Mahdoton ehdotus.
Ei sitä hyötyä pysty laskemaan, että miten joku lapsi viettää pienessä kyläkoulussa ala-asteensa vs. 25 oppilaan ryhmässä Vantaalla.
Tai sitä, kuinka maaseudulla huumeet tulevat kuvioihin hitaammin kuin kaupungeissa (vaikka täälläkin pilviveikkoja on, mutta heitä ei arvosteta).
Tai kuinka luonto hoitaa mieltä.
Tai se, kun kyläläinen tuleekin juttusille, vs.et tunne isossa kaupungissa ketään.
...No joo, vastakkainasetteluahan mä rakennan, mutta summa summarum: elämä maalla on yleensä, useimmiten vakaampaa ja rauhallisempaa kuin kaupungissa. Osataan täälläkin masentua ja syrjäytyä, mutta täällä on myös tekemistä ihmisillä.
Tekeminen, esim.halkojen hakkuu tai marjojen keruu suojaa liialta ylipsykologisoinnilta. Työ ja askareet, käsillä tekeminen on terapiaa.