Älykkyys ei ole sama kuin viisaus: maaseutua vihaava Osmo Soininvaara

Minnekähän pääkaupunkilaiset hiilensä sitovat? Riittääkö puiston puut?

Onhan Suomessa metsiä. Ja niitä omistavat myös kaupunkilaiset suoraan sekä osana valtiota ja vielä osakkeenomistajina metsäyhtiöissä.

 

En väittänytkään niin. Kyllä minä olen koko ajan maksanut itse elämiseni täällä maalla

Eli Soininvaara on mielestäsi väärässä? Ei ole mitään tulonsiirtoja olemassakaan?

 

En väittänytkään niin. Kyllä minä olen koko ajan maksanut itse elämiseni täällä maalla

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus – mitä tasataan ja miten?

valtioneuvosto.fi

Valtionosuuden tasausjärjestelmä on yhteiskuntaopin perusasioita ja syytä tuntea edes jossain määrin. Vaikka nyt hyvinvointialueiden takia kunnat eivät enää maksa terveydenhoitoa suoraan, logiikka on yhä olemassa.

"Vuonna 2019 tasauslisää saa 266 kuntaa yhteensä 1,4 mrd. euroa. Tällä on erittäin suuri merkitys peruspalvelujen rahoitukselle eri puolilla maata. Tasausvähennyskuntia on 29, ja vähennyksen määrä noin -650 milj. euroa.

Tasaus on kuntien keskinäistä, joten kaikkien kuntien yhteenlaskettujen tasauslisien ja –vähennysten nettomäärän vuosittainen muutos neutralisoidaan asukaskohtaisesti tasasuuruisesti järjestelmän sisällä, ts. valtio ei osallistu tasauksen vuosittaisen muutoksen rahoitukseen.[...]

"Pääkaupunkiseudun (4 kunnan) osuus tasausvähennyksistä on noin -570 milj. euroa eli lähes 90 % koko maan tasausvähennyksistä. Tämä johtuu siitä, että niiden asukaskohtaiset verotulot ovat huomattavasti korkeammat kuin maassa keskimäärin. Teknisesti järjestelmään olisi helppo tehdä muutos esimerkiksi siten, että tasausvähennysprosenttia alennettaisiin tai se poistettaisiin kokonaan. Tämä hyödyttäisi erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia. Tämä tarkoittaisi kuitenkin sitä, että vastaava euromäärä olisi otettava järjestelmästä pois jollakin tavalla. Käytännössä valtionosuudet vähenisivät kaikissa muissa kunnissa. Mikäli tasausvähennys poistettaisiin kokonaan, tarkoittaisi se, että kaikkien kuntien valtionosuuksia olisi vähennettävä tavalla tai toisella keskimäärin noin -120 euroa asukasta kohden (vuoden 2019 tilanteessa)."

Kaksilapsinen perhe maaseudulla saa siis vuodessa keskimäärin 480 euroa tulonsiirtoa niiden 29 tasausvähennykunnan (kaupungin) veronmaksajilta. Käytännössä pääkaupunkiseudun veronmaksajilta.

 

oikeassahan toi Ode on, mitä sitä kiistämään vaikka mualainen olennii

 

Ei ole mitään tulonsiirtoja olemassakaan?

Suattaapi olla tai suattaapi olla olemati?

miulle ei niistä ole kerrottu erikseen joten näillä mennään ja iliman herneitä nenussa

 

Oli se maalla asuminen kuinka kivaa vaan, se aiheuttaa kuluja. Ei siihen älykkyyttä tai viisautta tarvitse sitä tajuamaan.

Löytyykö kaupungista 80 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta joka vuosi hakattavaksi, malmikaivoksia, kultakaivoksia, sähköä tuottavia vesivoimaloita ja viljavainioita. Ei löydy vaan ne löytyvät maaseudulta jossa maaseudun ihmiset tuottavat ja ylläpitävät niitä ja samalla elättävät kaupunkilaiset.

 

Löytyykö kaupungista 80 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta joka vuosi hakattavaksi, malmikaivoksia, kultakaivoksia, sähköä tuottavia vesivoimaloita ja viljavainioita. Ei löydy vaan ne löytyvät maaseudulta jossa maaseudun ihmiset tuottavat ja ylläpitävät niitä ja samalla elättävät kaupunkilaiset.

Nyt oli kyllä aivan ylivoimaisen vaikea kysymys tsadilaisille

 

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus – mitä tasataan ja miten?

valtioneuvosto.fi

Valtionosuuden tasausjärjestelmä on yhteiskuntaopin perusasioita ja syytä tuntea edes jossain määrin. Vaikka nyt hyvinvointialueiden takia kunnat eivät enää maksa terveydenhoitoa suoraan, logiikka on yhä olemassa.

