V
vierailija
Vieras
Työtöntä maisteria ja pienen lapsen isää Ossi Kajasaloa harmittaa.
Hän menetti 600 euron arvoisen opintolainan korkoavustuksen, koska teki töitä, joista jäi käteen palkkaa 190 euroa.
”Tämähän on pahimman luokan kannustinloukku: Ei olisi kannattanut tehdä töitä”, Kajasalo sanoo.
Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen myöntää, että korkoavustuksen tuloraja on alhainen ja kerrasta poikki -periaate ankara.
Hän toteaa kuitenkin lainsäätäjän näin päättäneen, vaikka Kela on ehdottanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tulorajan korottamista.
Lahtinen ei ota kantaa Kajasalon tapaukseen vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
”Jos olisin jättänyt työt väliin vain yhtenä päivänä, olisin saanut korkoavustuksen.”
Kuopiossa asuva Kajasalo on opiskellut sovellettua fysiikkaa ja valmistui runsas vuosi sitten filosofian maisteriksi. Samoihin aikoihin perheeseen syntyi lapsi.
Opintolainaa oli ehtinyt kertyä 28 000 euroa.
Kajasalo työskenteli jonkin aikaa teknologia- alan startup-yrityksessä mutta jäi keväällä työttömäksi. Hän oli huhtikuusta lokakuuhun vanhempainvapaalla ja sai vanhempainrahaa. Sen jälkeen hän on saanut työttömyyspäivärahaa 800 euroa kuussa.
Kuluneena syksynä hän on tehnyt joka toinen viikonloppu keikkatyönä videostriimausta, josta hän on ansainnut elo–marraskuussa yhteensä 1 115 euron bruttotulot.
”Jos en olisi tehnyt töitä loka–marraskuussa, olisin saanut yhteensä noin 550 euroa enemmän rahaa, sillä kaikista tienatuista euroista 50 prosentin verran vähennettiin työttömyyspäivärahasta.”
Lisäksi Kajasalo maksoi palkastaan veroa.
”Voi sanoa, että palkasta lähti yli puolet pois”, Kajasalo summaa.
Syynä on huhtikuussa voimaan tullut lainmuutos, joka poisti työttömyysturvan suojaosan.
”Minua harmitti suunnattomasti, että olin tehnyt liikaa töitä.”
Se oli vasta alkua.
Loppusyksyllä Kajasalon piti ryhtyä maksamaan opintolainaa takaisin.
Se tapahtuu niin, että ensiksi maksetaan korkoja puolivuosittain puolentoista vuoden ajan. Sitten alkaa varsinaisen opintolainan lyhentäminen.
Kelalta voi tietyin ehdoin saada avustusta korkojen maksuun. Kajasalo haki avustusta joulukuun alussa, mutta ei saanut.
Kävi ilmi, että hän oli ansainnut keikkatyöstään elo–marraskuussa yhteensä 52 euroa liikaa, siis 13 euroa kuukaudessa. Sen verran hänen saamansa työttömyysraha sekä palkka ylittivät korkoavustuksen tulorajan, joka on yhden lapsen vanhemmalla 1 835 euroa.
Kajasaloa harmittaa erityisesti se, että korkoavun laskuperusteena oli hänen saamansa bruttotulo, josta hänen tapauksessaan jäi kuitenkin käteen vain osa.
Yhtä kaikki Kajasalo joutui maksamaan puolen vuoden korot itse, yhteensä 600 euroa.
”Kun hoksasin tämän, minua harmitti suunnattomasti, että olin tehnyt liikaa töitä. Jos olisin jättänyt työt väliin vain yhtenä päivänä, olisin saanut korkoavustuksen, eli käytännössä enemmän rahaa kuin sain palkkaa”, Kajasalo toteaa.
Kelan Ilpo Lahtinen toteaa, että korkoavustuksen tulorajan keskimäärä on 1 589 euroa neljässä kuukaudessa.
”Jos neljän kuukauden aikana saadut bruttotulot ylittävät tulorajan edes yhdellä sentillä, korkoavustusta ei voi saada.”
Hänen mukaansa Kela on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tulorajan korottamista. Lisäksi siinä voisi Lahtisen mielestä olla yksi tai kaksi porrasta siten, että vaikka tulot ylittäisivät rajan, koroista voitaisiin kuitenkin korvata esimerkiksi puolet.
”Tällaista olemme ministeriölle ehdottaneet, mutta asia ei ole Kelan päätettävissä”, Lahtinen sanoo.
Kannustinloukkuun liittyy vielä yksityiskohta, joka liittyy tuen maksamispäivään.
Kajasalo sai kesällä vanhempainrahaa, jonka maksupäivä sattui elokuun alkuun.
