vierailija
Onko toi serbian kielinen versio siis tuossa Belgradin linkatussa konsertissa? Täytyy kuunnella
vierailija
Luin, mutta itse en lähtisi vetämään noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, että samaa biisiä esitetään Sloveniassa sloveeniksi ja Serbiassa serbiaksi, minusta se on jopa odotettavaa kun serbiversio kerran löytyy.
Ehkä parempi kysymys on, miksi se olisi silloin esitetty serbiaksi?Tuo havainto Bojanin esiintymisestä erityyppisten biisien yhteydessä on kiinnostava, mutta en sitä pysty kommentoimaan, koska en ole niin paljoa katsellut keikkataltiointeja.
- Joymuffin
vierailija
Äh, siis tarkoitin kysyä, että miksi ihmeessä se olisi esitetty Serbiassa sloveeniksi, kun serbiversiokin löytyy?
vierailija
Luulen myös että kielen vaihdos liittyi ihan siihen, että esiinnyttiin serbialaisille. Oli ehkä mennyt tuolla Tumblrissa ohi, että ko. keikka oli Serbiassa. Minusta on kiinnostavaa että kielenvaihdoksen myötä kappaleen minä muuttui tavallaan odottavasta objektista tuntevaksi subjektiksi. Bojan on saman kappaleen sisällä siis monessa roolissa.
vierailija
apua, koskahan mä opin, että sun tekstit kannattais lukea ihan yksin. En meinannut keksiä järkevää selitystä taas tälle tyrskinnälle 
vierailija
Kyllä, Pöyhösen p*rnotehdas jää ihan jälkeen, kun mammat laittaa vähän hedettä ja emiä (vai kahta hedettä?) pölyttymään.
Ei, en saa kuulostamaan hyvältä
Leila olet mahtava!
vierailija
Mutta tuon litsläts-homman (ja siistityn) jälkeen alkaa mielessä pyöriä dreija 
ja ehkä joku käy vähän tekemässä ruukkua, ja joku toinen opettaa... Oisko siinä mitään?
ja ehkä joku käy vähän tekemässä ruukkua, ja joku toinen opettaa... Oisko siinä mitään?
vierailija
Leilan jutusta muistin Vauvan puutarhaketjun. Se oli niin ihana ja kaunis 
ihan todella kuumaa tekstiä niin kauniisti muotoiltuna.
ihan todella kuumaa tekstiä niin kauniisti muotoiltuna.
vierailija
Olisi! Muistatte varmaan Ghost-elokuvan savenvalamiskohtauksen? (Patrick Swayze ja Demi Moore) Me tarvitsemme ficin, jossa Käärijä ja Bojan tekevät savitöitä!
vierailija
Olen katsellut tänään(kin) Serbian olutlauluja ja on kyllä ihan mahtava keikka. 
Ihailen miten hyvin soittavat livenä, kaikki rullaa, upea meno ja yleisössäkin on ehkä tilaisuuden luonteen vuoksi aika paljon miehiäkin ja hyvä meno tuntuu olevan kaikilla. Olen ihan hupsu kun liikutun katsoessani tuota, olen niin onnellinen noiden jokeripoikien puolesta. No, pillitin myös katsoessani Kärtsän Tallinnan keikkaa ja miten yleisö otti hänet siellä vastaan että sikäli ihan linjassa
Äsken katsoin keikalta Dopaninin ja vaikka se ei levyllä ole mun suosikkeja niin jestas miten kuuma livenä. B on vauhdissa ja saa tosi hyvin yleisön mukaan. Tykkään että on kontaktissa yleisöön eikä ota itsestäänse Tuossa biisissä on sellainen hurmaava paskiainen ja tosiaan siinä serbiaksi vetämässään biisissä uppoaa tosi syvälle tekstiin.... kiinnostava havainto.