"Vuonna 2019 tasauslisää saa 266 kuntaa yhteensä 1,4 mrd. euroa. Tällä on erittäin suuri merkitys peruspalvelujen rahoitukselle eri puolilla maata. Tasausvähennyskuntia on 29, ja vähennyksen määrä noin -650 milj. euroa.

Tasaus on kuntien keskinäistä, joten kaikkien kuntien yhteenlaskettujen tasauslisien ja –vähennysten nettomäärän vuosittainen muutos neutralisoidaan asukaskohtaisesti tasasuuruisesti järjestelmän sisällä, ts. valtio ei osallistu tasauksen vuosittaisen muutoksen rahoitukseen.[...]

"Pääkaupunkiseudun (4 kunnan) osuus tasausvähennyksistä on noin -570 milj. euroa eli lähes 90 % koko maan tasausvähennyksistä. Tämä johtuu siitä, että niiden asukaskohtaiset verotulot ovat huomattavasti korkeammat kuin maassa keskimäärin. Teknisesti järjestelmään olisi helppo tehdä muutos esimerkiksi siten, että tasausvähennysprosenttia alennettaisiin tai se poistettaisiin kokonaan. Tämä hyödyttäisi erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia. Tämä tarkoittaisi kuitenkin sitä, että vastaava euromäärä olisi otettava järjestelmästä pois jollakin tavalla. Käytännössä valtionosuudet vähenisivät kaikissa muissa kunnissa. Mikäli tasausvähennys poistettaisiin kokonaan, tarkoittaisi se, että kaikkien kuntien valtionosuuksia olisi vähennettävä tavalla tai toisella keskimäärin noin -120 euroa asukasta kohden (vuoden 2019 tilanteessa)."

Kaksilapsinen perhe maaseudulla saa siis vuodessa keskimäärin 480 euroa tulonsiirtoa niiden 29 tasausvähennykunnan (kaupungin) veronmaksajilta. Käytännössä pääkaupunkiseudun veronmaksajilta.

Mistä tulee hyväpalkkaisten pääkaupunkilaisten tulot ne tulee muualla olevista metsäteollisuuden kymmenistä tehtaista, vesivoimaloista, valtionhallinnon korkeista viroista, koko Suomen alueella toimivien yhtiöiden pääkonttoreista. Totuus on että, pääkaupunkiseutu imee voimansa muualta Suomesta.

 

Löytyykö kaupungista 80 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta joka vuosi hakattavaksi, malmikaivoksia, kultakaivoksia, sähköä tuottavia vesivoimaloita ja viljavainioita. Ei löydy vaan ne löytyvät maaseudulta jossa maaseudun ihmiset tuottavat ja ylläpitävät niitä ja samalla elättävät kaupunkilaiset.

Ei tämä oikeasti ole kovin monimutkaista. Tiedämme tasan tarkkaan missä ja miten paljon arvonlisaa syntyy ja verotamme sitä sen mukaan. Ja lopputuloksena pääkaupunkiseudulta siirretään valtava määrä rahaa muihin kuntiin. Toiseen suuntaan se raha ei tietenkään liiku. Ja kuten Oden jutussa todettiin, sen suoran tulonsiirron lisäksi on paljon muuta. Ei espoolainen maksa ylihintaa sähkönsiirrosta sen takia, että Espoossa pitäisi kaivaa johtoa maahan, vaan sen takia että maakaapelointeja tehdään jossain Ranualla eikä siellä voi ottaa täyttää hintaa (eli tuhansia euroja) jokaiselta asukkaalta.

 

Mistä tulee hyväpalkkaisten pääkaupunkilaisten tulot ne tulee muualla olevista metsäteollisuuden kymmenistä tehtaista, vesivoimaloista, valtionhallinnon korkeista viroista, koko Suomen alueella toimivien yhtiöiden pääkonttoreista. Totuus on että, pääkaupunkiseutu imee voimansa muualta Suomesta.

Niin meinaatko ettei se helsinkiläinen tee työtä palkkansa eteen? Palkanlaskija Kuusamossa tienaa oman liksansa, mutta palkanlaskija Helsingissä ei?

 

No, laita laskelmia kehiin sitten, että maalla asuminen olisi edullisempaa. Sillähän siitä pääsee.

Mahdoton ehdotus.

Ei sitä hyötyä pysty laskemaan, että miten joku lapsi viettää pienessä kyläkoulussa ala-asteensa vs. 25 oppilaan ryhmässä Vantaalla.