”Iso osa heinäkuun tuista maksettiin siis käytännössä elokuussa”, hän sanoo.
Kun opintolainan korkoavustukseen vaikuttavat tulot laskettiin takautuvasti neljän kuukauden ajalta, iso osa heinäkuun vanhempainrahasta laskettiin mukaan neljän kuukauden tuloihin.
”Elo–marraskuun tulot nousivat niin suuriksi, että korkoavustusta ei myönnetty. Jos vanhempainraha olisi maksettu heinäkuussa, ansioni eivät olisi ylittäneet rajaa”, Kajasalo kertoo.
Hän sanoo, että jos olisi tajunnut tämän jo keväällä, hän olisi pannut vanhempainrahahakemukseensa toisenlaiset maksupäivät.
Kelan Lahtisen mukaan tulot voidaan huomioida joko maksuajankohdan tai ansainta-ajankohdan mukaan. Hän on itse sitä mieltä, että opintotukilain mukainen maksuajankohdan periaate on parempi.
”Silloin tulot huomioidaan ajalla, jolloin ne ovat faktisesti käytettävissä.”
Opintolainan korkoavustuksen menetyksestä huolimatta Kajasalon perhe pärjää taloudellisesti kohtuullisen hyvin. Perheeseen syntyi lapsi runsas vuosi sitten. Kuva: Akseli Muraja
Syksyn kokemukset ovat pistäneet Kajasalon miettimään, onko järjestelmä oikeudenmukainen tai ylipäätään järkevä.
Hänen mielestään sosiaaliturvaa tulisi yksinkertaistaa ja uudistaa niin, että työnteko olisi aina kannattavaa.
Hän viittaa esimerkiksi kokoomuksen esittämään malliin, joka yhdistäisi toimeentulotuen, yleisen asumistuen sekä Kelan maksamat työttömyysetuudet yleistueksi, joka vähenisi ennakoidusti tulojen kasvaessa. Näin kannustinloukut tasoittuisivat.
Kajasalon perheen tulot koostuvat työttömyystuesta, Kajasalon puolison kuntoutusrahasta, asumistuesta ja lapsilisästä, mutta rahaa on saatu jopa säästöön.
”Tulemme toimeen. Mutta työntekoon tämä järjestelmä ei kannusta”.
Hän menetti 600 euron arvoisen opintolainan korkoavustuksen, koska teki töitä, joista jäi käteen palkkaa 190 euroa.
”Tämähän on pahimman luokan kannustinloukku: Ei olisi kannattanut tehdä töitä”, Kajasalo sanoo.
Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen myöntää, että korkoavustuksen tuloraja on alhainen ja kerrasta poikki -periaate ankara.
Hän toteaa kuitenkin lainsäätäjän näin päättäneen, vaikka Kela on ehdottanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tulorajan korottamista.
Lahtinen ei ota kantaa Kajasalon tapaukseen vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
”Jos olisin jättänyt työt väliin vain yhtenä päivänä, olisin saanut korkoavustuksen.”
Kuopiossa asuva Kajasalo on opiskellut sovellettua fysiikkaa ja valmistui runsas vuosi sitten filosofian maisteriksi. Samoihin aikoihin perheeseen syntyi lapsi.
Opintolainaa oli ehtinyt kertyä 28 000 euroa.
Kajasalo työskenteli jonkin aikaa teknologia- alan startup-yrityksessä mutta jäi keväällä työttömäksi. Hän oli huhtikuusta lokakuuhun vanhempainvapaalla ja sai vanhempainrahaa. Sen jälkeen hän on saanut työttömyyspäivärahaa 800 euroa kuussa.
Kuluneena syksynä hän on tehnyt joka toinen viikonloppu keikkatyönä videostriimausta, josta hän on ansainnut elo–marraskuussa yhteensä 1 115 euron bruttotulot.
”Jos en olisi tehnyt töitä loka–marraskuussa, olisin saanut yhteensä noin 550 euroa enemmän rahaa, sillä kaikista tienatuista euroista 50 prosentin verran vähennettiin työttömyyspäivärahasta.”
Lisäksi Kajasalo maksoi palkastaan veroa.
”Voi sanoa, että palkasta lähti yli puolet pois”, Kajasalo summaa.
Syynä on huhtikuussa voimaan tullut lainmuutos, joka poisti työttömyysturvan suojaosan.
”Minua harmitti suunnattomasti, että olin tehnyt liikaa töitä.”
Se oli vasta alkua.
Loppusyksyllä Kajasalon piti ryhtyä maksamaan opintolainaa takaisin.
