Aikamoinen puutarha

"Ja edelleen ihmettelen, että olen 40v, äiti-ihminen, akateeminen. Jumalauta seuraan suomalaista pottatukkaa ja slovenialaista popparia ja imen itseeni kaiken mitä löydän, luen keskustelupalstoilla analyysia, oliko nyt B:llä rannekoru nyt tuolla tavalla, tarkoittaako se että olisi ajatellut tänään J:tä. J laittoi Instaan noin, sen on täytynyt ajatella B:tä tänään. Todella erikoista."

Allekirjoitan tämän täysin. Paitsi, että olen +50v ja lapsetkin jo aikuisia. Tätä ei voi kyllä järjellä mitenkään selittää. En edes enää yritä.

 

Ihania aaltoja tänään, tuntuu niin onnelliselta ja olen kovin iloinen tästä yhteisöstäkin täällä

Vähän pelottaa että mut tunnistetaan, olen huuruissani tykittänyt niin paljon. Mun koulutustausta myös akateeminen ja (erit.)asiantuntijatyö sen tarkemmin erittelemättä. Sanottakoon että kirjoitan paljon.

Tänne palstalle tykitän usein pimeässä (öisin kun muut nukkuu) kännykällä tunne päällä, joten mitään työnäytteitä en varsinaisesti täällä anna näillä kaoottisilla vuodatuksilla heh. Täynnä epäloogisuuksia ja virheitä kun mitään edes näe suurimman osan aikaa

Ihmeellisen samanoloisia taustoja paljastuu kyllä palstalaisista...

 

Mietin äsken, että minähän laitoin tänne ensin sen litsläts-ficin, mistä jotkut vähän pahastuivatkin, kun lopussa oli suoraa toimintaa (ja sellainen teini-Regina-twisti, mistä en itsekään tykännyt). Muokkailin äsken ficciäni, sitä dreijausta. On pyydetty jatkoa. Jotenkin nyt mun on tosi vaikea ajatellakaan, että kirjoittaisin lähellekään pornoa, vaan jotenkin B&J ovat mun mielessä romanttisia, tunteellisia, herkkiä, enkä oikeastaan halua edes ajatella miten seksi menisi, koska se tämän hetkinen mielikuva menisi pilalle. Ja jokin aika sitten luin enemmän kuin mielellään ficcejä, joissa oli suoraa toimintaa.
Hassua, miten itsekin muuttuu matkan varrella.
Ja edelleen ihmettelen, että olen 40v, äiti-ihminen, akateeminen. Jumalauta seuraan suomalaista pottatukkaa ja slovenialaista popparia ja imen itseeni kaiken mitä löydän, luen keskustelupalstoilla analyysia, oliko nyt B:llä rannekoru nyt tuolla tavalla, tarkoittaako se että olisi ajatellut tänään J:tä. J laittoi Instaan noin, sen on täytynyt ajatella B:tä tänään. Todella erikoista.
Olen fanittanut, kovaakin, enkä edes ihan teininä vaan jonnekin kaksvitoseen saakka, mutta aikuisuus, ruuhkavuodet, avioliitto, avioero jne pitivät maan pinnalla. Enkä hyvänen aika silloinkaan toivonut, että fanittamani julkkismies olisi toisen miehen kanssa vaan halusin hänet itselleni.
Joo, tietysti panisin sekä J että B jos mahdollisuus tulisi, aivan ehdottomasti, koska he ovat molemmat todella kuumia, mutta se ei ole se mun päällimmäinen ajatus. Haluan että he saavat toisensa.
Tätä moni on tämän kesän aikana pohtinut, ja varmaan pohditaan vielä vastakin.

