Luovutetuilla munasoluilla raskautuneet
- Viestiketjun aloittaja Netty79
- Ensimmäinen viesti
Tuossa tulikin vastaus, mutta siis en joutunut millekään ruokavaliolle vaan sokerit oli hyvät. Ei mulla tosin muita riskitekijöitä ollutkaan kuin ikä.
Synnytyksen suhteen eniten jännittää, että annetaan mennä yliajalle, istukan toiminta heikkenee ja vauvalle käy jotain. Myös sitten ihan se, että näin vanhana ensisynnyttäjänä on suuri riski siihen, että sektioon päädytään joka tapauksessa, mutta pelkään ettei sitä päätöstä tehdä ajoissa. En luota omaan kehoon tässä asiassa yhtään.
Ok. Ei mullekaan ole mistään ruokavalioista mainittu, eikä sokereita mittailtu (pois lukien ne 2 tikkumittausta, jotka olen tehnyt ennen neuvolaa). Olen kans ymmärtänyt, etten edusta mitään riskiryhmää (ilmeisesti alle 45v ei pelkän iän perusteella siihen kuulu
). Verenpainetta mittailen varmuuden vuoksi, vaikka toisaalta olen lukenut, että se usein raskausaikana laskee. Mulle ainakin on käynyt niin, tällä hetkellä yläpaine nousee just ja just yli 100 ja alapaine välille 50-60, onneksi ei ole vielä pahemmin huimannut. 
Ok. Mä en ole ensisynnyttäjä, mutta olen yli 40 (asun siis Hgissä). Kun sain esikoiseni olin 36, mutta silloinkaan en joutunut sokerirasituskokeeseen tai muuhun seurantaan.
vierailija
En tiedä, milloin olet saanut esikoisesi, mutta nykyään sokerirasitus tehdään kaupungista riippumatta kaikille paitsi alle 25-vuotiaille normaalipainoisille ensisynnyttäjille tai alle 40-vuotiaille uudelleensynnyttäjille, joilla ei ole ollut aiemmassa raskaudessa raskausdiabetesta. Jos olet yli 40, olet iän puolesta radin riskiryhmää, vaikka olisitkin normaalipainoinen.
"Nykyisin sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille odottaville äideille. Poikkeuksen muodostavat vain alle 25-vuotiaat normaalipainoiset ensisynnyttäjät, joiden lähisuvussa ei ole tyypin 2 diabetesta. Sokerirasitusta ei myöskään tehdä jos odottaja on normaalipainoinen alle 40-vuotias uudelleensynnyttäjä, jolla ei ole ollut raskausdiabetesta ja jonka aiempi lapsi ei ole ollut makrosominen.
Pääsääntöisesti sokerirasituskoe tehdään raskausviikoilla 24–28. Jos odottajan sairastumisriskin arvioidaan olevan suuri (painoindeksi BMI on vähintään 35 kg/m2, äidillä on ollut raskausdiabetes aiemmin tai hänellä on todettu munasarjojen monirakkulatauti, raskauden alussa on havaittu sokerivirtsaisuutta tai lähisuvussa on tyypin 2 diabetesta), koe tehdään jo raskausviikoilla 12–16. Jos tulos on tuolloin normaali, se uusitaan raskausviikoilla 24–28. Poikkeavaa sokerirasitusta ei uusita." (Naistalo.fi)
Yritätkö ”vierailija” siis sanoa, että valehtelen?
Ei mulla ole mitään syytä täällä valehdella tällaisessa (tai missään muussakaan) asiassa. Eikä myöskään mitään tarvetta väitellä asiasta tuntemattomien kanssa, enköhän itse tiedä parhaiten, miten omalla kohdallani on toimittu. Sain esikoiseni v. 2014, olin 36v ensisynnyttäjä, eikä sokerirasituskoetta tehty. Mitään merkkejä raskausdiabeteksestä ei myöskään tullut esiin. Nyt rv 19 jään sitten odottelemaan, kuinka tällä kertaa käy. Toistaiseksi sokerirasituskokeesta ole mainittu neuvolassa mitään.
Viimeksi muokattu:
vierailija
Outoa toimintaa neuvolassa. Kannattaa itse kysyä sokerirasituksesta, vauvan parhaaksihan se tehdään.
T: Eri vierailija
T: Eri vierailija
Kiitos huolenpidosta ”eri vierailijalle,” mutta luotan minua hoitaneisiin lääkäreihin, neuvolaan ja kykyyni huolehtia omista asioistani.
vierailija
Tuota noin, mikä viestissäni oli sellaista että tulkitsit sen että syyttäisin valehtelusta?
