Kokoomuslaisen ja vassarin ajattelu syrjäytymisriskissä olevasta perheestä

Ja tässä yhteydessä kuuluttaisin myös aikuisten ja erityisesti opettajien vastuuta tehdä opettamistaan asioita mielenkiintoisia?

Oon eri mieltä. Opettajien ei tarvitse olla viihdekeskuksia, vaan ympäröivän maailman ärsykkeet pitää laittaa pienemmälle, jolloin opet alkaa kiinnostaa.

Mä 80-luvun kasvattina sanoisin, että ennen ei tarvittu armeijallista koulunkäynninavustajia eikä miljoonaa pienryhmää.

Koska ei ollut kännykkää ja somea.
Mä antaisin tavallisen luurin lapsille, mutta vasta 15-vuotiaana älyluurin.

Elämän pitää olla yksinkertaisempaa ja karumpaa eikä oppikirjojen ei tartte olla hersyvänhullunhauskoja (jotkut kirjat on jopa sekopäisiä, jotta muksut jaksaisivat lukea) jotta open jutut alkavat uudelleen vaikuttaa mielenkiintoisille.

 

Toki siinä vaiheessa kun ongelmat on käsillä, tulee auttaa syrjäytymisriskissä olevaa/syrjäytynyttä perhettä. Ja jokaiselle saattaa syntyä perheeseen se 1 erityislapsi tai 2 jotka pistävät pakan sekaisin; kehitysvammaisuuteen ei aina edes päde kasvatusoppaiden neuvot.

Mutta sua ei hirveesti taida kiinnostaa asioiden ennaltaehkäisy yhteiskunnallisesti? Nyyhkytarinat vaan kiinnostaa, mutta ei järkevä ajattelu?

Voisin tuohon ennaltaehkäisy-luetteloon lisätä:

"Nainen/mies: jos sulla on diagnosoitu adhd/add, niin venaile lasten tekoa sinne 27-30 vuoden ikään niin, että olet itse rauhoittumaan päin. Se adhd periytyy yhdelle tai useammalle lapsistasi, joten älä tee kuin max 2 lasta.
Ja kato, että sulla on työpaikka alla kun alat perhettä perustamaan."

Sun mielestä ainoa tapa ennaltaehkäistä syrjäytymistä on olla lisäntymättä lukemattomissa eri tilanteissa? (mikä vanhoilliskristitty oot kun haluat estää Jumalan tahdon toteutumisen?)

Itse ennaltaehkäisisin puuttumalla alueiden eriytymiseen, lisäämällä työllisyyttä ja puuttumalla elinkustannuksiin/palkkoihin jotta useammalla on mahdollisuus tuoda leipä pöytään perheelle sekä lisäämällä matalan kynnyksen palveluita helposti saataville (hoitoapua ja siivousta), myös pariskunnille jotta se perhe pysyisi paremmin kasassa, mutta myös yksinhuoltajille.

Näkisin myös että jos unelma perheestä sallitaan vain täydellisessä tilanteessa oleville, moni luovuttaa kokonaan jos on vaikka joku sairaus tai masennusta tms, (en nyt tarkoita että kehitysvammaisen tai vakavasti päihdeongelmaisen pitäisi hankkia lasta) siinä menetetään ihmisen työpanos yhteiskuntaan kokonaan. Mikään ei motivoi elämässä niin hyvin eteenpäin kuin lapsi, varsinkin jos olemassa oleva lapsi. Jos ennen vähän nirsoilee töiden suhteen, mutta kun on lapsia haluaa yrittää enemmän ja näyttää hyvää esimerkkiä ja elättää perheensä. Samoin päihteidenkäytön vähentäminen ja lopettaminen, erityisesti miehillä, tulee ihan eri motivaatio kun alkaa perheellistyä. Tiedän monia mt vanhempien perheitä, yhdellä isällä skitsofrenia ja toinen työkyvytön mielenterveyssyistä, molemmat isät olleet upeasti alusta asti mukana hoitamassa lasta ihan yksinkin useita päiviäkin, vie päiväkotiin, laittaa ruuat, leikkii. Eli ei joku fyysinen tai psyykkinen rajoite automaattisesti tee ihmisestä huonoa vanhempaa (paitsi muiden silmissä). Tuo skitsofreniaa sairastava on muuten myös korkeakoulutettu ja työelämässä ja tuottava yksilö.