Mun lapsi alkaa lähestyä teini-ikää. Nyt kun itse on palannut tunnetasolla omaan teini-ikään, tuntuu raastavalta että mun lapsi joutuu käymään ne kaikki isot tunteet läpi. Kun tässä iässä pystyy kuitenkin hiukan hillitsemään, en makaa päivää sängyssä ja itke dramaattisesti Ben&Jerryä syöden kun B ei tykkääkään J:n postauksesta, vaan pystyn rauhallisesti siirtymään seuraavaan analysoitavaan asiaan. Mutta mun lapsi on kohta teini-iässä. Onhan se oikeasti aivan kamalaa kun tuntuu että rakastat aivan päättömästi jotain, sitten tulee ne sydänsurut, sitten taas rakastat. Onneksi hän on yleisesti tasaisempi kuin minä, ehkä hänellä on vähän helpompaa kuin itselläni oli.

Mä olen valmis laittamaan JO keikalle (Logomo) jonkun merkin. Ja The Pikkujouluihin. Vaikka sellainen koru käteen. Tai ruusu rintaan.

Mango

Kiitos Mango, mun teinitytär on Leila potenssiin viisi, eilen kauppakeskuksessa revitteli ja tanssi täysiä ympäriämpäri kenenkään katseista välittämättä (terkut tutuille). Kyllä sekin vielä oppii häpemään, mutta mä en häpeä häntä ikinä. Älä jumala anna kenenkään talloa tyttäreni kaunista sielua. Mutta joo, kyllä se siitä kohta käpristyy kuoreensa, valitettavasti.

Leila

 

Täällä yksi akateeminen asiantuntijatyötä tekevä, viisikymppinen,jo melkein aikuisten lasten äiti lisää. Välillä kirjoittelen jotain tänne ilman nimimerkkiä, mm.kerroin kuinka olen seurannut tätä tarinaa ihan ekoista prepartyklipeistä lähtien, kun satuin olemaan pidemmällä sairauslomalla silloin.

Kuten moni muukin, en ymmärrä enkä edes enää yritä ymmärtää, miksi sekosin tästä näin, ja miksi vieläkin olen täällä vaikka olen ihan aidosti yrittänyt vierottautua tästä hommasta jo useampaan kertaan. Koska välillä tuntuu menevän vähän liikaa tunteisiin.
Ja ihan järjellä ajatellen tiedän, että tästä nyt tuskin kuitenkaan mitään vuosisadan rakkaustarinaa kehittyy.

Jännästi tosiaan tuntuu olevan meitä täällö paljon, joilla pitöisi olla ns. taustansa puolesta kyky ajatella rationaalisesti. Miksi me olemme tarvinneet tähön kevääseen (ja kesään, joka on jo herranjumala pitkällä) tällaisen yhteisöllisenkin kokemuksen, en tiedä, ehkä se joskus selviää..

ja olen muuten myös tulossa Logomon JO keikalle ja the pikkujouluihin

 

Se on Leila just näin, että on jo liian vanha häpeämään yhtään mitään

Mulla on välillä käynyt mielessä, kun kaikenlaista tarinaa ja runouttakin ketjuissa on, että täällähän periaatteessa voisi olla vaikka maan äiti, rouva H.
Koska kukaan ei tiedä, keitä me olemme.
Täällä voi olla ketä tahansa.

Ps. vauvalla on ihanaa, miten LadySlo kertoo slovenialaisesta kulttuurista ja muista jutuista. (Gregoriksi häntä epäilty ;D )

pps. Miten vaikea voi olla laskea sanan tupenrapinat kirjaimia.

Mango

 

Täällä palstalla on kivaa porukkaa vois itekin kertoo vähän itsestäni olen jo 30 vuotias ja rakkaan 6kk ikäsen neidin äiti kumppanini kanssa oltu yhdessä sieltä 15 vuotiaasta asti poikien juttu on saanut mun ja kumppanini välille uudestaan rakkauden uudestaan kukintaan molemmat vietetään ruuhka/vauva aikaa

 