En syytä mistään. Terveydenhuollossa toimintatavat muuttuvat ja vuodesta 2014 on aikaa. Itse sain lapsen viime vuonna ja olin silloin helsinkiläinen, ja yli 30-vuotiaana ensisynnyttäjänä kävin sokerirasituksessa - painoindeksiä ei asiassa huomioitu. Se on kyllä hieman outoa, jos asiasta ei tähän mennessä ole neuvolassa mainittu, mutta varmaan tulee kyllä seuraavalla käynnillä sitten.
Ja ei siitä radista välttämättä mitään kummempia oireita tule. Itselläni oli radi ja ihan normaali olo silti aina, hyvin meni raskaus eikä lapsi ollut isokokoinen. Silti on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta tutkia sekin asia.
Väliaikatietoja kanssaodottajille (ja muille kiinnostuneille): Rakenneultrassa oli kaikki hyvin, kohdunkaula täysmittainen, lapsi liikkui vilkkaasti (
) ja oli mitoissa pari päivää laskennallista ikäänsä edellä (kuulemma täysin normaalia ja mieluummin näin kuin toisin päin), kohdunkaula täysmittainen ja istukka nätisti takaseinässä. Olo on tosi hyvä kaikin puolin, verenpaineet normaalit (tänään neuvolalääkärissä 107/70), painonnousu ollut maltillista (BMI tällä hetkellä 23, ennen raskautta 19), ei turvotuksia, eikä tikkutesteissä ole toistaiseksi näkynyt glukoosia eikä proteiinia. Sokerirasituskokeesta ei ollut lääkärin vastaanotolla puhetta, mutta ymmärtääkseni se tehtäisiin joka tapauksessa vasta viikoilla 24-28, jos siis tehdään (tottakai menen, jos näin kehotetaan). Sen lääkäri kyllä totesi, että preklampsian ja raskausdiabeteksen todennäköisyyttä vähentää merkittävästi se, ettei mulla esiintynyt viitteitä kummastakaan aiemmassa raskaudessa. Mitään näihin liittyviä sukurasitteita mulla ei myöskään ole, eli ainoa riskitekijä on mun kohdalla ikä, josta ei lääkärin mukaan kannata ottaa turhaa stressiä, kun asiat ovat muilta osin kunnossa. Sektiopäivä sovitaan sitten myöhemmässä vaiheessa naikkarilla (eli suunniteltua sektiota suositteli myös neuvolalääkäri mun tapauksessa, mikä oli ihan kiva kuulla).
) ja oli mitoissa pari päivää laskennallista ikäänsä edellä (kuulemma täysin normaalia ja mieluummin näin kuin toisin päin), kohdunkaula täysmittainen ja istukka nätisti takaseinässä. Olo on tosi hyvä kaikin puolin, verenpaineet normaalit (tänään neuvolalääkärissä 107/70), painonnousu ollut maltillista (BMI tällä hetkellä 23, ennen raskautta 19), ei turvotuksia, eikä tikkutesteissä ole toistaiseksi näkynyt glukoosia eikä proteiinia. Sokerirasituskokeesta ei ollut lääkärin vastaanotolla puhetta, mutta ymmärtääkseni se tehtäisiin joka tapauksessa vasta viikoilla 24-28, jos siis tehdään (tottakai menen, jos näin kehotetaan). Sen lääkäri kyllä totesi, että preklampsian ja raskausdiabeteksen todennäköisyyttä vähentää merkittävästi se, ettei mulla esiintynyt viitteitä kummastakaan aiemmassa raskaudessa. Mitään näihin liittyviä sukurasitteita mulla ei myöskään ole, eli ainoa riskitekijä on mun kohdalla ikä, josta ei lääkärin mukaan kannata ottaa turhaa stressiä, kun asiat ovat muilta osin kunnossa. Sektiopäivä sovitaan sitten myöhemmässä vaiheessa naikkarilla (eli suunniteltua sektiota suositteli myös neuvolalääkäri mun tapauksessa, mikä oli ihan kiva kuulla).
Viimeksi muokattu:
Kiva kuulla, että kaikki hyvin siellä! Mulla on vasta 19.4. rakenneultra. Ootko jo tuntenut liikkeitä? Mä oon välillä kuvitellut tuntevinani jotain epämääräistä erilaista kuin yleensä, mutta vaikea sanoa mistä ne johtuu. Ilmeisesti ensisynnyttäjät ei tunne niitä yhtä pian kuin jo synnyttäneet. Mulla on tosiaan ollut alapaine ja pulssi koholla, mutta lääkäri ei ollut niistä huolissaan. Sokerirasitus on tulossa joskus. Neuvolassa niin sanottiin ekalla tapaamisella jo siitä. Huomenna lähden pitkäksi viikonlopuksi Wieniin nauttimaan keväästä ja suurkaupungista!