 

Mä antaisin tavallisen luurin lapsille, mutta vasta 15-vuotiaana älyluurin.

Oletko toiminut näin? Sulla kuitenkin on lapsia.

 

Sun mielestä ainoa tapa ennaltaehkäistä syrjäytymistä on olla lisäntymättä lukemattomissa eri tilanteissa? (mikä vanhoilliskristitty oot kun haluat estää Jumalan tahdon toteutumisen?)

Itse ennaltaehkäisisin puuttumalla alueiden eriytymiseen, lisäämällä työllisyyttä ja puuttumalla elinkustannuksiin/palkkoihin jotta useammalla on mahdollisuus tuoda leipä pöytään perheelle sekä lisäämällä matalan kynnyksen palveluita helposti saataville (hoitoapua ja siivousta), myös pariskunnille jotta se perhe pysyisi paremmin kasassa, mutta myös yksinhuoltajille.

Näkisin myös että jos unelma perheestä sallitaan vain täydellisessä tilanteessa oleville, moni luovuttaa kokonaan jos on vaikka joku sairaus tai masennusta tms, (en nyt tarkoita että kehitysvammaisen tai vakavasti päihdeongelmaisen pitäisi hankkia lasta) siinä menetetään ihmisen työpanos yhteiskuntaan kokonaan. Mikään ei motivoi elämässä niin hyvin eteenpäin kuin lapsi, varsinkin jos olemassa oleva lapsi. Jos ennen vähän nirsoilee töiden suhteen, mutta kun on lapsia haluaa yrittää enemmän ja näyttää hyvää esimerkkiä ja elättää perheensä. Samoin päihteidenkäytön vähentäminen ja lopettaminen, erityisesti miehillä, tulee ihan eri motivaatio kun alkaa perheellistyä. Tiedän monia mt vanhempien perheitä, yhdellä isällä skitsofrenia ja toinen työkyvytön mielenterveyssyistä, molemmat isät olleet upeasti alusta asti mukana hoitamassa lasta ihan yksinkin useita päiviäkin, vie päiväkotiin, laittaa ruuat, leikkii. Eli ei joku fyysinen tai psyykkinen rajoite automaattisesti tee ihmisestä huonoa vanhempaa (paitsi muiden silmissä). Tuo skitsofreniaa sairastava on muuten myös korkeakoulutettu ja työelämässä ja tuottava yksilö.

Niin vassarilätinää.
Alueiden eriytyminen...wtf? Jos olet kunnon vanhempi niin olet sitä myös huonolla alueella, ja jos olet surkea vanhempi, niin saat tuhoa perheessäsi aikaan vaikka Kauniaisissa.

Mä olen nähnyt niin paljon päinvastaisia tarinoita sun selviytymistarinoittes rinnalla, että mulla on ruusunpunaiset lasit tippuneet.
On monisukupolvista elämäntapatyöttömyyttä, monisukupolvista päihdeongelmaa ja koululusmuilua isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

Ja jos sullakin toimisi sisälukutaito, niin joissakin mun kohdissa en sano ehdottomasti EI, vaan annan esim.5-10 vuoden lykkäämisajan. Adhd tai päihdeongelma on just semmosia.

Muutos tarvii pitkän ajan muuttuakseen uudeksi luonteenpiirteeksi, se pitää testata monissa vastoinkäymisissä ensin.

 

Ja jos uskovaisuuteen vedotaan, niin olen sanonut aina, että lisääntyminen on ainut Jumalan käskyistä jonka ihmiskunta on hoitanut kunnolla.
Nyt väestönräjähdys vaarantaa Jumalan toisen määräyksen luomiskertomuksessa, eli meidän tulee _varjella_ maata, maapalloa.

 

Mä paasaan vielä. Maailma täytyy hidastaa ja vakavoittaa.

Ootteko seurannu 7-12-v. koululaisten kirjallisuuden kehittymistä? Olen nähnyt muksujeni kautta kirjalistoja.
Onneksi hurjin "hykerryttävänhauska" vaihe näyttäis olevan ohi, mutta vielä on parannettavaa. Näitä oli yhdessä vaiheessa miljoona, mutta toivottavasti tää genre vähenis:

Mitä meillä oli 80-luvulla? Vakavamielisempää settiä.
Enid Blytonin verkkaiset tarinat, Tarzan, Anni Polvan ja Merja Jalon kirjat jotka sais nykyään nukahtamaan.