Mäkin olen 40v, äiti ja akateeminen. Tosin lapset on vielä aika pieniä, ja arki sen mukaista. Ehkä tää on jollain tapaa vastapainoa sille. On naurattanut, kun joku kirjoitti että äiti viipyy pitkiä aikoja lukitussa vessassa. Näinhän se on, ja vähän hävettää, mutta aika vähän sitten kuitenkin. En tosin muutenkaan ole kauhean häpeävää sorttia, ei hävetä mennä keikalle (Tavastia ja Logomo), eikä olo ole ainakaan vielä yhtään vanha. Musta tuntuu jollain kutkuttavalla tavalla kivalta, että arjen vastapainona kyttään näitä kaveruksia ja ahmin keskustelua - ja välillä ärsyynnynkin siitä - ja luen jotain ficcejä yömyöhällä. Mua kyllä helpottaa tosi paljon se, että te muutkin olette tällaisia, tältä osin samanlaisia. Ja musta on aivan tavattoman kiehtovaa pohtia, miksi tällainen juttu vetää meitä puoleensa. Ihmiset on niin kiinnostavia otuksia.

 

"Ja edelleen ihmettelen, että olen 40v, äiti-ihminen, akateeminen. Jumalauta seuraan suomalaista pottatukkaa ja slovenialaista popparia ja imen itseeni kaiken mitä löydän, luen keskustelupalstoilla analyysia, oliko nyt B:llä rannekoru nyt tuolla tavalla, tarkoittaako se että olisi ajatellut tänään J:tä. J laittoi Instaan noin, sen on täytynyt ajatella B:tä tänään. Todella erikoista."

Allekirjoitan tämän täysin. Paitsi, että olen +50v ja lapsetkin jo aikuisia. Tätä ei voi kyllä järjellä mitenkään selittää. En edes enää yritä.

Ja vielä yksi samanlainen täällä. Pohdin kuumeisesti, voinko mennä Turun keikalle syyskuussa. Voi kun vanhemmatkin henkilöt voisi käydä ilman häpeäajatuksia millä tahansa keikalla. Harry Stylesillä näyttää olevan myös vanhempaa ikäluokkaa faneina ja yleisössä?

 

Olen pitkäaikainen täällä. FM humanistisista aineista, kulttuurialalla. Ei lapsia/ puolisoa.
En tiennyt juuri shippauksesta ennen tätä shippiä vaikka populaarikulttuuria seuraan. Olen ollut itse todella yllättynyt tästä aikuisiällä tapahtuneesta tunteensiirrosta julkkiksiin, edellinen kerta oli ~13-vuotiaana. Olen perusrationaalinen ja kriittinen tyyppi. Toisaalta olen myös traumataustainen, muutaman viime vuoden ajan ollut elämäntilanteen ja terveyden kanssa kovilla, enkä tiedä, olisiko kukaan tuttavani tästä yllättynyt jos tietäisi. Saattaisin hyvin myös olla ympäristön silmissä stereotyyppinen kiusallinen koiramummovanhapiika, jolta tällaista odotetaan. Siksi en kerrokaan kenellekään. Ikinä.

 

Olipa ihana herätä tähän päivään ja löytää B laulamassa CCC:tä, ja aika kuumasti vetikin Toivottavasti Gregorista ei paljastu mitään ikävää, koska oon niin kiitollinen siitä, että hän on tuolla mukana tuottamassa sisältöä shippaajille

Tervetuloa, kaikki uudet! Yöllinen pohtija kirjoitti niin kauniisti, ei mitään lisättävää

Minäkin olen akateeminen ja asiantuntijatyötä tekevä 40+-ihminen. Työssäni kirjoitan paljon mutta tiukasti asiatekstiä. Ihailen suuresti teitä ficcien ja muiden fiilistelytekstien kirjoittajia, itse en osaisi, vaikka toki tiedän, että kirjoittamaan oppii kirjoittamalla.

Järki-tunteet-vaiheilija

 

Minä en kanssa uskalla kovin eritellä mitä puuhailen arjessani. Jonkin verran niin henk koht sisältöä ja omia kiinnostuksen kohteita täällä herutellut Mutta mulla 2 akat tutkintoa ja olen vaativassa asiantuntijatyössä, teen eri juttuja ja olen myös johtoroolissa.