t. Yöllinen pohtija
Ihailen miten hyvin soittavat livenä, kaikki rullaa, upea meno ja yleisössäkin on ehkä tilaisuuden luonteen vuoksi aika paljon miehiäkin ja hyvä meno tuntuu olevan kaikilla. Olen ihan hupsu kun liikutun katsoessani tuota, olen niin onnellinen noiden jokeripoikien puolesta. No, pillitin myös katsoessani Kärtsän Tallinnan keikkaa ja miten yleisö otti hänet siellä vastaan että sikäli ihan linjassa Äsken katsoin keikalta Dopaninin ja vaikka se ei levyllä ole mun suosikkeja niin jestas miten kuuma livenä. B on vauhdissa ja saa tosi hyvin yleisön mukaan. Tykkään että on kontaktissa yleisöön eikä ota itsestäänse Tuossa biisissä on sellainen hurmaava paskiainen ja tosiaan siinä serbiaksi vetämässään biisissä uppoaa tosi syvälle tekstiin.... kiinnostava havainto.
t. Yöllinen pohtija
vierailija
Vähän tuo leffa pyöri siinä samalla mielessä, kun aloin tätä ajatusta pohtia
vierailija
Huh, Leilan teksti! Minä tunnustaudun kyllä myös ehdottomasti floraaliseksuaaliksi. Tätä lisää! 
vierailija
vierailija
Mulle tulee Patricista vaan Dirty dancing mieleen:
Just remember
You're the one thing
I can't get enough of
So I'll tell you something
THIS COULD BE LOVE, because
I've had the time of my life
No, I never felt this way before
Yes, I swear, it's the truth
And I owe it all to you
B sanoo: "Nobody puts Babyboo-Jere in a corner."
Sit Jere ottaa vauhtia ja juoksee B:n luo ja B nostaa Jeren suorilla käsivarsilla korkealle ilmaan ja B ojentaa ylväästi uhkean rintakehänsä.. ja kaikki taputtavat käsiään
Leila
Just remember
You're the one thing
I can't get enough of
So I'll tell you something
THIS COULD BE LOVE, because
I've had the time of my life
No, I never felt this way before
Yes, I swear, it's the truth
And I owe it all to you
B sanoo: "Nobody puts Babyboo-Jere in a corner."
Sit Jere ottaa vauhtia ja juoksee B:n luo ja B nostaa Jeren suorilla käsivarsilla korkealle ilmaan ja B ojentaa ylväästi uhkean rintakehänsä.. ja kaikki taputtavat käsiään
Leila
vierailija
Uusi ficci on valmis! Tämä on siis eri "aikajanalla" kuin It Might Be You/Fear Factor, niitä ei ole siis tapahtunut. Tähän tulee vielä 1-3 jatko-osaa, joskin lyhempiä. Alkuun ollaan aika horny jail -tunnelmissa (suht siivosti kyllä) mutta sitten on enemmän tunteiden vuoristorataa. Itse tykkään enemmän tästä kuin aiemmista ficeistäni, mutta saa olla eri mieltäkin. https://archiveofourown.org/works/48655408
- Joymuffin
https://archiveofourown.org/works/48655408- Joymuffin
vierailija
Täytyy ihailla miten hienoa tekstiä pystyt kirjoittamaan lyhyessä ajassa. Wau, miten joku onkin näin aikaansaava?
Olen pitänyt todella paljon aikaisemmista ficeistäsi ja tämä menee ehdottomasti myös lukuun! Kiitos kun jaksat kirjoitella näitä
vierailija
Kiitos! Pääsyy on aivan jäätävä määrä kirjoittamiskokemusta, vaikka suurin osa onkin muualla kuin romantiikan ja erotiikan puolella, ja toinen syy on se, että elämässä ei ole tällä hetkellä juuri muuta kuin superstressaava ulkomaille muutto ja pitää saada vähän todellisuuspakoa sekaan.
