 soluiset alkiot. Vielä ei tiedetä onko matkassa kummatkin. Pitäis soitella klinikalle ja varailla ultraa. Yhtä jännää tää alku on kun viimeksikin.

Täällä näkyi olevan muutama muukin hyvin alussa oleva.
Yritän nyt päästä kärryille mitä kenellekin kuuluu...
M

 

Hei vaan, ja tervetuloa Armi ja Marlaa!

Pikaisesti kirjoittelen omaa napaa

Tänään oli siis nt-ultra, ja siellähän varsinainen linssilude oli Kätilö sai kunnolla painella mahaa, että sais kaverin kääntymään sen verran että sais niskaturvotuksen mitattua Mut koko ajan kaveri kääntyi salamana naama "meihin" päin... No, onnistuhan se vihdosta viimein ja se oli 0,58 ja dawnriski 1:3600, et kaikki tosi hyvin, huhhuh. Tänään kerrottiin miehen perheelle ja kyynelsilminhän he uutisen vastaanottivat :heart:
Edelleen oksennan päivittäin, mutta ei haittaa!

Palaan paremmalla ajalla, nyt täytyy (taas) mennä...: /


Kiena & Tirri 12+0 (ultran mukaan 12+2)

 

Tervetuloa Martta ja Armi! Mukavaa kun plussapinoon tulee jatkuvasti lisää porukkaa

Kevätkello Mä keksin eilen kaupassa ykskaks, ettei kohdussani ole mitään.. Ihan hirveä ahdistus päälle ja eiku kyynelehtimään, olin pikkasen nolona jogurttihyllyllä.. yritin niitä purkkeja laskea, että saisi ajatukset muualle. Täällä ei siis oireita, tuntuu et ne repäisykivutkin on hävinneet eikä edes kuvota enää vaikka kuinka yrittäis. Tässä haluais jo jotain konkreettista, että hän siellä on

Kiena Heh, hän kuulostaakin aika veitikalta siellä Hienoa, että kaikki on siellä hyvin

 

Marlaa tervetuloa ja onnea raskautumisesta! Tosi kiva kun tänne tulee muitakin alussa olevia niin voidaan jatkaa yhteistä piinailua ja toivon niin kovasti, että meillä kaikilla menisi hyvin loppuun saakka ja ensi kesänä saadaan sitten synnytellä uutta elämää Joko ehdit soittaa ultra-aikaa?
Kiena hienoa, että sielläkin kaikki kunnossa. Onko tämä ensimmäinen lapsenlapsi sun miehen vanhemmille? Oletteko kertoneet vielä muille?
Ja miten te muut, oletteko kertoneet kenelle ja missä vaiheessa raskautta? Me ei olla kerrottu vielä kenellekään, mutta odotan tosi paljon kun saan kertoa, jos nyt varmistuu ensin tämä tilanne. Olen miettinyt että kuka olisi ensimmäinen, kun haluaisin niin kovasti kertoa sellaiselle, joka ihan tosissaan olisi onnellinen ja iloinen meidän puolesta.

 

Sartsa00 ja Kevätkello Kiitos, kyllä eilen tuli tosi huojentunu olo ultran jälkeen, tietysti koko ajan on pelko takaraivossa, että meneekö kaikki loppuun asti hyvin...Mutta niin uskotaan, että kaikki menee hyvin
Joo, tää on eka lapsenlapsi miehen puolella, mun puolella kolmas. Tosin ikäero serkusten kanssa on n.20-vuotta
Mä kerroin mun äidille jo hoidoista, joten osasi kysyä raskaustestin tulostakin...Myös siskolle ja sen tyttärelle kerroin aika alussa, koska olemme niin läheisiä. Myös kummikutsu tuli esitettyä siskontytölle, koska jo ennen kun lapsia edes suunniteltiin, olimme päättäneet, että olemme toistemme lapsen kummeja
Yhdelle ystävälle jouduin myös viikolla 8 kertomaan, kun jouduin perumaan yhteisen reissun tän pahoinvoinnin takia... Ja töissä oli pakko kertoa lähimmälle työkaverille, samasta syystä, pahoinvoinnin takia....
Tänään ajattelin kertoa myös pomolle, koska tää maha näkyy jo ihan selvästi!! :O Varsinkin kun laitoin nää mammafarkut, niin hupsheijaa... hattivattinen ihmettelikin kuinka oon mahtunu omiin housuihin Kyllä sai viimepäivät istua nappi auki, nyt ei enää ahdista Muille ystäville kerrotaan sitten kun nähdään, tai odotellaan koska joku kehtaa kysyä