Kukka rintapielessä keikkatreffit ei hassua kyllä pelota, tai seuramatkat, kun siinä ollaan samassa veneessä koko kööri, vaikka oltaisiinkin yllättäviä irl tuttuja Enemmän tämä julkinen palsta ja kaiken jääminen nettiin jne jarruttelee. Toisaalta, ei täällä ole mitään minkä takana en seisoisi täysin pamppailevin sydämin. Kuitenkin, jotkut elämän osa-alueet ei vain kuulu niin toisille alueille, esim just työkonteksti tai sit oma nuoriso jne

 

Se tupenrapinathan on yksisanainen lause.

 

Ja vielä yksi samanlainen täällä. Pohdin kuumeisesti, voinko mennä Turun keikalle syyskuussa. Voi kun vanhemmatkin henkilöt voisi käydä ilman häpeäajatuksia millä tahansa keikalla. Harry Stylesillä näyttää olevan myös vanhempaa ikäluokkaa faneina ja yleisössä?

tottakai voit mennä keikalle! Oon käynyt kesän mittaan Käärijön ja Kuumaan keikoilla, yksin, eikä ole ole yhtään hävettänyt! Ja meen Jokereiden keikallekin yksin, toki näyttää siltä että meitä ns palstatuttuja siellä riittää.
T tuo edellä kirjoittanut 50-vee

 

Ja vielä yksi samanlainen täällä. Pohdin kuumeisesti, voinko mennä Turun keikalle syyskuussa. Voi kun vanhemmatkin henkilöt voisi käydä ilman häpeäajatuksia millä tahansa keikalla. Harry Stylesillä näyttää olevan myös vanhempaa ikäluokkaa faneina ja yleisössä?

Siis minullahan on jo ihan selkeä suunnitelma, jos jostain onnistun vielä Tampereelle lipun saamaan. Liimaudun jonkun teinin viereen ihan "äitinä" vaan

 

Se on Leila just näin, että on jo liian vanha häpeämään yhtään mitään

Mulla on välillä käynyt mielessä, kun kaikenlaista tarinaa ja runouttakin ketjuissa on, että täällähän periaatteessa voisi olla vaikka maan äiti, rouva H.
Koska kukaan ei tiedä, keitä me olemme.
Täällä voi olla ketä tahansa.

Ps. vauvalla on ihanaa, miten LadySlo kertoo slovenialaisesta kulttuurista ja muista jutuista. (Gregoriksi häntä epäilty ;D )

pps. Miten vaikea voi olla laskea sanan tupenrapinat kirjaimia.

Mango

Mullakin jatkuvasti vaikea laskea tupenrapinat. Menee aina väärin ja saan uuden kyssärin

Ja ihanaa kun täällä voi herutella niin monia puolia ihan kaikissa väreissä ja lämpöasteissa, miten kaunista kieltä käytätte, runoutta ja symboliikkaa, riimittelyä ja virtaavaa pohdintaa, tunteiden vuoristorataa täällä saatu kokea Kuten ajoittain ja aluksi muillakin puutarhapalstoilla. Kuka olis uskonut, että ollaan täällä vieläkin, ja matka vaan jatkuu

 

Se tupenrapinathan on yksisanainen lause.

Mitä, sitäkö se kysyy Mä vaan autopilotilla olen laskenut kirjaimia

 

Ai että, jollekin tutkijalle meissä olisi kyllä työsarkaa Sosiologia, psykologia, filosofia ja taitaapa liipata lääketiedettäkin hormoonimyrskyineen

 

Mitä, sitäkö se kysyy Mä vaan autopilotilla olen laskenut kirjaimia

Mä oon palstaillu täällä ennen tätä kevättäkin, milloin olin vielä järjissäni ja havainnointikykyinen… Muuten kyllä tekiskin tiukkaa

 

Siis täällä on kyllä niin monimuotoinen porukka En tiedä siis itsekään, mikä mut on tähän kaninkoloon tiputtanut. Oon kuitenkin 40 v., naimisissa ja kolmen pienen lapsen äiti. En oikein tiedä, mitä tänne uskaltaa kirjoittaa, et kukaan ei vaan tunnista. Mut teen töitä käsilläni. Oon hieroja. Ja on tässä kyllä muutaman kerran tullut töissä mieleen "put oil in Bojan's body" vai mitä se J siinä yhdellä videolla sano.