- Joymuffin
vierailija
Ehkä tämä oli nyt niitä juttuja, että Bojan halusi mummonsa ymmärtävän, mitä laulussa sanotaan ja lauloi siksi serbiaksi. Ja tämähän on jotain niin kaunista, että huh.
vierailija
Enough, Ugly Beautiful, Midsummer (+Deleted scenes), Vem ska trösta Jere
Tarkoitus ei ole jättää Joymuffinin ficcejä suosittelematta, en ole itse vielä ehtinyt niitä lukemaan ajanpuutteen ja pitkän lukulistan takia.
vierailija
Wau!!! Tää oli Mahtava!!! Yks mun suosikkificeistä!!! Välillä aivan unohdin, että tää ei ookaan yks eniten luetuimmista (tällä hetkel
, vaan uus sun kirjoittama! Jatkoa odottaen!!
vierailija
Oli kylmä talvi-ilta. Katulampun valokiilassa näkyi, miten tuuli nosti lumipyörteitä ilmaan. Taivas oli pilvinen, oli hämärää. Kansanopisto toimi vanhan koulun tiloissa. Opiston pihalla oli muutama auto parkissa. Pari pihavalaisinta oli pimeänä, toinen ainakin oli rikottu kiveä heittämällä.
Ajotieltä kaartoi vauhdilla auto vanhan koulun pihaan. Autosta nousi mies, joka juoksi kovalla kiireellä ovelle. Ovella hän kuitenkin pysähtyi ja jäi empimään. Pitäisikö kuitenkin jättää menemättä.
Jere oli kolmekymppinen mies, joka oli tehnyt jonkin verran musiikkia, mutta hän koki tarvitsevansa jonkun toisenkin taidemuodon, jolla voisi ilmaista itseään. Hän oli selannut paikallisen kansanopiston kursseja ja löytänyt keramiikkakurssin. "Tule tekemään slovenialaista keramiikkaa! Opi tekemään ruukkuja ja astioita kotikäyttöön! Kurssi on kolmena peräkkäisenä torstaina alkaen 25.11. klo 18-21."
Jere oli miettinyt hetken, millaista keramiikan teko on. Ainut muisto oli kaukaa ala-asteelta, kun tehtiin jokin lautanen. Jere oli kuullut, että savikurssilla pystyy hyvin keskittymään tekemiseen, eikä mikään ylimääräinen häiritse. Mieli tyhjenee.
Jere ei mielellään mennyt myöhässä mihinkään ja jäi siksi seisomaan suljetun oven taakse. Jere oli nukahtanut sohvalle ja oli siksi myöhässä. Hän oli yhtäkkiä havahtunut sohvalta, ympärillä oli pimeää, poskella tuntui tahmeaa kuolaa. "Voi helvetin helvetti", Jere kirosi katsottuaan kelloa. Sitten hän hyppäsi sohvalta ylös, kävi pesemässä kasvonsa, vetäisi takin niskaansa ja pipon päähänsä ja harppoi portaat alas.
Jere avasi varovasti oven ja meni sisään. Eteinen oli pimeänä, mutta kauempana käytävällä oli luokan ovi auki ja luokasta kajasti valo ja kuului ääntä. Jere riisui piponsa ja takkinsa ja toisella kädellä haroi muutaman kerran tukkaansa. Olikohan tukka kovin pörrössä?
Jere lähestyi ovea ja kuuli, miten miehen ääni puhui englanniksi. "Here I have different clays, you can choose which colour you want. Then I can show you.. ah, yes? Oh you are.... Let me check, Jere?"
Jere astui sisälle ja näki neljä muuta osallistujaa. Onneksi oli yksi mieskin, opettajan lisäksi. Mies oli suunnilleen Jeren ikäinen, naiset olivat Jeren arvion mukaan vanhempia.
"Yes, Jere. I'm Jere."
"Welcome Jere, I'm Bojan. Nice to meet you. I just told the others about clays, their colours and how they are different from another."
Jere nyökkäsi ja meni tyhjän pöydän ääreen istumaan.
Seuraavaksi oppilaat menivät leikkaamaan savea itselleen. Jere mietti valkoisen ja ruskean saven välillä. Bojan huomasi Jeren miettivän katseen ja tuli paikalle: "can I help you?"
"Don't know which one to take."
Bojan siirtyi lähemmäs kertomaan eri savien eri ominaisuuksista. Yhtäkkiä Jeren oli vaikea olla. Bojan oli niin lähellä. Bojanin tuoksu... Se muistutti jostain, siitä tuli turvallinen ja hyvä olo.