Tai sitä, kuinka maaseudulla huumeet tulevat kuvioihin hitaammin kuin kaupungeissa (vaikka täälläkin pilviveikkoja on, mutta heitä ei arvosteta).

Tai kuinka luonto hoitaa mieltä.

Tai se, kun kyläläinen tuleekin juttusille, vs.et tunne isossa kaupungissa ketään.

...No joo, vastakkainasetteluahan mä rakennan, mutta summa summarum: elämä maalla on yleensä, useimmiten vakaampaa ja rauhallisempaa kuin kaupungissa. Osataan täälläkin masentua ja syrjäytyä, mutta täällä on myös tekemistä ihmisillä.

Tekeminen, esim.halkojen hakkuu tai marjojen keruu suojaa liialta ylipsykologisoinnilta. Työ ja askareet, käsillä tekeminen on terapiaa.

 

. Ei espoolainen maksa ylihintaa sähkönsiirrosta sen takia, että Espoossa pitäisi kaivaa johtoa maahan, vaan sen takia että maakaapelointeja tehdään jossain Ranualla eikä siellä voi ottaa täyttää hintaa (eli tuhansia euroja) jokaiselta asukkaalta.

Tuo nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

 

Jokainen saa tietenkin maksimoida oman elämänlaatunsa. Kyse on siitä kenen rahoilla se tehdään. Otetaan nyt ihan tällainen päästä heitetty liioiteltu esimerkki, että jos minä nyt haluan elämänlaadun takia muuttaa johonkin tunturin laelle, niin pitääkö verovaroilla järjestää sieltä helikopterikyyti joka päivä, että lapset pääsevät kouluun? Vai olisiko se kuitenkin niin, että pitäisi vähän itsekin kantaa vastuuta omista elämänlaatupäätöksistään? Tismalleen sama logiikka pätee ihan jokaisessa tapauksessa, isossa ja pienessä.

Asiat menee kyllä niin päin, että asutusta siellä on ennekin ollut, mutta lähikoulut on lakkautettu. Eli pitääkö lappilaisten muuttaa kaupunkeihin lyhemmän koulumatkan takia?

 

Niin meinaatko ettei se helsinkiläinen tee työtä palkkansa eteen? Palkanlaskija Kuusamossa tienaa oman liksansa, mutta palkanlaskija Helsingissä ei?

Siltä vaikuttaa tämän palstan perämetsäläisten funtsauksia lukiessani.
Hirveä Helsinki-kammo paistaa läpi lähes jokaisesta viestistä.
Kaunis kaupunki joka ihastuttaa vierailijoita.
Itsekin opin taas lisää nauttimaan kotikaupungistani liikkuessani kaupungilla sukulaisvierailijoiden kanssa.
Lopetan nyt kirjoittamisen tällä palstalla etten ärsyynny ja saa itseäni huonolle tuulelle.

 

Tuo nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Kirjoitin ensin Helsinki, mutta sitten tajusin että toisin kuin Caruna, Helen ei kai hirveästi verkkoja omista muualla Suomessa. Mutta kyllä se pitää paikkansa. Kaupunkilaiset ovat jo vuosia maksaneet ylihintaa sähkönsiirrosta koska kaupunkien verkkoyhtiöt eivät ole voineet täysimääräisesti laskuttaa investointikuluja maaseudun ihmisiltä. Asia paheni erityisesti kun maakaapelointien määrää lisättiin lailla.

 

Asiat menee kyllä niin päin, että asutusta siellä on ennekin ollut, mutta lähikoulut on lakkautettu. Eli pitääkö lappilaisten muuttaa kaupunkeihin lyhemmän koulumatkan takia?

Niin, pitääkö?

 

Mahdoton ehdotus.

Ei sitä hyötyä pysty laskemaan, että miten joku lapsi viettää pienessä kyläkoulussa ala-asteensa vs. 25 oppilaan ryhmässä Vantaalla.

Tai sitä, kuinka maaseudulla huumeet tulevat kuvioihin hitaammin kuin kaupungeissa (vaikka täälläkin pilviveikkoja on, mutta heitä ei arvosteta).

Tai kuinka luonto hoitaa mieltä.

Tai se, kun kyläläinen tuleekin juttusille, vs.et tunne isossa kaupungissa ketään.

...No joo, vastakkainasetteluahan mä rakennan, mutta summa summarum: elämä maalla on yleensä, useimmiten vakaampaa ja rauhallisempaa kuin kaupungissa. Osataan täälläkin masentua ja syrjäytyä, mutta täällä on myös tekemistä ihmisillä.