On monta kertaa pitänyt jo jättää tää laiva, mut aina palaan takaisin. Miten täältä pääsee pois? Aikaa on vähän tänne kirjoitella, mut luen kyllä kaiken. Mä oon just se äiti, joka viettää siellä vessassa liian kauan aikaa ja sillä aikaa joku lapsista on töhrinyt tussilla seinään

 

Tulipa ihana kommentti AO3:ssa, toinen jo, joka kutsui ficciäni "work of artiksi". Nyt vain karseat paineet jatko-osille, jaiks...

"This work of art had me staying awake untill 3 am before work day but I simply couldn't stop.

This is so perfect but heartbreaking but it also feels so real and I can't articulate my thoughts cause it's 3 am but I loved it so much!

I'll be waiting for updates from you hoping praying for some sort of happy end.

But truly, it was so good, omfg"

- Joymuffin

 

Koskakohan tulee ensimmäinen väitöstutkimus aiheesta "Bojan Cvjetićanin ja Jere Pöyhönen Euroviisuissa - miksi Bromance kolahti niin kovaa aikuisiin ihmisiin?"

 

Täällä kans FM viestintätieteistä, alle nelikymppinen. Koko kevät ja kesä mennyt shippaillessa viisuista lähtien. Mutta tämä on ollut ihanaa. Useissa fandomeissa mukana olleena tiedän, että tunne hiipuu sitten joskus tulevaisuudessa jos sen aika on, mutta nyt nautin tästä hetkestä On ollut erityisen hienoa seurata sitä luovuuden säkenöintiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jonka nämä kaksi ovat saaneet aikaiseksi täällä palstalla ja ympäri maailman.

-

 

Koskakohan tulee ensimmäinen väitöstutkimus aiheesta "Bojan Cvjetićanin ja Jere Pöyhönen Euroviisuissa - miksi Bromance kolahti niin kovaa aikuisiin ihmisiin?"

Sen tutkimuksen varsinaisen otsikon pitäisi olla "Are you?" ja tuo olisi sitten se selventävä osuus otsikosta. (Tai mitä ne viralliset termit nyt noille ovatkaan.)

- Joymuffin

 

Täällä vielä yksi akateemisesti koulutettu vaativaa asiantuntijatyötä tekevä 40+ v. ilmoittautuu joukkoon, tarkemmin en tohdi eritellä mitä teen. Satunnaisesti tänne kommentoin, ja ennen kaikkea tämä palsta tarjoaa ihanaa vertaistukea tässä ihmettelyssä, että miksi mulle nyt kävi näin ja hurahdin tällaiseen. Kuvittelin että tää menis ohi muutamassa viikossa, ja oon yrittänyt tietoisestikin vieroittautua moneen otteeseen, mutta heikoin tuloksin. Kai meissä kaikissa on pinnan alla se joku irrationaalinen puoli, jota pitää myös välillä ruokkia. Ei ihminen voi elää pelkästään järjen kautta, mutta nyt tuntuu, että omalla kohdalla on menty ryminällä toiseen äärilaitaan, niin että sitä järkeä ei ole enää ollenkaan. Varmaan tämä sitten jotain tarkoitusta palvelee ja tuli tarpeeseen, kun on liian pitkään elänyt rationaalisen kontrolloitua elämää.

 

Koskakohan tulee ensimmäinen väitöstutkimus aiheesta "Bojan Cvjetićanin ja Jere Pöyhönen Euroviisuissa - miksi Bromance kolahti niin kovaa aikuisiin ihmisiin?"

Olen ensimmäisenä lukemassa. Koska haluan todellakin tietää MIKSI! Omat aivoitukset eivät ole tuottaneet yhtään järkevää syytä.