:'(((

on aina tosi surullisia juttuja. Mun ystävän veli kuoli 90-luvulla samalla tavalla, tuossa tapauksessa taas minun veljeni oli silminnäkijänä. Tai ei oikeastaan ihan samalla tavalla, kuoli sairaalassa muutaman päivän sisällä onnettomuudesta. Mä muistan lopunikäväni sen tunnelman, joka niiden kodissa vallitsi, kun hautajaisten jälkeen kävimme viemässä heille kukkasia. Iso, painava suru.
 
mun siskon kaveri tais kanssa olla tonikäinen jäädessään auton alle. kuoli myös. muistan kun kuulin tosta. sisko oli vanhempien kanssa mökillä ja puhelimessa piti kertoa, ettei voi enää mennä ninniä hakemaan.

 
:'( siis ihan kauheaa,kenellekkään ei tuollaista toivo mutta aina se vaan tuntuu pahemmalta ku kyseessä on noin nuori ja elämän iloa täynnä oleva lapsi... näin arvaamatonta se elämä on...
 

Yhteistyössä