 

Kiena: Tosi hienoa, et saitte noin hyviä uutisia nt-ultrasta! Ja että pikkunenkin halus niin kovasti itteään teille esitellä.

sartsa: Eikös sulla oo ens viikolla se varhaisultra vai muistanko ihan vääri? Meiän pitäs jaksaa oottaa viel 2 viikkoa, plaah! |O Älä turhaa stressaa, kyl kaikki varmasti kuitenkii menee ihan hyvi. :hug:

Kevätkello: Meillä tästä tietää jo muutama läheisin ihminen eli siis äiti ja kaks hyvää ystävää. Ne ties alusta saakka myös noista hoidoista, joten ne osas myös kans testin tuloksia udella heti. Eilen tästä sai tietää myös miehen vanhemmat, kun anoppi alko eilen kyselemään, et mite mul on menny hoidoissa ja onko ollu apua, ni muahan alko sit kauheest hymyilyttämään ja sanoin, et aika hyvin on menny. No sehä arvaskii sit heti ja oli tosi tosi onnellinen! Olin jo vähä etukätee pelänny, et mitä jos se kysyy niist hoidoista, ni mitä osaan sanoa, mut tää meni nyt ihan hyvi näinkii. Tänää ajattelin kertoa mun isälle, ku se on nyt meiän vanhemmista ainut, kuka ei tiiä, ni mun mielestä senkii kuuluu tietää. Ettei siit sit jälkikätee tunnu siltä, et silt on vaa pimitetty tätä tietoa. Työkavereille ja muulle lähipiirille (eli parille hyvälle ystävälle)aion kertoa sit vast sen varhaisultran jälkee, mikäli siel on kaikki hyvi. Jotenkii haluis pitää tän aika kaua salassa, mut sit taas ku alkaa miettimää, et lähipiirille haluis kertoa ja listailemaa, et ketä kuuluu meiän lähipiirii ni se listahan onkin yllättävän pitkä..

ON: Tääl ei mitää erityisiä tuntemuksia oo nyt ollu. Repäsykivutkin on vähentyny, mut sillo tällö niit viel tulee. Eile tein (TAAS) testin, ku halusin nähä, onks viiva miten paljo vahvistunu ja nyt näytti jo tosi hyvältä. Onneks nyt ei oo enää ku yks testi jemmassa eli sen jos viel joku aamu teen ni sit saakii nää testailut riittää.

Tervetuloa munkin puolesta kaikille uusille tulokkaille! :wave:

 

Vihdoin uskallan ilmoittautua joukkoon, samana päivänä olin siirrossa Sartsan ja Kevätkellon kanssa, mutta putosin matkasta vuotojen ja kipujen takia joita keskenmenoksi tietenkin luultiin. Mulla pp19 jolloin vuotoa ekan kerran tuli, hCG oli 2136. Lääkäri sanoi sen olevan "sillä hilkulla" ja laittoi uusinta verikokeeseen. Arvo oli 6 päivässä noussut lukemaan 7700 ja nyt siitä arvosta lääkäri tänään sanoi et on noussut ihan riittävästi ollakseen normaali raskaus. Aika erilailla tuntuvat tulkitsevan noita arvoja mitä täällä palstoilla lueskellut. Vuotojen syyksi arvailivat hematoomaa tmv. Mulla oli toistamiseen viikko sitten erittäin runsasta vuotoa. Eipä näistä nyt sitten varmaksi tiedä ennenkuin pääsee ekaan ultraan joka on 11.11.

Tämä oli nyt siis 2.IVF/ICSI 1.PAS (lääkkeellinen)
Taustalla 2 tuoresiirtoa joista molemmista plussa mutta olleet "kemiallisia" raskauksia. 1PAS luonnolliseen kiertoon josta nega.

