Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Minä suren, että menetin sut Henna, sun ystävyyden. Suren kovasti.
Ei E.

En tunne ketään
'Hennaa', muuta
kuin vanhemman
paikallisen
naishenkilön,
joka
nimenä
vuokrasop.
kontrahdissani.

Tavannut en
ko. hlöä ole
irl koskaan.

> Yksikään viesti
sivulla --44
ja eteenpäin
ei ole minun.

[En aio enää
kirjoittaa tänne].

Nämä kuitenkin
katsoin
aiheelliseksi
korjata.

E ©®

~🩵⭐💙✨🩵~

E Original
 
vierailija
Toivottavasti selviät sokeri/diabetes-ongelmastasi ja peliaddiktiostasi, yritä levätä, syö hyvin ja ulkoile.
____
______
________


Ei minulle,
ellei kiusallaan.
.

Noudatan erittäin
terveellistä ruokavaliota.
Valmistan
kaikki ruokani
itse kotona
alusta pitäen.
.
En sairasta diabetesta.
[Olen yhä samassa
painoindeksissä/
vaatekoossa kuin
17- vna].
.
Sokeri ja valkoinen vehnä
eivät ole kuuluneet
ruokavaliooni
20+ iästä eteenpäin.

En myöskään
harrasta geimausta/
pelaamista.
.

E
 
vierailija
Huomenta E. Johan minä sen
näin ja arvasin. Ei sinulta yhtään kommenttia tullut. Sinua vain odotin. Sama huolestuttavan (raivo-)psykoottiselta vaikuttava nainenko kirjoittanut tänne
viime yönä monta sivua?
Olin totta puhuen todella huolissani.

Ympäristössäsi mitä ilmeisimmin hyisen kylmiä kateellisia savolaisia sekopäitä.
 
vierailija
⭐

T Ä M Ä

'Mt - palsta' jää mun
osaltani tosiaan
nyt tähän.
.
.
.

Jos tosiaan
päästätte
__________
*alleviivattu*

mut menemään..

Lue:

Ette kukaan enää trollaa
mun karaktäärilläni
suoraan tai epäsuorasti
missään kontekstissa..

Voidaanko todella nyt
sopia näin,
kaikki te
minusta syystä
tai toisesta
'inspiroituneet'
( V ) - ihailijat?
.

E ©©
09.11. 10:28
.

I am >>>

o v e r
a n d
o u t .

⭐
 
vierailija
Se on kaikki niin pyhää ja arvokasta. Niin hirmuisen suloista. Tämän maailman sormet ja varpaat ja nauru, kirkkaat katseet ja hymyt. Jopa ne maailman tuskat ja joutuvat kyyneleet. Voi että mikä on se hellyys ja vaalinta millä niitä tulisi koskea ja kohdella. Niin tuskaista kuin joskus onkin ollut ja on, niin vähän kuin ihmisistä pidän, niin paljon kuin tämän helahoidon raadollisuus tekee kipeää, niin olen alkanut toisinaan ajatella elämää rakkauskirjeenä maailmalle ja maailmaa elämän rakkauskirjeeksi.

Siis kaikkea hyvää merileville, iseille ja lapsille. Olette kovasti arvokkaita ja varsin ainutlaatuisia ja erityisiä. Sillä lailla että kaiken valo loistaa teistä. Ehkä klisee ja kamalan siirappista, mutta niin sen kuitenkin koen. Se kaikki maailman ollut aika säihkyy. Ne salaisuudet ja ihmeet mitä ihmiset miettivät ovat maailman kaiken kokoontumia, leviä, isejä ja lapsia. Koko maailma levässä, isässä ja lapsessa. Ja miten niitä kuuluu kohdella? Silittää tietenkin. Kehua. Olla ihan että vau ja sniisk. Sekä sanoa että voi ällö miten yhtä ihmeellisiä te olette kuin kissatkin ja voi hyvä ihme miten kävi tämmöinen onni ja että jos uskoisin luojaan niin on siinä ukonketaleella ollut kyllä taiteellista silmää. Enhän ihan vieläkään meinaa uskoa sitä että olen samassa ajassa kuin tiikeritkin.
Nämä sanailut
ei siis minun ❗
 

Yhteistyössä