Omasta puolestani voin sanoa, että joo tämä on vapaa foorumi, mutta ketjun aihe kertoo kenelle se on: luovutetuilla munasoluilla raskautuneille. Jos siis joku vierailijoista on samassa tilanteessa, tervetuloa esittäytymään ja liittymään keskusteluun. Muuten vähän ihmetyttää kommentit täysin ulkopuolisilta, vaikka olisivatkin hyvää tarkoittavia. Jos keskustelu kiinnostaa, niin ehkä sitten kannattaa liittyä johonkin muuhun ketjuun, johon oma tilanne sopii paremmin
Sama juttu täällä, eli jotain epämääräisiä tuntemuksia olen ollut havaitsevani, mutta en ole ollut varma onko kyse suolistosta vai vauvan potkuista. Esikoisen kohdalla muistaakseni tunsin potkut selvästi vasta joskus viikolla 22, mutta silloin istukka oli edessä, mikä kuulemma vähän vaimentaa tuntemuksia.
Mäkin olen menossa kunnalliseen rakenneultraan muistaakseni 19.4., äskeinen tehtiin yksityisellä, koska olen vähän hätähousu ja koska haluan tässä asiassa tuplavarmistuksen (vaikka tiedän, ettei mikään ole koskaan 100% varmaa, mutta silti…). 
Kiva kuulla, että sullakin on kaikki hyvin @Pompelis ja täysin samaa mieltä tuosta, mitä totesit viestisi lopussa. Yritän välttää ottamasta henkilökohtaisesti tuntemattomien kommentteja, mutta välillä menee yli ja ärsyynnyn siitä, kun joku alkaa ”vierailijana” väittämään vastaan ja neuvomaan asioissa, jotka ovat tosi henkilökohtaisia, mutta joista olen itse valmis rekisteröityneenä käyttäjänä keskustelemaan (senkin uhalla, että joku tunnistaa). Tulee sellainen olo, että miksi edes vaivaudun vastaamaan… ehkä ei olisi pitänyt ja pahoittelut anyway siitä, että provosoiduin.
Ihanaa viikonloppua sulle @Pompelis, nauti keväisestä Wienistä!
Joo mulla myös tuntemus "liikkeistä", että onko jotain pikku lihasnytkähdyksiä tai ilmaa vai sitten oikeasti liikkeitä. Huojentavaa siis itsenikin kannalta kuulla, että sulla samaa tunnetta ja kaikki hyvin ultrassa!
Ajattelin liittyä tähän ketjuun, kävin viime viikon ti ultrassa (rv 6+5) ja kaikki oli kunnossa ja myös syke näkyi
Millaisia ohjeita saitte tukilääkkeiden lopetuksesta? Mulla on tällä hetkellä 3xProgynova ja 3xLuge päivässä. Sain ohjeeksi alkaa vähentää Progynovaa jo tän viikon ma (rv 7+4) alkaen, aluksi kahteen tablettiin ja sitten yhteen, niin että viikossa loppuisi sen käyttö. Progynovan vähentämisen kanssa samaan aikaan lisättäisiin 4xLuge ja viikon kuluttua normaali 3xLuge. En oo siis aloittanu lääkkeiden vähentämistä, kun hieman pelottaa lääkkeiden vähentäminen, vaikka tiedän että se pitäisi aloittaa viimeistään ihan lähipäivinä.
Tervetuloa kirjoittelemaan tänne! Täällä onkin aika hiljaista kun vaan muutama kirjoittaja ollut toistaiseksi. Ootko käynyt varhaisultrassa? Entä onko sulla lapsia ennestään?
Hmmm, muistan sen, että viikolla 10 lääkkeet loppui ja olisko sitten 1–1,5vk ennen sitä alkanut vähentäminen. Mulle ei tullut mitään ongelmia siitä ja 7+2 varhaisultrassa lääkäri sanoi, että istukka hoitaa jo tässä vaiheessa hormonitoiminnan. Ja mullahan ei omasta takaa tule normaalistikaan noita hormoneja (progesteroni ja estrogen) eli siihen nähden on hyvin mennyt
Mukava kuulla, että tukilääkkeiden lopetus sujui hyvin. Pääsin kunnan kautta varhaisultraan, kun mulla oli 3 vuotta sitten kohdunulkoinen. Varhaisultrassa ei ollut mitään puhetta tukilääkkeistä, kun ajattelin, ettei terveydenhoitaja tiedä aiheesta. Olen itsellinen nainen ja mulla ei ole lapsia ennestään. Olin ulkomailla lahja-alkiohoidossa ja sain maililla ohjeet estrogeenilääkkeen lopetuksesta. Aluksi tukilääkkeiden lopetus hieman jännitti, kun mulla oli pientä ruskeata vuotoja viime viikon su ja seuraavanan päivänä olis pitänyt aloittaa lääkityksen vähentäminen. Aloitin tukilääkkeiden lopetuksen torstaina ja toistaiseksi ei ole ollut mitään vuotoja.