Se tapahtuu niin, että ensiksi maksetaan korkoja puolivuosittain puolentoista vuoden ajan. Sitten alkaa varsinaisen opintolainan lyhentäminen.
Kelalta voi tietyin ehdoin saada avustusta korkojen maksuun. Kajasalo haki avustusta joulukuun alussa, mutta ei saanut.
Kävi ilmi, että hän oli ansainnut keikkatyöstään elo–marraskuussa yhteensä 52 euroa liikaa, siis 13 euroa kuukaudessa. Sen verran hänen saamansa työttömyysraha sekä palkka ylittivät korkoavustuksen tulorajan, joka on yhden lapsen vanhemmalla 1 835 euroa.
Kajasaloa harmittaa erityisesti se, että korkoavun laskuperusteena oli hänen saamansa bruttotulo, josta hänen tapauksessaan jäi kuitenkin käteen vain osa.
Yhtä kaikki Kajasalo joutui maksamaan puolen vuoden korot itse, yhteensä 600 euroa.
”Kun hoksasin tämän, minua harmitti suunnattomasti, että olin tehnyt liikaa töitä. Jos olisin jättänyt työt väliin vain yhtenä päivänä, olisin saanut korkoavustuksen, eli käytännössä enemmän rahaa kuin sain palkkaa”, Kajasalo toteaa.
Kelan Ilpo Lahtinen toteaa, että korkoavustuksen tulorajan keskimäärä on 1 589 euroa neljässä kuukaudessa.
”Jos neljän kuukauden aikana saadut bruttotulot ylittävät tulorajan edes yhdellä sentillä, korkoavustusta ei voi saada.”
Hänen mukaansa Kela on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tulorajan korottamista. Lisäksi siinä voisi Lahtisen mielestä olla yksi tai kaksi porrasta siten, että vaikka tulot ylittäisivät rajan, koroista voitaisiin kuitenkin korvata esimerkiksi puolet.
”Tällaista olemme ministeriölle ehdottaneet, mutta asia ei ole Kelan päätettävissä”, Lahtinen sanoo.
Kannustinloukkuun liittyy vielä yksityiskohta, joka liittyy tuen maksamispäivään.
Kajasalo sai kesällä vanhempainrahaa, jonka maksupäivä sattui elokuun alkuun.
”Iso osa heinäkuun tuista maksettiin siis käytännössä elokuussa”, hän sanoo.
Kun opintolainan korkoavustukseen vaikuttavat tulot laskettiin takautuvasti neljän kuukauden ajalta, iso osa heinäkuun vanhempainrahasta laskettiin mukaan neljän kuukauden tuloihin.
”Elo–marraskuun tulot nousivat niin suuriksi, että korkoavustusta ei myönnetty. Jos vanhempainraha olisi maksettu heinäkuussa, ansioni eivät olisi ylittäneet rajaa”, Kajasalo kertoo.
Hän sanoo, että jos olisi tajunnut tämän jo keväällä, hän olisi pannut vanhempainrahahakemukseensa toisenlaiset maksupäivät.
Kelan Lahtisen mukaan tulot voidaan huomioida joko maksuajankohdan tai ansainta-ajankohdan mukaan. Hän on itse sitä mieltä, että opintotukilain mukainen maksuajankohdan periaate on parempi.
”Silloin tulot huomioidaan ajalla, jolloin ne ovat faktisesti käytettävissä.”
Opintolainan korkoavustuksen menetyksestä huolimatta Kajasalon perhe pärjää taloudellisesti kohtuullisen hyvin. Perheeseen syntyi lapsi runsas vuosi sitten. Kuva: Akseli Muraja
Syksyn kokemukset ovat pistäneet Kajasalon miettimään, onko järjestelmä oikeudenmukainen tai ylipäätään järkevä.
Hänen mielestään sosiaaliturvaa tulisi yksinkertaistaa ja uudistaa niin, että työnteko olisi aina kannattavaa.
Hän viittaa esimerkiksi kokoomuksen esittämään malliin, joka yhdistäisi toimeentulotuen, yleisen asumistuen sekä Kelan maksamat työttömyysetuudet yleistueksi, joka vähenisi ennakoidusti tulojen kasvaessa. Näin kannustinloukut tasoittuisivat.
Kajasalon perheen tulot koostuvat työttömyystuesta, Kajasalon puolison kuntoutusrahasta, asumistuesta ja lapsilisästä, mutta rahaa on saatu jopa säästöön.
”Tulemme toimeen. Mutta työntekoon tämä järjestelmä ei kannusta”.
Mielummin kykitään matalapalkalla päivät pitkät toisten hyväksi saamatta itse asianmukaista korvausta (näitä suuri osa työpaikoista).