Tekeminen, esim.halkojen hakkuu tai marjojen keruu suojaa liialta ylipsykologisoinnilta. Työ ja askareet, käsillä tekeminen on terapiaa.

Sen pystyy laskemaan, kuinka paljon maksaa se opettaja kolmelle lapselle vs. 25 lapselle. Ja siitähän tässä on kyse.
Jos haluat väittää, että kaupunkilaiset eivät maksa maaseudulle tulonsiirtoina, niin kai siihen täytyy olla jotain muuta kuin mutu ?

Huomaa, että Helsingissäkin (keskusta) pisin matka lähimpään lepikkoon kestää puolisen tuntia. Et ei sielläkään luonto kaukana ole.

Nii, ja eikö se olisi reilua, että masentuneilla kaupunkilaisilla olisi varaa hoidattaa itseään sen sijaan, että lappavat rahaa niille, joilla menee jo niin kauhean hyvin?

 

Nyt oli kyllä aivan ylivoimaisen vaikea kysymys tsadilaisille

Olen kylläkin Lapista. Kannattaa olla ennakkoluuloton.

 

Mistä tulee hyväpalkkaisten pääkaupunkilaisten tulot ne tulee muualla olevista metsäteollisuuden kymmenistä tehtaista, vesivoimaloista, valtionhallinnon korkeista viroista, koko Suomen alueella toimivien yhtiöiden pääkonttoreista. Totuus on että, pääkaupunkiseutu imee voimansa muualta Suomesta.

Jos maaseutu tuottaa niin paljon ja on kannattava, niin eikö silloin nimenomaan kannattaisi Oden mainitsema avoin kilpailu, jolla kunnat voisivat aidosti luoda työpaikkoja? Ei silloin ole järkeä elää tulonsiirroilla!

 

Kirjoitin ensin Helsinki, mutta sitten tajusin että toisin kuin Caruna, Helen ei kai hirveästi verkkoja omista muualla Suomessa. Mutta kyllä se pitää paikkansa. Kaupunkilaiset ovat jo vuosia maksaneet ylihintaa sähkönsiirrosta koska kaupunkien verkkoyhtiöt eivät ole voineet täysimääräisesti laskuttaa investointikuluja maaseudun ihmisiltä. Asia paheni erityisesti kun maakaapelointien määrää lisättiin lailla.

oot aivan kujalla

kaupungissa maksetaan kaupunkilaisten hintoja ja maalla maaseudun hintoja, kannattas vähän perehtyä asioihin ennenku lähtee avautumaan

 

oot aivan kujalla

kaupungissa maksetaan kaupunkilaisten hintoja ja maalla maaseudun hintoja, kannattas vähän perehtyä asioihin ennenku lähtee avautumaan

Voit puhua mitä puhut, mutta olen oikeassa. Voit verrata asiaa valokuituliittymiin, joita on erilaisilla osuuskunnilla yritetty jo vuosikausia saada maaseudulle. Joskus on onnistunut, mutta yleensä ei koska kustannukset ovat liian suuret. Järkihän sen sanoo. Jos sähkönsiirto olisi samalla tavalla omakustanteisesti järjestetty, puoli Suomea olisi savupirttejä täynnä. Maaseudulla toki maksetaan isompia siirtohintoja, mutta ei omakustanteisia siirtohintoja. Ja jos 2 miljoonaa taloutta maksaa vuodessa 20 euroa ylimääräistä, se on taas 40 miljoonaa euroa tukea maaseudulle. Eikä se näy yhtään missään laskelmassa.

 

Voit puhua mitä puhut, mutta olen oikeassa. Voit verrata asiaa valokuituliittymiin, joita on erilaisilla osuuskunnilla yritetty jo vuosikausia saada maaseudulle. Joskus on onnistunut, mutta yleensä ei koska kustannukset ovat liian suuret. Järkihän sen sanoo. Jos sähkönsiirto olisi samalla tavalla omakustanteisesti järjestetty, puoli Suomea olisi savupirttejä täynnä. Maaseudulla toki maksetaan isompia siirtohintoja, mutta ei omakustanteisia siirtohintoja. Ja jos 2 miljoonaa taloutta maksaa vuodessa 20 euroa ylimääräistä, se on taas 40 miljoonaa euroa tukea maaseudulle. Eikä se näy yhtään missään laskelmassa.

kyllä maaseudulla maksetaan omakustanteiset siirtohinnat

 

Lopetan nyt kirjoittamisen tällä palstalla etten ärsyynny ja saa itseäni huonolle tuulelle.

kiitämme, niiaamme ja kumarramme syvään
HALLELUJA!

t. palstan väki

paitsi nyt täsmennyksenä vielä että ainahan sinä olet katkerana ja pahalla tuulella

 

kyllä maaseudulla maksetaan omakustanteiset siirtohinnat

Ehkä jos kyseessä on joku pieni paikallinen sähköyhtiö tosin silloinkin luultavasti taajamassa asuvat kompnesoivat haja-asutusalueiden asukkaita. Ja isoissa valtakunnallisissa toimijoissa subventio liikkuu kaupungeista maaseudulle.

