10 kiloa sulatettu!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yhndrfygnr
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yhndrfygnr

Vieras
Ja nyt en puhu pakastetusta joulukinkusta vaan ihan itsestäni. :) Koin herätyksen siinä vaiheessa kun satuin autossa istuessani näkemään itseni sivupeilistä, jeesus mulla näkyy kaksari! Aikaa on toki kulunut, lähes puoli vuotta - hitaasti mutta varmasti.

En omista salikorttia, en ole ostanut kahvakuulaa, en syö laihdutusvalmisteita enkä herkuistakaan ole luopunut :P Kaiken a ja o on VEDEN JUOMINEN. Juon sitä 3-5 litraa päivässä, koko ajan on puolen litran tuopissa vettä jotta tulee juotua. Koirani kanssa olen hiukan pidentänyt aamulenkkejä, ennen 45min-1h ja nyt 1h-1,5h :) Eli ei radikaaleja muutoksia. Pienillä asioilla saa muutoksia aikaan jos ei odota että on ensimmäisen viikon aikana lähtenyt 5kg :P

Minulle tällainen "huomaamaton laihdutus" ainakin sopii, mistään ei tarvi kieltäytyä eikä naama nurinkurin tarvi kyllästyttää itseään urheiluun. Enää 4,4kg ja olen normaalipainoinen! Jokainen pudotettu kilo motivoi. Tavoitteena mulla on päästä 60kg ja 65kg välille, joka ois ihan sopiva tämmöselle 164cm rungolle!
 
Hyvä sinä!

Minua oksetti katsoa minusta otettuja kuvia viime kesänä. Ensin karsin iltamässäilyt ja nyt siirryin karsimaan hiilareita pois. Nyt olen reilut 2 viikkoa karpannut ja minun mahaihrat ovat pienentyneet.

Nyt vielä käskin miestä patistamaan minut joka päivä koiran kanssa pitkälle lenkille. Minua on niin masentanut tuo pimeys, että ollaan käyty koiran kanssa vain välttämätön minimi. :ashamed:
 
Ei vaan hyvä me :) Se on muuten kummallista että vaikka tajuaa kyllä ettei ole mikään pulkannaru niin ei sitä jotenkin ymmärrä omaa kokoaan, ja sitten sitä järkyttyy omista kuvistaan. Mäkin painoin pahimmillaan 81 niin kai sitä luulis ymmärtävän ilman peiliäki ettei se oo kovin kaunista katottavaa tän mittasessa tyypissä :D

Ps. Kantsii syyä d-vitamiinilisää, itse oon tänä syksynä syöny 100 mikrogrammasta ja ei oo (ainakaan vielä) alkanu pimeys ahistaan :)
 
Ei vaan hyvä me :) Se on muuten kummallista että vaikka tajuaa kyllä ettei ole mikään pulkannaru niin ei sitä jotenkin ymmärrä omaa kokoaan, ja sitten sitä järkyttyy omista kuvistaan. Mäkin painoin pahimmillaan 81 niin kai sitä luulis ymmärtävän ilman peiliäki ettei se oo kovin kaunista katottavaa tän mittasessa tyypissä :D

Ps. Kantsii syyä d-vitamiinilisää, itse oon tänä syksynä syöny 100 mikrogrammasta ja ei oo (ainakaan vielä) alkanu pimeys ahistaan :)

Minulla oli 104kg pahimmillaan :(. Eli yhteensä on pudotettava -30kg. Otan Deetä 150-200µg, kun olen vieläKIN iso. Magneesiumia myös.
 
Ei vaan hyvä me :) Se on muuten kummallista että vaikka tajuaa kyllä ettei ole mikään pulkannaru niin ei sitä jotenkin ymmärrä omaa kokoaan, ja sitten sitä järkyttyy omista kuvistaan. Mäkin painoin pahimmillaan 81 niin kai sitä luulis ymmärtävän ilman peiliäki ettei se oo kovin kaunista katottavaa tän mittasessa tyypissä :D

Ps. Kantsii syyä d-vitamiinilisää, itse oon tänä syksynä syöny 100 mikrogrammasta ja ei oo (ainakaan vielä) alkanu pimeys ahistaan :)

Olen yrittänyt ottaa purkista noita vitamiineja, mutta en muista ottaa joka päivä. Ja joo, en ole viitsinyt laittaa muistutusta puhelimeen. :ashamed:
Menen purkille...
 
Mää en oo ennen raskinu piheyttäny ostaa tuota vahvaa d-vitamiinia ku tuntuu niin kalliilta verrattuna johonki pirkan monivitamiiniporeisiin :DD niin varmaan sillä muistanki. Tsemppiä myös nimimerkille toinen laihduttaja! You can do it! :P
 
...Just haettu vesipullo käteen....

Vaikeata, vaikeata, vaikeata! Vaikka tiedän ja osan miten se tehdään, mutta silti se 10 kg haamottaa tässä ympärille. Kesällä kun laihduin 10 kg, niin oikeasti olin niin ylpeä ja hyvinvoivaa, mutta talvi tuli(taas yks tekosyy) ja läskit pikkuhilja tulee takas. VITTUUUU, oikeasti miksi olen niin selkärangaton ihminen? Nyt alkoi taas ahdista.....
 
Hienoa!! Oikeasti hyviä suorituksia :) Itse aina välillä koitan repästä ja aloittaa ihan just veden juomisella ja lenkkeilyllä, mutta motivaatio katoaa viikon parin jälkeen, vaikka paino laskisikin ja olo paranee.
Niin patalaiska lehmä oon ettei oo tosikaan...
 
Mulla muuten toimi noihin lenkkien pidentämiseen sellainen ajatus, (kun joinakin aamuina se vaan tökki lähteä) että mietin mielessäni että käyn edes pienen lenkin ja pakko siellä ei ole tuntia olla. Yleensä sitä sitten huomaa lenkille lähdettyä että ainiin, täähän on ihan mukavaa :) Toki kun koira on, niin pakkohan se nimenomaan on mennä :D Mutta kuitenkin niin että en heti ikkunasta räntäsateeseen katsoessa mieti että noniin, puolitoista tuntia räntäsateessa semmosella ja tämmösellä vauhdilla.
 

Yhteistyössä