Ikää 28v. ja ihka ensimmäistä tässä on siis yritelty ja nyt odotellaan:heart:
LA olis 13.6. ja nyt mennään siis rv 6+2

Kiitos jos joku lisii minut listaan, en osannut värjätä punaiseksi noita tietojani:ashamed:

 

Mörkötys aivan ihanaa että sinäkin pääsit tänne! Onnea tosi paljon! Sulla oli kyllä aikamoinen jännitysnäytelmä ja mä niin toivoin, että kaikki menisi hyvin ja täällä sitä ollaan! Aika hienoa, että me kaikki samaan aikaan piinailleet plussattiin yhtäaikaa!!! ja meillä olis siis myös sama la. Jotain taikaa siinä viikossa oli Mä olen edelleen ihan hermona, kun sitä ultraa odottelen ja niin toivon että kaikki olis hyvin! Jos tämä viedään pois niin en kyllä tiedä, miten siitä itsensä jaksaa koota vielä yhteen hoitoon.. Toivotaan, ettei tarvikkaan miettiä..

 

Kiitos kaikille tervetulotoivotuksista! On kyllä mukavaa, että meitä on useampia suunnilleen samoissa viikoissa meneviä.

Mulle tuli hirmuinen ahdistus, kun samassa tilanteessa ollut piinailukaveri oli käynyt varhaisultrassa, ja tuulimuna sieltä vain oli löytynyt. Oon tähän asti ollut oudonkin optimistinen (ennen plussaa olin aina varmuuden vuoksi tosi pessimistinen, ettei vaan pahasti pettyis...) tän raskauden suhteen, on vaan sellanen tunne, että hyvin kaikki menee, vaikka tietääkin, että riskit on vielä suuret. Mut nyt tuli pelko pyllyyn. Vielä muutama päivä täytyy jaksaa varhaisultraan, yritän ottaa rauhallisesti. : /

Meillä jokunen ystävä/sukulainen tietää jo, kun tiesivät hoidoistakin ja kyselivät sitten.. Töissä on ollut pakko kertoa muutamalle, kun on sellanen työ, että asia vaikuttaa joihinkin juttuihin. Ystävät on olleet liikuttavan iloisia mun puolesta, mutta oon varoitellut, ettei saa vielä riemuita liikaa!

Onpas Mörkötystä koeteltu heti alkuvaiheessa! Toivoa sopii, että tästä eteenpäin pääset ilman isompia stressejä!

Taustailen täällä vielä varhaisultraan asti, tuun sit kertomaan, mikä tuomio tulee ja toivon mukaan jatkan sen jälkeen ahkerammin kirjoittelua.


Armi 6+4 (nyt ei voi laittaa tekonimeä tähän, tuntuu kohtalon kiusaamiselta..)

 

Sateista lauantaiaamupäivää!

Mieletöntä, että taas on saatu uusia odottajia tähän ketjuun - tuhannesti onnea Marlaa ja Mörkötys :flower: Mörkötyksen jännitysnäytelmää seurasinkin tuolta toisen ketjun puolelta - miten ihanaa, että hormoniarvot sieltä sitkeästi vain nousivat ja nyt olet täällä Nyt toivotaan, että teidän salamatkustaja on myös yhtä sitkeää sorttia :heart:

Ja ihanat ultrakuulumiset saatiin Kienalta, Onnea!! :flower: Mä ihan herkistyin, kun kerroit, millainen linssilude siellä on ollut - ihanaa, että hän on halunnut kurkkia ja katsella vain tulevaa äippää ja isää... :heart:

Ja Kevätkellon ja Sartsa00n tuntemukset kuulostaa niiiin tutuilta... Sitä se on, hämmentävän epätodellista, ihanan jännittävän kutkuttavaa ja sitten taas niin käsittämättömän epätodellista. Uskon, että saatte varhaisultrasta mitä parhaimmat uutiset ja sitten on taas yksi etappi saavutettu

Vauvauutisista kertomisesta olitte myös jutelleet - meillä kerrottiin lähimmille samantien, kun niin moni tiesi hoidoista ja niiden aikatauluista, niin osasivat myös kysellä tuloksiakin. Töissäkin lähimmät työkaverit tiesivät meidän hoidoista ja osasivat heti kesäloman jälkeen udella uutisia. Sen sijaan muille töissä en uskaltanut kertoa kuin vasta pitkään nt-ultran jälkeen, ehkä joskus 14-15 viikoilla. Nyt jo lähes kaikki ystävistä ja sukulaisista tietääkin eikä tätä pömppöä millään enää peitelläkään

Mihinkähän meidän Sharona on eksynyt, toivottavasti kaikki on hyvin...?

