Paras kirja jonka olet lukenut?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Mahdoton sanoa kun on kuitenkin muutaman kirjan lukenut. Kirjoja, jotka olen lukenut ainakin 3 kertaa ovat
Tuntematon Sotilas, Sinuhe Egyptiläinen, Taru Sormusten Herrasta. Kaikki ekan kerran joskus 15-16-vuotiaana.

Nuo kirjat ovat aika korkeella yhä, mutta tavallaan ovat vähän semmosessa omassa ryhmässään. Nuoruudessa ison vaikutuksen tehneet teokset.

Lähes aina kun vaivautuu lukemaan jonkun ns. arvostetun teoksen, huomaa kyllä, että siinä on syynsä, miksi se on arvostettu. Joskus ei välttämättä edes kirjasta kauheasta pidä, mutta ymmärtää sen hyvyyden. Yritän lukea ns. korkeakirjallisuuttakin edes joskus. Tosin en ole ihan varma mikä sellaiseksi lasketaan.

En pysty millään sanomaan mikä on paras kirja minkä olen lukenut. Sama koskee elokuvia, musiikkia, tv-sarjoja. Viihdyttävin ei ole aina paras.

Yleensä muuten enemmän kirjoja (etenkin erilaisia kirjoja lukeneet) ihmiset ovat avarakaiseisempia ja suvaitsevaisempia. Sietävät erilaisuutta keskimäärin paremmin.
 
vierailija
Taas oikein syväluotaava poliittinen analyysi ja tietenkin persut kuuluvat itsestäänselvästi tähänkin ketjuun.
Tää on hyvin poliittinen palsta, joten tietenkin liittyy. Ja tuo nyt on vaan mun kokemus asiasta. Sukulaisista ja tutuista iso osa duunareita ja pienyrittäjiä. Suosituin puolue puheiden mukaan persut. Ja tuo porukka ei lue pahemmin.

Esim. Vihreitä äänestäviä en oikeen ees tunne. Ne potentiaaliset entisiä luokkakavereita. Karanneet isojen kaupunkien yliopistoihin. Luulisin, että lukevat paljon.

Ja kukaan ei opiskellut intersektionaalista feminismiä vaan ihan lääkäreiksi, juristeiksi, opettajiksi, insinööreiksi.
 
vierailija
En oikein tiedä, mikä olisi paras. Luen kevyitä teoksia. Olen yrittänyt Sinuhea, hemmetin tylsä ja hidas, en pääse "sisälle" tarpeeksi ajoissa näihin klassikoihin.
On jäänyt mieleen:
Populaarimusiikkia Vittulajänkältä, koska nauroin ääneen kun luin kirjaa. Sitä tulee harvemmin tehtyä, paitsi kun lukee Asterixia.
Luin aikoinaan paljon Patricia Cornwellilta, rikosjuttuja. Pidän Agatha Christiestä ja näistä muistakin perusdekkareista.
Kaari Utrion kirjoja on tullut luettua ja historiajutut kiinnostaa myös näissä.
Niina Meron Englantilainen romanssi oli mielestäni ihan hyvä.
Lukeminen on vähentynyt tosi paljon, ilmeisesti syynä on nämä somehommat. En pysty oikein keskittymään enää kunnolla. Luen myös mielellään näitä hyvinvointikirjoja mm Karita Tykkä tuli ensimm. mieleen.
 
vierailija
En pysty sanomaan mikä olisi paras mutta lue Shogun.
Shogun on todella hyvä samoin kuin koko Clavellin Aasia-saaga. Suosittelen! Tosin Kuningasrotta muistaakseni tökki ihan vähän kun oli jotenkin tyyliltään erilainen. Jos noita alkaa lukea, kannattaa edetä tarinoiden kronologian mukaan eikä kirjojen julkaisuvuoden mukaan eli näin:

1. Shogun
2. Tai-Pan
3. Gai-Jin
4. Kuningasrotta
5. Noble House
6. Pyörretuuli
 
vierailija
Jos sattuu tykkäämään Waltarista ja kaikki Zenin suosittelijat tuntuvat vihaavan Waltaria, niin eikö se silloin indikoi, ettei waltarifanin välttämättä kannata kokeilla Zeniä? :unsure:
 
Jos sattuu tykkäämään Waltarista ja kaikki Zenin suosittelijat tuntuvat vihaavan Waltaria, niin eikö se silloin indikoi, ettei waltarifanin välttämättä kannata kokeilla Zeniä?
Voi hyvinkin olla. Waltari on humaani, erittäinkin, mutta vähän naiivi. Pirsigin Zen on äärimmäisen intellektuaalinen, koskettava henkilökohtainen tragedia ja naiiviudesta äärimmäisen kaukana.
 
9MM
Huh niitä on niin monia tykkään paljon kirjallisuutta lukea. Ne on sen hetken seikkailuita jotka vie mennessään paljoa en vältsii muistakkaan jälkeenpäin. Mut esim sven hasseleita tullut moneen kertaan luettua. Harmi et viimeinen kirja jäi kesken taistelu berliinistä. Kuoli 95vuotiaana espaniassa vuonna 2012. Barcelona blom appelsiin purija jolla oli haave omasta talosta appelsiini puutarhoineen. Mut nyt en oo vähään aikaan lukenut viimisin saaga noin 700sivun keski arvol oli sarah j maase throne of glass oli aivan mahti sarja kunnon fantsia seikkailu.
 

Yhteistyössä