"...and then you take this." Jere säpsähti ja punastui vähän, kun huomasi että hän oli keskittynyt Bojanin tuoksuun eikä siihen mitä tämä sanoi. Jere hymyili nolostuneena ja sanoi "yes yes".
Jere sai pikkuhiljaa ajatukset kasaan ja oppi, mitä kuuluu tehdä ja miten kuuluu tehdä.
Bojan oli luokkatilan etuosassa ja veti suojahuppua pois ison matalan pöytätason päältä. Tason keskellä oli pyöreä kivilaatta.
"Tuon mä tunnistan, tuo on dreija!" Jere mietti mielessään. Hän katseli, kun Bojan laittoi dreijan viereen tasolle muovipusseja, jotka olivat pallomaisia. Bojan huomasi Jeren katselevan ja kertoi, että otti savea pienemmissä erissä valmiiksi esille. Bojan aikoi jäädä kurssin jälkeen vielä dreijaamaan.
Jere kuunteli Bojania, astui askeleen lähemmäs, jotta voisi taas tuntea Bojanin tuoksun. Tuoksu oli huumaava. Jere ei tunnistanut, mitä tuoksussa oli, mutta hän ei saanut siitä tarpeekseensa. Tuoksu oli raikas, makea, hypnoottinen, ja kuitenkin aistittavissa vain aivan lähellä Bojania. Tietenkään Bojanin kaltainen mies ei läträisi hajusteilla, vaan oli hienostunut.
Jere katseli Bojania, Bojanin kauniita piirteitä, pehmeää ihoa, silmiä, joissa oli koko ajan pientä pilkettä, flirttiä.
Yhtäkkiä Jere tajusi, että Bojan katseli häntä kysyvästi, pieni hymynkare kasvoilla. "Hitto, kysyikö se jotain", Jere mietti nolostuneena. "Yes, are you, yes... Sorry my english, sorry..." Jere sopersi ja kääntyi pois.
Kurssilla oleva toinen mies, Loreksi kuului kutsuttavan, viittasi Bojanin luokseen. Toinen mies puhui täydellistä englantia ja tuntui heittävän vitsiä Bojanille. No nyt kaikki naisetkin nauroivat miehen jutuille. Bojan kumartui Loren suuntaan, hänen kasvonsa olivat aivan lähellä Loren kasvoja. Jerestä yhtäkkiä tuntui pahalta nähdä Bojan ja Lore noin lähekkäin. Hän ei voinut ymmärtää, miksi hän tunsi näin. Hänelle tuli rintaan ahdistava ja puristava olo ja hän käännähti äkkiä välttyäkseen näkemästä enempää. Siinä samalla hän tönäisi pöytäänsä ja kippo, jossa oli eri muotoiluvälineitä, tippui lattialle ja meni rikki. Muotoilutikut ja -veitset levisivät lattialle. Jere tunsi, miten puna nousi hänen poskilleen kun hän kumartui siivoamaan jälkiään. Savinen kippo oli mennyt aivan siruiksi, joita oli levinnyt laajalle. Kipon sisältö oli levinnyt pöytien ja tuolien alle. Hän kuuli vierestään "Let me help you, Jere." Bojan tuli auttamaan.
Tuossa yksi veitsi, tuossa yksi, tuo vielä.... Jere ja Bojan ottivat samaan aikaan samaa muotoilupuikkoa. Heidän kätensä koskivat ja Jerestä tuntui kuin hän olisi saanut sähköiskun. Hän irrotti vaistomaisesti otteensa puikosta. Bojan ojensi sitä hänelle ja kysyi "are you ok?" Jere nyökkäsi hämillään.
Jere sai taas koottua itsensä ja jatkoi muotoilua. Bojan kiersi luokassa ja kävi vielä jokaisen luona neuvomassa ja ohjaamassa. Lopuksi työt jätettiin kuivumaan ja odottamaan luokan hyllyille seuraavaa kertaa.
Luokka tyhjeni pikkuhiljaa, lopuksi jäivät Lore, Jere ja Bojan. Lore jutteli täydellisellä englannillaan Bojanille ja hymyili koko ajan.