(.) Täällä edelleen kaivataan parin viikon takaisia kunnollisia jumppamaratoneja, mutta lähinnä vaan myllerrystä ja muljauksia on tuntunut. Ja joitakin muksauksia kyllä, jos äippä on taivutellut itsensä sellaiseen asentoon, että Ihme ei tykkää yhtään Neuvolan terveydenhoitajakin kyllä sanoi, että välillä mahassa saattaa olla pitkiäkin hiljaisempia kausia ja kun vauva on kuitenkin aika pieni vielä, niin tilaa liikkua ja piilotella siellä majassaan on yllin kyllin. Ilmeisesti myös lapsiveden määrä vaikuttaa liikkeiden tuntemiseen. Mutta täällä on vaan niin kärsimätön ja malttamaton odottaja, että kun kerran on tuntenut kunnon jumpat, niin niitä odottaa kuin kuuta nousevaa...

Leppoisaa ja rentouttavaa viikonloppua itse kullekin, pitäkäähän huolta itsestänne sekä salamatkustajistanne!

Hattivattinen & Ihme 18+1

 

Huomenta kaikille!

Minut saa poistaa listalta, minulle tuli eilen sellainen olo etten ole enää raskaana ja niin siinä vaan oli käynyt ettei pikkuinen ollutkaan pysynyt matkassa. Tänään aamulla testasin puhtaan negan :'(
Vuotoa odotellessa..

Toivon parempaa onnea muille alkuvaiheissa oleville!!!

 

Sartsa eihän se nyt noin voi mennä?! :O Siis miten voi olla puhdas nega yhtäkkiä kun sulla kuitenkin veriarvot on olleet niinkin hyvät? Ota nyt ihmeessä yhteyttä klinikkaan ja pyydä ultraan pääsyä heti pian. Toivotaan, että asia ei nyt ole ihan noin!

Missäs kaikki pitemmällä olevat on? Olisi kiva kuulla teidänkin tilanteista! Täällä on nyt parina iltana ollut olo aika huono ja kuvottavaolo ja eikös Kiena sanonut, että pahoinvoinnit oli alkanut joskus 7.viikolla? Luin jostain, että kaikilla ei ole aamupahoinvointia vaan jotkut voi huonosti koko päivän ja jotkut vaan iltasella eli jospa minä olen sitten tämä jälkimmäinen :x

 

Sartsa00 Tosi outoa, oon samaa mieltä Kevätkellon kanssa, et nyt pyyntöä klinikalle et pääsisit ultraan.

Kevätkello Joo, mulla alkoi huonolla ololla ja vklla 7+ sitten rupesin oksentamaan. Oksentelin pitkin päivää ja iltaa, yöt sain olla rauhassa. Nyt kun mennään 12+ niin oksentelu on sijoittunut aamuun, huonovointisuutta voi olla pitkin päivää, esim. liikunta aiheuttaa pahoinvointia Mutta onneksi nyt olen oksentanut vain kerran päivässä, loppua odotellessa!
Toivottavasti sinun ei tarvitse pyttyä halailla, ei tää pidemmän päälle kivaa ole, mutta kyllä sen jaksaa, kun palkinnon saa sitten keväällä. :heart:

(.) Viime yönä kun käänsin kylkeä, tuntui ihan järjetön repäsykipu mahassa, meni hetki että tasottui ja nyt aamullakin taas repäisi "mukavasti"....:O Pitkään aikaan ei näin voimakkaita repäsyjä ole ollutkaan, mutta kun muuten ei mitään, niin kaippa kuuluu asiaan, kohtu siellä taitaa taas vaan kasvaa

Kiena

 

Sartsa00 Oikein sydäntä kouraisi sun puolesta:| Kuinka pitkä aika siitä sun viimeisimmästä hCG-kokeesta on? Olisko edes mahdollista et arvo olisi niin alas mennyt et puhdasta negaa näyttäisi:O ? :hug:

 

Sartsa00 :hug: Voimia. Samaa mieltä muiden kanssa, äkkiä ultraan..

