Kannattaa lukea:
"Journalismi ja Wille Rydman pelastivat kokoomuksen toiselta mainehaitalta. Rydman puolustautui juridiikalla, vaikka kohussa on kyse luottamuksesta, totuudesta ja moraalista.
Kansanedustaja
Wille Rydmanin kujanjuoksu kokoomuksessa päättyi odotetusti, hän erosi itse ja liittyi perussuomalaisiin. Rydman toimi kuin dopingista kärähtänyt urheilija: en ole rikkonut sääntöjä eli lakia.
Rydmanilla on ollut kaksi vihollista:
Helsingin Sanomat ja kokoomuksen kärkikaksikko: puoluejohtaja
Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kai Mykkänen.
Viime vuoden kesäkuussa Helsingin Sanomat julkaisi laajan jutun, jonka mukaan Rydman oli käyttäytynyt sopimattomasti useita nuoria naisia kohtaan. Kaikki naiset eivät olleet tapahtumahetkellä täysikäisiä.
Helsingin Sanomien juttu oli ensimmäinen kivi. Jutusta oli luettavissa, että tekijät olivat odottaneet aiheelta vielä enemmän.
Lähteen motiivi tai vaalien läheisyys eivät ole esteitä tiedon julkistamiselle. Olennaista on asian merkitys ja tietenkin se, että tiedot ovat tosia.
Juttu piti julkaista. Vaikeneminen olisi ollut kyseenalaista.
Epätarkkuudet eivät tehneet jutusta kelvotonta. Kansanedustajan menneisyys on kansanedustajan julkisuutta.
Rydmanin epäasiallinen toiminta sai lisää julkisuutta, kun poliisi aloitti esitutkinnan, oliko Rydman 2015 syyllistynyt raiskaukseen. Syyttäjä ei nostanut syytettä.
Rydman käynnisti ankaran puolustustaistelun. Hän perusti vastaiskunsa juridiikkaan.
Se oli väärä ase. Poliitikon liikkumavara on ahtaampi kuin lakipykälien puitteet."
Journalismi ja Wille Rydman pelastivat kokoomuksen toiselta mainehaitalta. Rydman puolustautui juridiikalla, vaikka kohussa on kyse luottamuksesta, totuudesta ja moraalista.
www.verkkouutiset.fi