"Tuohan flirttailee minkä ehtii!" Jere tajusi. Jere ymmärsi sen verran, että Lore pyysi Bojania oluelle lähibaariin, mutta Bojan kieltäytyi. Hän aikoi jäädä vielä dreijaamaan. Lore lähti pettyneenä oloisena pois, huikkasi ovelta "well see you next time, maybe some beer then?"
"We'll see, have a nice weekend Lore!" Bojan vastasi.
Jere keräsi vielä tavaroitaan, kun Bojan istui dreijan ääreen, otti savipalan ja laittoi dreijan käyntiin. Bojan kasteli käsiään vedessä ja piti savea käsissään dreijan pyöriessä Bojanin käsien alla. Jere juuttui katselemaan, hän ei saanut silmiään irti Bojanista ja tämän taitavista käsistä. Bojanin kädet pitivät savea, muovasivat sitä, kulkivat hitaasti ylös alas savea pitkin, savi liukui Bojanin käsien alla, muovautui hitaasti. Bojan keskittyi täysin dreijaan ja saveen, taikoi käsillään saven muotoa uudelleen. Kasteli käsiään ja jatkoi saven muovausta. Jeren katse siirtyi savesta Bojanin käsiä pitkin olkavarsiin, jotka olivat jäntevät ja jännittyneet nyt, kun hän kannatteli käsissään savea.
"Mitäköhän nuo kädet tuntuisivat vartalollani...?" Jere yhtäkkiä hätkähti ajatustaan. Miksi.. miten...MIKSI? Eihän hän nyt miehestä voi... Bojan sai maljakon valmiiksi, täydellisen kaunis symmetrinen maljakko. Bojan vilkaisi Jereä, flirttaileva hymy kasvoillaan. "Nyt se arvaa, mitä mä mietin!" Jere koitti kiivaasti saada jotain muuta mieleensä. Hän oli usein kuullut olevansa kuin avoin kirja tunteidensa ja ajatustensa kanssa.
Bojan kysyi, haluaisiko Jere kokeilla.
"No no, nooo... No not now, have to go!"
Jere otti askeleita oven suuntaan, katse koko ajan Bojanissa.
"I go now, bye, see you next time, bye", Jere sanoi ja luikahti ovesta ulos. Äkkiä ulko-ovelle, autoon ja kotiin, jossa voi rauhassa pohtia, mitä tänään oikein tapahtui.
"Wait, Jere wait, you forgot something!"
Bojan juoksi käytävälle ja toi Jeren pipon. "Tämäkin vielä..."
Bojan antoi pipon Jerelle. Heidän kätensä koskivat jo toisen kerran tänään. Taas Jere tunsi sähköiskun, mutta nyt hän ei päästänyt irti. Nyt hän nosti katseensa ja kohtasi Bojanin katseen. Sähkö tuntui heidän välillään ja he katsoivat toisiaan silmiin, molemmat vakavana. He seisoivat hetken aikaa niin, molemmat pitäen Jeren piposta kiinni, kädet kiinni toisissaan, katsoen toisiaan silmiin. He eivät tienneet, miten pitkään olivat siinä seisseet. Jere otti huomaamattaan askelen Bojanin suuntaan ja Bojan heti sen jälkeen askelen Jereen päin.
Ovi kolahti, siivooja tuli kärryjensä kanssa kolisten ovesta, taika raukesi.
Bojan irrotti otteensa piposta. Jere katsoi pipoa, sen jälkeen Bojania, sanoi vielä "bye" ja lähti ulos, vieläkin pyörällä päästään. Hän tunsi Bojanin katseen selässään.
Ulkona satoi lunta. Jere putsasi autonsa lumesta, istui autoon ja laittoi virrat päälle.
Radiosta tuli Whamin Last christmas. "Last Christmas I gave you my heart
But the very next day you gave it away
This year, to save me from tears
I'll give it to someone special"
Jere nosti katseensa mustalle taivaalle, josta tihenevästi tuli lumihiutaleita alas. Voisiko jotain olla tapahtumassa?