Vauva haaveissa Kyllä se ultra huimasti auttaa siihen että menee tajuntaan raskaus..Täällä tosin näilläkin viikoilla (13+2)mietityttää välillä että oonko muka raskaana, tuleeko meille muka vauva? Kun ei ole oikein mtn tuntemuksia..

Kiena Onnea ultrakuulumisista.. Eikös olekin jännä ajatella että joku pyörii vinhasti tuolla masussa vaikka itse ei tunne mitään

KertomisestaMe ollaan kerrottu kaikille läheisille..Paitsi omalle isälleni en ole saanu kerrottua :ashamed: Ei hirveesti jutella asioista ja nähäänkin aika harvoin (asuu 150km päässä) enkä ole saanu aukastua suuta.. Työkaveritki tietää. Olishan se pitäny arvata kun yhdelle kertoo niin kaikki tietää.

Jälleen kerran tervetuloa uusille! Ihanaa :heart:

Kuten tossa ylempänä mainitsin, tuntuu siltä ettei mitään vauvaa edes ole :$ Toisilla on jo mahaa tässä vaiheessa ja kaikkea..Mulla on tosin tota läsää ennestäänkin että sen puolesta ei varmaan ihan heti näykään Sitte ihmettelen sitä kun hirveen moni ei esim. pysty nukkumaan mahallaan jne..Mulla ei ole mitään tommosia "ongelmia".. Ei huonoa oloa, ei mtn. Pitäis kai olla kiitollinen :ashamed: Onneksi viikon päästä on neuvola ja sydänäänien kuuntelu

 

Siis mitä ihmettä Sartsa00... :hug: Yhdyn kyllä edellisiin ja kehotan sua pikapikaa klinikalle ultraan. En voi mitenkään ymmärtää, että sun huikean korkeilla hcg-arvoilla testi näyttäisi nyt yhtäkkiä puhdasta negaa. Ihan superisti voimia ja jaksamista näihin päiviin ja toivon niin sydämeni pohjasta, ettei asia olisikaan niin, mitä testi on näyttänyt. Olet mielessä ja täällä kaikki peukut sekä varpaat pystyssä :hug:

Ihana kuulla, että Kienan pahoinvointi alkaa helpottaa! Nyt vaan toivotaan, että oksupoksut vähenee siitä kerran päivässä -rytmistäkin pian Mullakin noita repäisykipuja on ollut välillä, mutta yllättävän vähän. Äkkinäisissä kiertoliikkeissä esim. lenkillä tai imuroidessa on joskus tuntunut aika imakasti kyljissä ja alavatsan tienoilla. Sen sijaan nyt on taitanut alkaa liitoskivut, sillä tänään oon kärsinyt sellaisista lonkkasäryistä, ettei paremmasta väliä. Särky säteilee alaselkään ja autoa ajaessa töistä kotiin se säteili jo ihan koko selkään, olo oli todella tukala. Lisäksi liitoskipuja tuntuu olevan häpyluun tienoilla, joka just nytkin tässä sohvalla läppäri sylissä istuessa jomottaa... Tylsää, mutta täytyy yrittää venytellä pahimpia jomotuksia pois, josko auttaisi.

Babies: mä niin tunnistan tuon tunteen noilta viikoilta, että mahassa ei ole varmaan ketään. Kun alkuraskauden oireet alkoi helpottaa ja olo oli ihan normaali, niin tosiaankin koko ajatus mahdollisesta tulevasta vauvasta tuntui tosi absurdilta välillä. Mulla kyllä toi maha on pömpöttänyt jo sieltä hoidoista asti, mutta sekin oli silloin alussa lähinnä vaan hillitöntä turvotusta. Lisäksi mun maha turposi iltaa kohden ihan megalomaanisesti (niin kuin edelleenkin) ja aamulla pömppis oli kadonnut. Nyt vasta ihan viime päivien aikana turvotus ei enää yöllä katoakaan eli kaipa se on nyt todellinen vauvamaha sitten

Kevätkellolle kovasti taas jaksamista ja voimia, mikäli eto-olo nostaa päätään lisää ja pääsee selättämään sut täysin :hug: Täytyy sanoa, että mä niin ihmettelen, miten selvisinkin ilman mitään kuvotuksia ja pahoinvointeja, sillä olin laittanut pääni pantiksi, että mikäli joskus tärppää, niin meikäläinen asuu pää pöntössä ekat kuukaudet...