"Viime kuussa Caruna Oy:n 18 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavat pientaloasiakkaat ovat maksaneet siirrosta keskimäärin 7,9 senttiä kilowattitunnilta. Vähän kuluttavan kerrostaloasujan siirtohinta oli vastaavasti noin 13,6 senttiä.

Monet muutkin sähköverkkoyhtiöt kertoivat viime vuonna nostavansa hintoja. Ennätyksiä korotuksissa ovat tehneet muun muassa Haminan Energia ja Etelä-Suomen Energia, jotka ovat nostaneet kerrostaloasukkaan hintoja yli 2,5-kertaisiksi kymmenen vuoden takaisesta."

Vissiin sinne kerrostaloon on pitänyt tehdä oikein superkaapeloinnit ja vetää kelaa jonkun mutkan kautta kun hinta on kalliimpi per maksaja, vaikka maksajia on moninkertaisesti pientaloon verrattuna.

Sähkön siirtohinnoissa hurjia alue-eroja – katso mitkä yhtiöt laskuttavat eniten

Sähkön siirtohinnoissa on isot yhtiökohtaiset erot, kuten niiden korotuksissa. Ainoa keino saada siirtohintaa alaspäin on muutto halvemman verkonhaltijan alueelle. Tiheään asutussa taajamassa hinnat ovat usein korpiseutuja halvemmat.

www.is.fi

"Ovatko siirtohinnat sitten kohtuullisia? Verkkotoiminta on luvanvaraista ja tiukasti säänneltyä, luonnollisen monopolin muodossa tapahtuvaa liiketoimintaa. Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiön tulee toimia kaikkia osapuolia kohtaan syrjimättömästi ja siirtopalveluja on myytävä kaikille tasapuolisin perustein. Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n jakeluverkosta suurin osa on haja-astutusalueella, joten johtoa on siellä asiakkaisiin nähden enemmän kuin kaupunkialueella. Hinta on kuitenkin sama asiakkaasta ja tämän asuinalueesta riippumatta. "

Mikä sähkönsiirrossa maksaa? - Sähkösanomat - Imatran Seudun Sähkö

Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy siirtää sähköä imatralaisiin koteihin ja muihin rakennuksiin vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä.

www.sahkosanomat.fi

"Sähkölämmitteisten pientalojen kohdalla kovinta sähkön siirtohintaa velottaa Lankosken Sähkö.

– Ei meillä täällä meidän jakelualueellamme ole mitään kaupunkimaista taajamaa, minkä maksamilla verkkopalvelumaksuilla pystyisimme kompensoimaan säävarman verkon rakentamisen aiheuttamat kustannukset, Lankosken Sähkön toimitusjohtaja Kari Rimpelä sanoo."

Sähkön siirtohinnoissa on huimia eroja – katso, paljonko itse maksat tästä lystistä muihin verrattuna!

Sähkön jakeluhinnoissa on suuria eroja eri yhtiöiden alueilla. MTV Uutiset selvitti, minkä yhtiöiden alueella sähkönsiirrosta asiakas joutuu maksamaan eniten.

www.mtvuutiset.fi

Kyllä se aika kohtuuttomaksi menisi, jos sähköyhtiö alkaisi yhtäkkiä laskuttaa vaikka 5000 euroa maakaapeloinnista joltain eläkeläiseltä. Pelkkä korkokulu tuolle summalle on parikymppiä kuussa ja sillä ei vielä investointilaina lyhenisi pätkääkään. Niinpä sen kulun maksamiseen osallistuvat kaikki asiakkaat. Myös ne kaupunkilaiset, joiden kaapelit ovat kulkeneet maan sisällä jo vuosikymmeniä.

 

Oikeassahan Ode monessa asiassa on. Sanon tämän ihan maalaisena. Monella on täällä maalla aikamoinen harhakuva todellisuudesta.

Mutta kaikki tosiaan liittyy yhteen, joten ei kai tässä kukaan tosissaan ehdota, että yhtäkkiä maalla alkaisi kaikki maksaa enemmän. Maaseudulla on paljon pienituloisia ja jo nyt äärirajoilla.

Mutta tosiasioiden kiistäminen ei auta yhtikäs mittään.