Täällä joku epäili, että ihmiset jättäisivät ottamatta lääkkeitään, koska rahaa ei ole, ja ettei lääkkeiden hintojen korotus vaikuttaisi siihen, ostetaanko niitä.
Kannattaa taas vähän astua ulos sieltä omasta pienestä elinpiiristä ja huomata, että joillakin voi olla vaikeampaa ja muistaa jälleen, että kuka tahansa voi joutua vaikeuksiin.
Osa ihmisistä tinkii lääkkeistä, koska rahat eivät riitä. Lääkebarometrin mukaan noin joka neljäs reseptilääkkeen käyttäjä on jättänyt lääkkeitä vuoden aikana ostamatta rahavaikeuksien takia.
Akatemiatutkija
Katri Aaltonen Turun yliopistosta kertoo, että kyselytutkimusten perusteella lääkkeistä tingitään useimmin ihmisryhmissä, joissa myös köyhyysriski on suurin.
– He ovat usein työikäisiä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, hän sanoo.
Virpi Rantanen on ollut kolmisen vuotta työttömänä, mutta sitä ennen hän oli 40 vuotta työelämässä.
Valtaosa vajaan tuhannen euron nettotuloista on mennyt asumiseen. Pakollisten menojen jälkeen Rantasella on ollut käyttörahaa esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin noin 3,5–5 euroa päivässä.
Tavallisesti se riittää.
– Käyn leipäjonossa, josta saa ostaa ruokakassin viidellä eurolla, hän kertoo.
Joskus hän tosin antaa jonotuslappunsa jollekin tuttavalle, jos tämä tarvitsee sitä häntä enemmän."
Osa ihmisistä tinkii lääkkeistä, koska rahat eivät riitä. Lääkebarometrin mukaan noin joka neljäs reseptilääkkeen käyttäjä on jättänyt lääkkeitä vuoden aikana ostamatta rahavaikeuksien takia.
yle.fi