(.) Tänne on palannut alkuaikojen unettomuus... :| Oon aivan kuolemanväsynyt koko ajan, mutta silti illalla ajoissa sänkyyn mennessä pyörin varmaan pari tuntia, ennen kuin nukkumatti suvaitsee ottaa mut matkaansa. Lisäksi yöllisten vessareissujen jälkeen oon vähintään tunnin hereillä, joten varjot silmien alla vaan syvenee. Ei kivaa, mutta minkäs teet. Onneksi kohta tiedossa pieni irtiotto arjesta ja pääsen lomalle, joten josko se rytmi siitä taas tasoittuisi, toivotaan näin.

Mun rintavarustuskin on taas osoittanut kasvun merkkejä, kun alkaa taas jäädä liivit pieniksi. Oon kerran joutunut jo käydä ostamassa isommat ja näköjään taas pitäisi vaihtaa suurempaan kokoon. Lisäksi nää rintavarustukset muistuttaa läheltä tarkasteltuna aikamoisia alieneita, sen verran on suonet pinnassa...

Meidän pieni Ihmekin on taas viikonlopun aikana ilmotellut itsestään enemmän Sellaisia kunnon jumppamaratoneja ja sarjamonotuksia ei ole kyllä tullut, mutta muutamia muksauksia kylläkin sekä aikamoista myllerrystä/ muljauksia välillä, aina niin hellyttävän tuntuista ja hymy herkässä näinä hetkinä... :heart:

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, voikaahan hyvin!

Hattivattinen & Ihme 18+3

 

:wave: Taalla ollaan!

Vahan hiljaiseloa ollut, kun iski viikko sitten maanantaina ruokamyrkytys josta toivuttiinkin sitten loppuviikkoon saakka, siis ihan jarkyttavaa. Elamani ensimmainen ruokamyrkytys, ja toivottavasti jaa viimeiseksi.

Nyt sitten viikonloppuna sain uuden bonus-vaivan, eli iskiaksen. Ihan jarkyttavaa!

En pysty yolla nukkumaan, kun tuntuu, etta joku tunkee puukkoa alaselkaan/pakaraan ja liikkumaan paasen, esim. vessaan, ainoastaan moppia kavelykeppina kayttaen. Kyyneleet valuu silmista kun sattuu niin jumalattoman paljon.

Kavin eilen sitten laakarissakin, mutta kuten arvata saattaa, sanoi, ettei valitettavasti voi maarata mitaan muuta kuin paracetamolia koska olen raskaana. Saan tanaan kavelykepin/kainalosauvan, etta paasen liikkumaan, mutta ei juuri naurata, kun nukkumaanmeno pelottaa ja aamulla on kuin zombie.
Istuminen on valilla taysin mahdotonta, ja jos vaikka istumaan paasee, ylos ei sitten enaa paasekaan.

Se laakari selitti, etta iskias on ihmisen kropan suurin ja paksuin hermo, ja on saattanut jaada jonnekin puristuksiin. Kipu sateilee sitten nilkkaan asti ja aiheuttaa puukoniskujen lisaksi salamointia ja ties mita.
Toivotteli vaan, etta menis pian ohi, mutta tosi kiva, kun sanoi, etta "no, kylla se viimeistaan sitten synnytyksen jalkeen..." Muuten ihan jees, mutta tassa pitais jotenkin yrittaa pysya jarjissaan ainakin 4,5kk viela vauva mahassa...!!

Meidan piipero on alkanut enemman ja enemman vaan liikkumaan niin, etta mamman masu jytisee :heart: Varsinkin illalla, kun menen sankyyn lukemaan, alkaa kunnon jytkyjumppa ja ihan kadelle asti tuntuu, voi miten ihana tunne se onkaan! Toissa tuntuu koko ajan potkut, kun joutuu istumaan tietokoneen edessa, niin housut vissiin painaa ja piipero yrittaa potkia itselleen tilaa

En ole muuten vielakaan ostanut mitaan meidan vauvalle... Hihihi. Oon kylla niin taikauskoinen tapaus..! Ajattelin eka, etta sitten kun on ne maagiset 12 viikkoa takana, niin alan ostelemaan. Sitten paatinkin, etta vasta kun on rakenneultrassa kayty, eli viikolla 20+.. No, kohtahan se on edessa, jo ensi maanantaina!
Sitten alan kylla hamstraamaan noita ihania pikku vaatteita ja muita tarpeellisuuksia ja miksei vahan hompotyksiakin

