Rehellisesti oon tässä viime aikoina miettinyt, että miksi aikuinen ihminen, keski-ikäinen nainen haluaisi ehdottomasti päästä henkilökohtaisesti juttusille nuoren rock-idolin kanssa. Siis mistä syystä? Ihan vain koska ajattelee saavansa siitä itselleen jonkilaisen elämyksen? Vai koska oikeasti kuvittelee, että the Bojania jotenkin kiinnostaisi tavata juuri minut? Siis itsekin oisin NT:n aikana halunnut kohdata ja jutella Bojanin kanssa, mutta nyt olen alkanut ihmetellä, että miksi. Teinien kohdalla jotenkin ymmärrettävämpää, mutta mitä tuollaisesta tilanteesta saa, kun tietää, miten tyyppi joutuu kohtaamaan tuhansia faneja vuoden aikana. Aika naiivia olisi ajatella, että hänkään aidosti nauttisi tuosta ihmisten rajattomasta kiinnostuksesta päästä juttusille ja kuvaan jne. Kyse on enemmänkin välttämättömästä pahasta, joka musiikon elämään kuuluu.