Juttelin tästä shipin lopusta äsken sen ainoan henkilön kanssa, jolle olin tästä kertonut ja jolle onneksi voin puhua kaikesta. Tajusin siinä puhuessani, että (kun minä olen henk koht nyt sitä mieltä, että K ei ole aito, sinä saat olla sitä mieltä, että hän on) mulle kyllä todellakin tuli monista viisuklipeistä sellainen olo, että ei toi Käärijä ole aito -olo, niin sivuutin sen vain ajatuksella, että "Hän on vain eri tavalla aito, kuin mihin minä olen tottunut". Nyt toi naurattaa mua! Jos olisin silloin heti uskonut itseäni, en ehkä olisi uponnut niin syvälle itselleni näköjään täysin vieraaseen suohon! Koitin siis kovasti olla arvostelematta ja tuomitsematta Kärtsää. Mutta enää en voi. Mä en koe häntä enää aidoksi ja koitin vain taivuttaa liikaa omaa todellisuuttani ja olla avarakatseinen ja avartaa ajatteluani. Että kai noinkin voi olla aito? Ehkä mua siis sitä epäaitouden tunnetta teki se, että minusta hän vain oikeasti oli liian läheisesti Bojanin kanssa, vaikuttamatta yhtään homolta. Tai rohkealta. Tai siis rohkealta hän vaikutti, mutta minusta kun sä jo olet rohkea, se ei tarvitse "rohkeaa läheisyyttä, kaikki hei huomatkaa". No nyt joku voi syyttää, että miksi mies ei saisi olla lähekkäin toisen miehen kanssa?
Enpä osaa sanoa.
Siihen olisin halunnut nähdä, että hän ottaa ton bojanin. Mutta en enää usko sitä näkeväni. Tämä teksti siis yölliseltä ja eilisen raivoajalta.