Tuosta kertomisesta: Meillakin koko lahisuku tiesi lapsettomuushoidoista, kun ehdittiin kokonainen vuosi ja vahan paalle siella klinikalla ravata. Joten tietenkin kaikki myota eli piinapaivia ja yhdessa iloittiin plussasta
Omalle isalle kerroin kuitenkin vasta viikolla 12 kun silloin silta tuli sahkopostia..
Se on sellainen maailmanmatkaaja, ettei koskaan tieda, onko se Suomessa vai Thaimaassa, ja ei muutenkaan kovin tiivisti pideta yhteytta. Nytkin se laittoi sen sahkopostin ja kyseli mita kuuluu, ja kun kirjoitin takaisin ja kerroin raskaudesta, ei ole vastausta kuulunut.... Tyokavereille kerroin myos kun tuli 12 viikkoa tayteen, vaikka pomokin tiesi jo alusta asti, kun oli tietoinen myos hoidoista.

Ai niin, se olis tanaan POKS! ja 19 viikkoa :heart:

Sitten kommentoimaan =>

Oireista: Mulla ei ollut pahoinvointia ollenkaan, ainoastaan silloin alussa, viikot 8-11 oli etomista ruoan suhteen ja lihaa en voinut syoda ollenkaan, missaan muodossa. Vahan arsytti, kun oltiin Italiassa lomalla ja voi niita ihania ruokia jotka jai syomatta.. Samaten kaikki voimakkaat tuoksut etoi, mutta kertaakaan ei tarvinnut ponttoa halata. Muutenkin tosiaan, mun alkuraskaus oli tosi helppo silla oireita ei ollut muuta kuin hajujen voimistuminen ja kohtalainen vasymys mika ei kylla silloin 3 viikon aikana haitannut ollenkaan, kun sai nukkua mielinmaarin rannalla ja paikkareilla

Vielakaan en muuten voi syoda kinkkua ollenkaan...

Hattivattinen Tervetuloa kipuisten kerhoon :hug:
Mulla on vasta ihan vahan kasvanut rintavarustus, viela mennaan samoilla rintsikoilla, paitsi alkaa ne kylla nayttaa jo aika huvittavilta kun vahan pursuaa. Ja tosiaan, aikamoiset suonipommit on mullakin, hihihih...

Hui kamala Sartsa, miten voi olla mahdollista??? Kavitko siella ultrassa? En makaan voi kasittaa miten voi testi menna negaksi ykskaksyllattaen jos ei mitaan vuotoja ole ollut...?
Voimia tilanteeseen, toivon kovasti, etta asiat selviaa parhain pain :hug:

 

Pakko tulla pikaisesti pikkuruinen omanapa-uutinen vain kertomaan... Varhaisultrassa sykähteli reippaasti pieni sydän, kaikki näytti normaalilta. :heart: Mittojen mukaan 6+6 (alunperin laskujen mukaan 7+1). Nyt ekaa kertaa vähän tunteiden myllerystä havaittavissa. Osaisko sitä jo vähän relata.

Palaan paremmalla ajalla!

 

kiitos kaikille myötäelämisestä :heart: Kävin eilen klinikalla ultrassa ja lääkäri pohti pitkään tapaustani.. Epäselvä alkuraskaus oli tuomiona :ashamed:
Eli kohtu oli tyhjä, näytti siltä kun ei raskautta olisi koskaan ollutkaan. Kuitenkin (pp19) hcg arvo ollut noin 2000 eli kyllä siellä oli joku ollut. Vuotoa ei ollut tullut ulos ja limis oli eilen vain 3mm, ei tietoa mihin olen vuotanut.. vatsaontelossa ei ollut nestettä.
Tänään sain kontrolli hcg:n tulokset ja se oli tänään 10,5 eli hyvin oli laskenut, ei ole siis kyse kohdunulkoisesta raskaudesta.