 

Niin vassarilätinää.
Alueiden eriytyminen...wtf? Jos olet kunnon vanhempi niin olet sitä myös huonolla alueella, ja jos olet surkea vanhempi, niin saat tuhoa perheessäsi aikaan vaikka Kauniaisissa.

Mä olen nähnyt niin paljon päinvastaisia tarinoita sun selviytymistarinoittes rinnalla, että mulla on ruusunpunaiset lasit tippuneet.
On monisukupolvista elämäntapatyöttömyyttä, monisukupolvista päihdeongelmaa ja koululusmuilua isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

Ja jos sullakin toimisi sisälukutaito, niin joissakin mun kohdissa en sano ehdottomasti EI, vaan annan esim.5-10 vuoden lykkäämisajan. Adhd tai päihdeongelma on just semmosia.

Muutos tarvii pitkän ajan muuttuakseen uudeksi luonteenpiirteeksi, se pitää testata monissa vastoinkäymisissä ensin.

Alueiden eriytyminen vaikuttaa lähinnä lapsiin ja niiden syrjäytymisriskiin, ei niin paljon vanhempien. Mieti nyt joku hyvätuloisten ok-alue jossa ei juuri ole jengejä, huumekauppaa ym. Tai sitten se lähiö jossa osarilla pyörii hörhöt ja on houkuttelemassa lapsia hämärään toimintaan mukaan. Vaikka kuinka haluaa suojella lapsiaan niin onhan se nyt paljon helpompaa tuolla ensimmäisellä alueella. Se mitä lapset tekee sen ajan kun on iltapäivällä päässeet koulusta ja vanhemmat vielä töissä on se millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Köyhällä ei ole varaa järjestää harrastuksia ym kehittävää tekemistä niin helposti ja monesti hyvätuloiset saa tehdä etätöitä ja näin vähän valvoa koululaisiaan samalla. Eli kyllä se vassarilätinä asuinalueista on ihan perusteltua, siellä maalla erot ei luonnollisesti ole niin suuret.

Olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä älyluureista, mieluiten lakiin k18 (asiantuntijoiden suositus) ja arvostusta luonnonläheiselle elämällä. Se vain on nykykaupungeissa neukkukuutioiden keskellä tehty haastavaksi ja synnyttää onnettomia ihmisiä ja nimenomaan adhd ihmiset hyötyisivät luonnosta paljon, esim Koreassa on viety adhd lapsia luontoon ja oireet helpottaneet. Toki sääntelyä pidetään taas vassarilässytyksenä mutta lähiluonnon tuhoaminen saisi jo riittää. Vaikka Vasemmisto se kai juuri on joka itkee tukia rakennusalalle joka ei edes työllistä paljoa suomalaisia vaan lähinnä ulkomaalaisia ja asukkaatkin on usein "muuttovoittoa" ulkomailta. Painotus viihtyisiin perheasuntoihin eikä koirankoppeihin, se ei lisää syntyvyyttä eikä perheiden henkistä hyvinvointia.

5-10 vuotta on aika kauan, ja siinä ajassa monen lapsihaaveet voi jo kaatua ikään (jo nyt suomalaisten lapsiluku jää vajaaksi liian korkean aloitusiän takia), enemmän satsaisin "riskivanhempien" kohdalla tihennettyyn neuvolatyöhön ym. Suomi tarvitsee kuitenkin lapsia, ja esimerkeistäsi huolimatta koen että se lapsi motivoi vanhempia yrittämään enemmän kuin ilman lapsia. Siinä vaiheessa kun ei enää motivoi, on jo pahasti voimavarat loppuneet, ja se olisi pitänyt hoitaa siinä vaiheessa kun voimia vielä on jonkin verran. Ja kuka tahansa kunnollinen voi kokea burnoutin tai voimat vievän kriisin jollaista ei ole ennen ollut eikä osannut varautua (esim lähiomaisen kuolema).

