vierailija
Hei!
Toivoisin teiltä kokemuksia hieman arasta aiheesta - vaikka tämähän on varsin yleistä ja stigmastakin pitäisi päästä eroon. Sitä parempi syy keskustella...!
Itsellä on taipumusta masennukseen ja ahdistuneisuuteen, ja olen huolissani siitä, kuinka todennäköisesti iskee jokin raskausajan masennus tai synnytyksen jälkeinen masennus. Näihinhän ilmeisesti voidaan aloittaa jo ennaltaehkäisevästi kevyt, raskausaikaan soveltuva lääkitys, mikäli riittävän vahva sairastelutausta löytyy. En ole vielä puhunut tästä lääkärin kanssa (raskaus vasta suunnitteilla), mutta pitää pian ottaa puheeksi.
Tässä nyt sitten mieltä askarruttavia kysymyksiä, joihin olisi kiinnostavaa (ja helpottavaa) kuulla kokemuksia:
Missä vaiheessa lääkitys on aloitettu (yrittäessä/raskauden aikana/synnytyksen jälkeen)?
Millaista sen kanssa on ollut, auttoiko? Fiiliksiä puolesta/vastaan?
Onko jollain aloitettu lääkitys vasta kun oireita masennuksesta tmv. on ilmaantunut?
Milloin lääkitys lopetettiin, miten se vaikutti?
Ilmeisesti tosiaan on olemassa sikiölle turvallisiakin vaihtoehtoja lääkityksen suhteen, mutta silti tuo huolestuttaa. Toki mielenterveysongelma raskausaikana voi yhtä lailla aiheuttaa vahinkoa sikiön aivojen kehitykselle.
Ja ennen kuin joku, joka elää provosoidakseen muita ehtii kommentoimaan, niin kyllä, olen lääkärinkin mukaan täysin soveltuva vanhemmuuteen. Olen ammatiltani sairaanhoitaja, ja oireilu on suhteellisen lievää, mutta mietityttää kuinka paljon se voi pahentua raskauden aikana - sitähän ei kukaan tiedä.
Mukavaa loppuvuotta ja hyvää uuden vuoden alkua kaikille!
Toivoisin teiltä kokemuksia hieman arasta aiheesta - vaikka tämähän on varsin yleistä ja stigmastakin pitäisi päästä eroon. Sitä parempi syy keskustella...!
Itsellä on taipumusta masennukseen ja ahdistuneisuuteen, ja olen huolissani siitä, kuinka todennäköisesti iskee jokin raskausajan masennus tai synnytyksen jälkeinen masennus. Näihinhän ilmeisesti voidaan aloittaa jo ennaltaehkäisevästi kevyt, raskausaikaan soveltuva lääkitys, mikäli riittävän vahva sairastelutausta löytyy. En ole vielä puhunut tästä lääkärin kanssa (raskaus vasta suunnitteilla), mutta pitää pian ottaa puheeksi.
Tässä nyt sitten mieltä askarruttavia kysymyksiä, joihin olisi kiinnostavaa (ja helpottavaa) kuulla kokemuksia:
Missä vaiheessa lääkitys on aloitettu (yrittäessä/raskauden aikana/synnytyksen jälkeen)?
Millaista sen kanssa on ollut, auttoiko? Fiiliksiä puolesta/vastaan?
Onko jollain aloitettu lääkitys vasta kun oireita masennuksesta tmv. on ilmaantunut?
Milloin lääkitys lopetettiin, miten se vaikutti?
Ilmeisesti tosiaan on olemassa sikiölle turvallisiakin vaihtoehtoja lääkityksen suhteen, mutta silti tuo huolestuttaa. Toki mielenterveysongelma raskausaikana voi yhtä lailla aiheuttaa vahinkoa sikiön aivojen kehitykselle.
Ja ennen kuin joku, joka elää provosoidakseen muita ehtii kommentoimaan, niin kyllä, olen lääkärinkin mukaan täysin soveltuva vanhemmuuteen. Olen ammatiltani sairaanhoitaja, ja oireilu on suhteellisen lievää, mutta mietityttää kuinka paljon se voi pahentua raskauden aikana - sitähän ei kukaan tiedä.
Mukavaa loppuvuotta ja hyvää uuden vuoden alkua kaikille!