Terveisin: MangoSpritz (nimi AO3:ssa, tuttavallisemmin Mango)
Ajotieltä kaartoi vauhdilla auto vanhan koulun pihaan. Autosta nousi mies, joka juoksi kovalla kiireellä ovelle. Ovella hän kuitenkin pysähtyi ja jäi empimään. Pitäisikö kuitenkin jättää menemättä.
Jere oli kolmekymppinen mies, joka oli tehnyt jonkin verran musiikkia, mutta hän koki tarvitsevansa jonkun toisenkin taidemuodon, jolla voisi ilmaista itseään. Hän oli selannut paikallisen kansanopiston kursseja ja löytänyt keramiikkakurssin. "Tule tekemään slovenialaista keramiikkaa! Opi tekemään ruukkuja ja astioita kotikäyttöön! Kurssi on kolmena peräkkäisenä torstaina alkaen 25.11. klo 18-21."
Jere oli miettinyt hetken, millaista keramiikan teko on. Ainut muisto oli kaukaa ala-asteelta, kun tehtiin jokin lautanen. Jere oli kuullut, että savikurssilla pystyy hyvin keskittymään tekemiseen, eikä mikään ylimääräinen häiritse. Mieli tyhjenee.
Jere ei mielellään mennyt myöhässä mihinkään ja jäi siksi seisomaan suljetun oven taakse. Jere oli nukahtanut sohvalle ja oli siksi myöhässä. Hän oli yhtäkkiä havahtunut sohvalta, ympärillä oli pimeää, poskella tuntui tahmeaa kuolaa. "Voi helvetin helvetti", Jere kirosi katsottuaan kelloa. Sitten hän hyppäsi sohvalta ylös, kävi pesemässä kasvonsa, vetäisi takin niskaansa ja pipon päähänsä ja harppoi portaat alas.
Jere avasi varovasti oven ja meni sisään. Eteinen oli pimeänä, mutta kauempana käytävällä oli luokan ovi auki ja luokasta kajasti valo ja kuului ääntä. Jere riisui piponsa ja takkinsa ja toisella kädellä haroi muutaman kerran tukkaansa. Olikohan tukka kovin pörrössä?
Jere lähestyi ovea ja kuuli, miten miehen ääni puhui englanniksi. "Here I have different clays, you can choose which colour you want. Then I can show you.. ah, yes? Oh you are.... Let me check, Jere?"
Jere astui sisälle ja näki neljä muuta osallistujaa. Onneksi oli yksi mieskin, opettajan lisäksi. Mies oli suunnilleen Jeren ikäinen, naiset olivat Jeren arvion mukaan vanhempia.
"Yes, Jere. I'm Jere."
"Welcome Jere, I'm Bojan. Nice to meet you. I just told the others about clays, their colours and how they are different from another."
Jere nyökkäsi ja meni tyhjän pöydän ääreen istumaan.
Seuraavaksi oppilaat menivät leikkaamaan savea itselleen. Jere mietti valkoisen ja ruskean saven välillä. Bojan huomasi Jeren miettivän katseen ja tuli paikalle: "can I help you?"
"Don't know which one to take."
Bojan siirtyi lähemmäs kertomaan eri savien eri ominaisuuksista. Yhtäkkiä Jeren oli vaikea olla. Bojan oli niin lähellä. Bojanin tuoksu... Se muistutti jostain, siitä tuli turvallinen ja hyvä olo.
"...and then you take this." Jere säpsähti ja punastui vähän, kun huomasi että hän oli keskittynyt Bojanin tuoksuun eikä siihen mitä tämä sanoi. Jere hymyili nolostuneena ja sanoi "yes yes".
Jere sai pikkuhiljaa ajatukset kasaan ja oppi, mitä kuuluu tehdä ja miten kuuluu tehdä.
Bojan oli luokkatilan etuosassa ja veti suojahuppua pois ison matalan pöytätason päältä. Tason keskellä oli pyöreä kivilaatta.
"Tuon mä tunnistan, tuo on dreija!" Jere mietti mielessään. Hän katseli, kun Bojan laittoi dreijan viereen tasolle muovipusseja, jotka olivat pallomaisia. Bojan huomasi Jeren katselevan ja kertoi, että otti savea pienemmissä erissä valmiiksi esille. Bojan aikoi jäädä kurssin jälkeen vielä dreijaamaan.