 

Alueiden eriytyminen vaikuttaa lähinnä lapsiin ja niiden syrjäytymisriskiin, ei niin paljon vanhempien. Mieti nyt joku hyvätuloisten ok-alue jossa ei juuri ole jengejä, huumekauppaa ym. Tai sitten se lähiö jossa osarilla pyörii hörhöt ja on houkuttelemassa lapsia hämärään toimintaan mukaan. Vaikka kuinka haluaa suojella lapsiaan niin onhan se nyt paljon helpompaa tuolla ensimmäisellä alueella. Se mitä lapset tekee sen ajan kun on iltapäivällä päässeet koulusta ja vanhemmat vielä töissä on se millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Köyhällä ei ole varaa järjestää harrastuksia ym kehittävää tekemistä niin helposti ja monesti hyvätuloiset saa tehdä etätöitä ja näin vähän valvoa koululaisiaan samalla. Eli kyllä se vassarilätinä asuinalueista on ihan perusteltua, siellä maalla erot ei luonnollisesti ole niin suuret.

Olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä älyluureista, mieluiten lakiin k18 (asiantuntijoiden suositus) ja arvostusta luonnonläheiselle elämällä. Se vain on nykykaupungeissa neukkukuutioiden keskellä tehty haastavaksi ja synnyttää onnettomia ihmisiä ja nimenomaan adhd ihmiset hyötyisivät luonnosta paljon, esim Koreassa on viety adhd lapsia luontoon ja oireet helpottaneet. Toki sääntelyä pidetään taas vassarilässytyksenä mutta lähiluonnon tuhoaminen saisi jo riittää. Vaikka Vasemmisto se kai juuri on joka itkee tukia rakennusalalle joka ei edes työllistä paljoa suomalaisia vaan lähinnä ulkomaalaisia ja asukkaatkin on usein "muuttovoittoa" ulkomailta. Painotus viihtyisiin perheasuntoihin eikä koirankoppeihin, se ei lisää syntyvyyttä eikä perheiden henkistä hyvinvointia.

5-10 vuotta on aika kauan, ja siinä ajassa monen lapsihaaveet voi jo kaatua ikään (jo nyt suomalaisten lapsiluku jää vajaaksi liian korkean aloitusiän takia), enemmän satsaisin "riskivanhempien" kohdalla tihennettyyn neuvolatyöhön ym. Suomi tarvitsee kuitenkin lapsia, ja esimerkeistäsi huolimatta koen että se lapsi motivoi vanhempia yrittämään enemmän kuin ilman lapsia. Siinä vaiheessa kun ei enää motivoi, on jo pahasti voimavarat loppuneet, ja se olisi pitänyt hoitaa siinä vaiheessa kun voimia vielä on jonkin verran. Ja kuka tahansa kunnollinen voi kokea burnoutin tai voimat vievän kriisin jollaista ei ole ennen ollut eikä osannut varautua (esim lähiomaisen kuolema).

Ihan ekaks: kiitos asiallisesta ja pohdiskelevasta kirjoituksesta - vaikka olen joistakin asioista eri mieltä

Mä en sure sitä, jos joku syrjäytymisvaarassa oleva ihminen päättääkin 5-10 vuoden päästä olla tekemättä lapsia.

Ok vaikkapa 50 % hänen lapsistaan saattaa pärjätä elämässä, mutta toinen puoli tipahtaa, ja sori - ajattelen nyt rahaa- se tipahtava nuori käy yhteiskunnalle kalliiksi.

Ja valitettavasti huumeet ovat pesiytyneet nuorten elämään, olikos se nyt suomalaisista 1/3 nuorista jotka on kokeilleet kannabista.
Toki täällä pikkupitäjässä ei ole erikseen "huonoja" alueita vaan täällä saattaa asua vierekkäin insinööri ja rapajuoppo, eli eriytyminen koskee varmaan isoja kaupunkeja - maaseutukunnissa kun kaikki menevät samalle yläasteelle.

Mun yläasteikäinen muksu luetteli tuoreesta luokkakuvastaan luokkalaisiaan, ja tiesi kertoa, että "toi on narkkari". Eli joka luokassa on nykyään sellainen, joka pystyy houkuttelemaan taviksia huumeisiin eli maaseutukunnissa ei alueella ole väliä, kun se narkomaani saattaa istua päivisin viereisessä pulpetissa. Ja tiedän muksuni luokasta monia, jotka eivät ole kokeilleet huumeita: KOTIKASVATUS ja ehjä ydinperhe ovat heistä kaikilla.

 

Oletko toiminut näin? Sulla kuitenkin on lapsia.

Ei Echo sitten vastannut