Tämä tuntuu jo kohtalon ivalta, kolme ICSI:ä tehty. Ensimmäisessä ei hedelmöittymistä, toisessa hedelmöittyi muttei kiinnittynyt, kolmannessa hedelmöittyi, kiinnitty, muttei pysynyt... Oisko nyt sitten 3.ICSI:n 1. PAS se meidän onnen luku? Vois melkein sanoa, että kolmas kerta toden sanoo ku eihän sitä ekaa ICSI:ä lasketa edes klinikalla. HUOH!
Lääkäri puheli, että seuraavaan luonnolliseen kiertoon voidaan tehdä PAS, meillä siis 3 plastoa pakkasessa.

Toivon teille kaikille oikein ihanaa ja onnellista loppuraskautta ja voimia pahoinvointeihin!!! Toivotaan, että minäkin saan sen vielä joskus kokea

 

Hei

Pääsiskö mukaan joukkoon..?

En ole uskaltanut vielä kirjoittaa mitään, kun tuntuu että uskaltaako sitä ääneen sanoakkaan edes kuiskaten, ettei mitään vaan tapahdu.... Mutta pakko se on vaan luottaa että kaikki menee hyvin, muuta ei voi.

Meille tehtiin 3. icsin 1. (ja ainoa) pas 7.10. Saatiin 3 icsi hoidoissa ensimmäinen pakkaseen koskaan saatu alkio, joka olikin niin sitkeä sissi, että selvisi sulatuksesta ja ehti jakautua hyväksi monisoluiseksi alkioksi (4 päiväinen siirrettäessä) ja siirrettiin siis 7.10. Olin ihan varma että ei päästä siirtoon ollenkaan, kun ajattelin että ei yksi raapälealkio voi mitenkään selvitä sulatuksesta.. Limakalvokin kasvoi niin huonosti että söin isot määrät zumenonia ja siirto oli vasta kp 26, mutta pitkä zumekuuri oli tehonnut ja siirrossa limakalvokin oli hyvä. Aikaisemmissa siirroissa olen tiennyt jo viikkoa ennen testausta että ei todellakaan ole onnistunut, tissit on olleet ihan kärpäslätkät eikä mitään tuntemuksia ole ollut.. nyt oli erilaiset fiilikset ja jännityksellä tein testin heti kun palasin lomalta 19-20.11 välisenä yönä. Annoin testitikun miehelle ja sanoin että kertoo tuloksen.. "Ei tämän vahvempia kahta viivaa voisi näkyä" totesi mies. Aivan uskomaton tunne..! 2½ vuoden takkuamisen jälkeen, kun koskaan ei ole saatu edes haamuja, olen yhtäkkiä RAS-KAA-NA. I love it! Tietty heti torstaina silmät auettua kiirehdin veritestiin ja sain tuloksen samana päivänä 20.10 (pp 13) ja ilo oli ylimmillään kun tulos oli 599. Eli pakko se on nyt uskoa että meillä on ihan aikuisten oikeasti vihdoin onnistuneet nämä hoidot, tai siis ollaan saatu ainakin raskaus alkamaan, mikä on mulle jo saavutusten saavutus! Tosin miljoona asiaa voi vielä tapahtua ennen kuin ollaan ensi kesässä, mutta nyt, kaikista peloista ja ahdistuksista huolimatta olen onnellinen että ollaan saatu plussa ja hcg arvot osoittavat sen että raskaana ollaan, kunnes toisin todistetaan. Zumet ja Luget jatkuu viikolle 11, se on vähän tylsää, että vuotohan ei edes nyt tulisi kun on nuo lääkkeet jos jotain tapahtuisi (mitä EI tapahdu, koska ei vaan voi tapahtua)..Kauhulla ja jännityksellä odotellaan ekaa ultraa, jonka yritän saada varattua viikolle 45.. pitkä odotus vielä edessä mutta pakko pysyä positiivisena ja uskoa että kuulemme pikkuisemme sydänmensykkeen marraskuun alkupuolella.

Sartsa ihan käsittämätöntä sinun tapaus. Miten voi olla niin että mitään ei löydy? Voimia paljon sinulle! Ja Tsemppiä Passiin, meillä tärppäsi juurikin tuo 3 hoidon pas siirto.


t. myy75, rv 5+1, jos osaan nämä viikot laskea oikein? Laskin siis, että siirtopäivä olisi 2+4, kun alkio oli 4 päiväinen, olikohan oikein? Laskurin mukaan LA olisi 25.6.