Jere kuunteli Bojania, astui askeleen lähemmäs, jotta voisi taas tuntea Bojanin tuoksun. Tuoksu oli huumaava. Jere ei tunnistanut, mitä tuoksussa oli, mutta hän ei saanut siitä tarpeekseensa. Tuoksu oli raikas, makea, hypnoottinen, ja kuitenkin aistittavissa vain aivan lähellä Bojania. Tietenkään Bojanin kaltainen mies ei läträisi hajusteilla, vaan oli hienostunut.
Jere katseli Bojania, Bojanin kauniita piirteitä, pehmeää ihoa, silmiä, joissa oli koko ajan pientä pilkettä, flirttiä.
Yhtäkkiä Jere tajusi, että Bojan katseli häntä kysyvästi, pieni hymynkare kasvoilla. "Hitto, kysyikö se jotain", Jere mietti nolostuneena. "Yes, are you, yes... Sorry my english, sorry..." Jere sopersi ja kääntyi pois.
Kurssilla oleva toinen mies, Loreksi kuului kutsuttavan, viittasi Bojanin luokseen. Toinen mies puhui täydellistä englantia ja tuntui heittävän vitsiä Bojanille. No nyt kaikki naisetkin nauroivat miehen jutuille. Bojan kumartui Loren suuntaan, hänen kasvonsa olivat aivan lähellä Loren kasvoja. Jerestä yhtäkkiä tuntui pahalta nähdä Bojan ja Lore noin lähekkäin. Hän ei voinut ymmärtää, miksi hän tunsi näin. Hänelle tuli rintaan ahdistava ja puristava olo ja hän käännähti äkkiä välttyäkseen näkemästä enempää. Siinä samalla hän tönäisi pöytäänsä ja kippo, jossa oli eri muotoiluvälineitä, tippui lattialle ja meni rikki. Muotoilutikut ja -veitset levisivät lattialle. Jere tunsi, miten puna nousi hänen poskilleen kun hän kumartui siivoamaan jälkiään. Savinen kippo oli mennyt aivan siruiksi, joita oli levinnyt laajalle. Kipon sisältö oli levinnyt pöytien ja tuolien alle. Hän kuuli vierestään "Let me help you, Jere." Bojan tuli auttamaan.
Tuossa yksi veitsi, tuossa yksi, tuo vielä.... Jere ja Bojan ottivat samaan aikaan samaa muotoilupuikkoa. Heidän kätensä koskivat ja Jerestä tuntui kuin hän olisi saanut sähköiskun. Hän irrotti vaistomaisesti otteensa puikosta. Bojan ojensi sitä hänelle ja kysyi "are you ok?" Jere nyökkäsi hämillään.
Jere sai taas koottua itsensä ja jatkoi muotoilua. Bojan kiersi luokassa ja kävi vielä jokaisen luona neuvomassa ja ohjaamassa. Lopuksi työt jätettiin kuivumaan ja odottamaan luokan hyllyille seuraavaa kertaa.
Luokka tyhjeni pikkuhiljaa, lopuksi jäivät Lore, Jere ja Bojan. Lore jutteli täydellisellä englannillaan Bojanille ja hymyili koko ajan.
"Tuohan flirttailee minkä ehtii!" Jere tajusi. Jere ymmärsi sen verran, että Lore pyysi Bojania oluelle lähibaariin, mutta Bojan kieltäytyi. Hän aikoi jäädä vielä dreijaamaan. Lore lähti pettyneenä oloisena pois, huikkasi ovelta "well see you next time, maybe some beer then?"
"We'll see, have a nice weekend Lore!" Bojan vastasi.
