Nyt olen ensimmäisen haasteen edessä. Mulla on IHAN KAMALA vauvakuume! Siis järki tässä lähtee! Haluaisin niin lopettaa pillerit, kun nyt muutenkin levy loppui eilen (ja mieskin olisi enemmän kuin valmis lapsen tuloon.) Ongelma on siinä, että ensimmäistä kertaa, mulla on tunne tästä laihdutuksesta että TÄSTÄ TULEE VIELÄ JOTAIN! Minäkin voin laihtua! Olen vihdoin hylännyt joko-tai asenteen, eli vaikka tänään söin liikaa ja epäterveellisesti (mitä muuten tein!) se ei tarkoita, etteikö huomenna voisi jatkaa terveellistä elämää! Ja yhden päivän ylikalorit (kun tässä tapauksessa eivät ole edes niin pahasti yli) ei ehkä hidasta tätä projektia mihinkään suuntaa (päin vastoin voi harkitusti tehdessä saada jopa aineenvaihdunnan nopeutumaan.) Siksi haluaisin laihduttaa ja opetella uudet elintavat ennen vauvaa (tuota diabetestä on paljon suvussa ja perheessä, äidillä kakkostyypin, siskolla ykköstyypin.) Mutta kahdenkymmenen kilon pudotus tuntuu NIIIIIIIIIIIIIIIIIIN pitkältä ajalta/matkalta (repsahduksia aivan varmasti tulee kuten myös jumeja/plussaviikkoja) että en tiedä olenko valmis odottamaan niin kauan(?).
Toki sitä voisi jättää pillerit pois ja olla TJOT menetelmällä liikkeellä ja lopettaa laihdutus sitten kun vauva ilmoittaa tulostaa, mutta kun nyt olen tälle tielle lähtenyt, HALUAN NÄHDÄ TÄMÄN LOPPUUN ASTI!
(Olen toki vielä nuori vasta 21v. :ashamed: , mutta en voi kuumeelleni (vauva sellaiselle) mitään.)
Ja asiasta keppiin. Jouduin lähteä tänään töistä kesken pois kun tulin kuumeeseen (ei vauva sellaiseen vaan ihan oikeaan.)Koko viikonlopun vaaninut flunssa iski taas (kerkesinhän tässä olla jo kaksi viikkoa terveenä...) päällensä ja olo oli ihan kurja... :'( Joten kaupan kautta kotiin.... Mukaan tarttui Berliinin munkki ja kaksi danonen danio rahkaa (ei TODELLAKAAN mitään kevyt kamaa
) Ne olen nyt illan aikana tuhonnut. Kalorit/pisteet on varmasti yli, mutta so what! Nyt on ainakin yhden berliininmunkin verran parempi olo (ja buranalla ei varmaan ollut mitään osuutta asiaan...
) Ajattelin ottaa huomiseksi vielä saikkua, kun on nyt illalla ollut sen verran kurja olo (ei niin että herkut ei kelpaisi) etten viitsi mennä huomenna töihin.
Ihme kyllä keskiviikkoinen punnitus ei huoleta ollenkaan vaikka nyt viimeiset kolme päivää eivät ole menneet ihan putkeen. Tässähän vasta opetellaan!
Kamala hiki pukkasi päälle, jospa se kuume nyt hellittäisi hieman.... Tai sitten teille purkautuminen helpotti oloa niin paljon, enivei nyt täytyy lähteä laiskottelemaan ihan hyvällä omallatunnolla...! B) B) B)