Jere keräsi vielä tavaroitaan, kun Bojan istui dreijan ääreen, otti savipalan ja laittoi dreijan käyntiin. Bojan kasteli käsiään vedessä ja piti savea käsissään dreijan pyöriessä Bojanin käsien alla. Jere juuttui katselemaan, hän ei saanut silmiään irti Bojanista ja tämän taitavista käsistä. Bojanin kädet pitivät savea, muovasivat sitä, kulkivat hitaasti ylös alas savea pitkin, savi liukui Bojanin käsien alla, muovautui hitaasti. Bojan keskittyi täysin dreijaan ja saveen, taikoi käsillään saven muotoa uudelleen. Kasteli käsiään ja jatkoi saven muovausta. Jeren katse siirtyi savesta Bojanin käsiä pitkin olkavarsiin, jotka olivat jäntevät ja jännittyneet nyt, kun hän kannatteli käsissään savea.
"Mitäköhän nuo kädet tuntuisivat vartalollani...?" Jere yhtäkkiä hätkähti ajatustaan. Miksi.. miten...MIKSI? Eihän hän nyt miehestä voi... Bojan sai maljakon valmiiksi, täydellisen kaunis symmetrinen maljakko. Bojan vilkaisi Jereä, flirttaileva hymy kasvoillaan. "Nyt se arvaa, mitä mä mietin!" Jere koitti kiivaasti saada jotain muuta mieleensä. Hän oli usein kuullut olevansa kuin avoin kirja tunteidensa ja ajatustensa kanssa.
Bojan kysyi, haluaisiko Jere kokeilla.
"No no, nooo... No not now, have to go!"
Jere otti askeleita oven suuntaan, katse koko ajan Bojanissa.
"I go now, bye, see you next time, bye", Jere sanoi ja luikahti ovesta ulos. Äkkiä ulko-ovelle, autoon ja kotiin, jossa voi rauhassa pohtia, mitä tänään oikein tapahtui.
"Wait, Jere wait, you forgot something!"
Bojan juoksi käytävälle ja toi Jeren pipon. "Tämäkin vielä..."
Bojan antoi pipon Jerelle. Heidän kätensä koskivat jo toisen kerran tänään. Taas Jere tunsi sähköiskun, mutta nyt hän ei päästänyt irti. Nyt hän nosti katseensa ja kohtasi Bojanin katseen. Sähkö tuntui heidän välillään ja he katsoivat toisiaan silmiin, molemmat vakavana. He seisoivat hetken aikaa niin, molemmat pitäen Jeren piposta kiinni, kädet kiinni toisissaan, katsoen toisiaan silmiin. He eivät tienneet, miten pitkään olivat siinä seisseet. Jere otti huomaamattaan askelen Bojanin suuntaan ja Bojan heti sen jälkeen askelen Jereen päin.
Ovi kolahti, siivooja tuli kärryjensä kanssa kolisten ovesta, taika raukesi.
Bojan irrotti otteensa piposta. Jere katsoi pipoa, sen jälkeen Bojania, sanoi vielä "bye" ja lähti ulos, vieläkin pyörällä päästään. Hän tunsi Bojanin katseen selässään.
Ulkona satoi lunta. Jere putsasi autonsa lumesta, istui autoon ja laittoi virrat päälle.
Radiosta tuli Whamin Last christmas. "Last Christmas I gave you my heart
But the very next day you gave it away
This year, to save me from tears
I'll give it to someone special"
Jere nosti katseensa mustalle taivaalle, josta tihenevästi tuli lumihiutaleita alas. Voisiko jotain olla tapahtumassa?
Terveisin: MangoSpritz (nimi AO3:ssa, tuttavallisemmin Mango)
vierailija
To be continued... Aika pitkä, ehkä laitan ne jatkossa AO3 ja vaikka kerron täällä, kun laitan jotain, jos joku haluaa? Miltä näiden kahden jälkeen vaikuttaa, kiinnostaako?
Mango
Mango
vierailija
Kiinnostava ympäristö! Itse ainakin lukisin mielelläni lisää.
Onko Lore niin kuin miespuolinen Loreen? Toivottavasti nimi ei ole enne.
- Joymuffin
Onko Lore niin kuin miespuolinen Loreen? Toivottavasti nimi ei ole enne.
- Joymuffin
vierailija
Kolmas pyörä Lore(en)
Tässä saattaa käydä eri tavalla kuin eräässä musiikkikilpailussa toukokuussa
Mä voin luvata, että mun ficeissä on aina onnellinen loppu
Mango