Joo olihan se hermostuttavaa aikaa. Mulla oli myös pari pientä vuotoa ihan alussa, ja ne ilmeisesti johtui lugesteroneista, kun liian voimallisesti tungin niitä "syvälle". Kaikki vuodot loppui kun lääkkeet loppui.
Onnittelut muuten vielä raskaudesta!!!!
Rakenneultrassa kaikki hyvin ja poika tulossa! Olin ihan varma, että olisi ollut tyttö kun mun ja miehen sisaruksilla on jo 6 poikaa yhteensä eikä yhtään tyttöä. Nyt voi alkaa miettimään nimiä ja jotenkin alkaa vihdoin uskoa, että musta voi sittenkin tulla äiti <3
Onnea @Pompelis
Täälläkin on koitettu kovasti keksiä pojalle nimeä, mutta tuntuu ettei siitä tule mitään. Ne harvat pojannimet, joista tykkään, on tietysti niitä, joista kaikki muutkin tykkää eli löytyvät Suomen lisäksi monen muunkin maan nimitilastojen top 5:sta. 
Hei, uskaltaudun minäkin tänne mukaan, vaikka mulla homma vasta ihan alkutekijöissään eli perjantaina kävin ekassa raskaustestissä (verikokeessa) ja tänään seurantatestissä. Hormonitasot oli noussu hyvin, eli vahvasti raskaana täällä ollaan, mutta tiedän toki, että mikä vaan on edelleen mahdollista. En vaan voi uskoa, että lähes kahden vuoden prosessin jälkeen ollaan päästy tähän vaiheeseen. Tää tuntuu työvoitolta. Tää on mun eka yritys ja iän (44 v) takia mentiin heti lahjasoluihin, koska omilla onnistumisprosentti olis ollut häviävän pieni. Ennen tätä oon läpikäynyt mm. 2 leikkausta, jotta raskaus ylipäänsä mahdollinen. Testipäivinä ollut hirveä stressi päällä ja tein vielä typerän virheen ja tein kotitestin ennen ekaa verikoetta ja se oli negatiivinen. Eli olin 99 % varma, että en ole raskaana ja menin jo valmiiks luovuttaneena sinne kokeeseen. Ja nyt tässä toisessa testissä pelkäsin koko ajan, että arvo ei oo noussu tai on tosi matala, joka voisi osottaa keskenmenoa tai kohdunulkoista. Mut arvot oli noussu hyvin, eli tällä hetkellä juurikin on hyvä ja suht rauhallinen mieli. Mut ihan varmasti paniikki iskee vielä ennen ekaa ultraa...
Mut tsemppiä sinne kaikille kanssasisarille!
Mut tsemppiä sinne kaikille kanssasisarille!
Joo, mäkin olin joku aika sitten ajatuksissani miettinyt, että hmm jos tulee poika niin Väinö olis kiva nimi. Ja pari viikkoa sen jälkeen luin jutun, jossa kerrottiin että se on just yks niistä yleisimmistä
Kivaa saada tänne porukkaa kirjoittelemaan! Tsemppiä kovasti alkuraskauden ekoihin todella jännittäviin viikkoihin!
Moi kaikille! Miten täällä voidaan? 
Lenkkeilemään kutsuvan kevätpäivän kunniaksi halusin tulla jakamaan täysin ei-kaupallisen suosituksen kaikille teille (kohtalotovereille), joille kasvaneet maitorauhaset ja tarpeeksi mukavien&tukevien liivien löytäminen tuottaa päänvaivaa. Olen siis vihdoin löytänyt oman ”holy grailini,” eli Lululemon Enlite high support-sports bra (löytyy sekä takaa kiinnitettävä, että etuvetskari-versio) ja en voi tarpeeksi kehua näitä, materiaali, istuvuus, mukavuus, laatu ja (jopa
) ulkonäkö on kaikki 100% kohdillaan. Ainoa haaste on oikean koon löytäminen netistä tilatessa (ei valitettavasti myydä Suomessa, lähin kivijalkakauppa löytyy Tukholmasta), myös hinta on korkeahko (98€), mutta vannon, ettet näitä käytettyäsi enää halua käyttää muita (pesee mennen tullen esim. aiemmat suosikkini Shock absorberilta). 
Toimitus varastolta EU:sta on nopea&luotettava, väärän koon palautus ja vaihto hoitui mulla viikossa. https://www.eu.lululemon.com
Ihanaa viikonloppua kaikille kanssaodottelijoille!
Lenkkeilemään kutsuvan kevätpäivän kunniaksi halusin tulla jakamaan täysin ei-kaupallisen suosituksen kaikille teille (kohtalotovereille), joille kasvaneet maitorauhaset ja tarpeeksi mukavien&tukevien liivien löytäminen tuottaa päänvaivaa. Olen siis vihdoin löytänyt oman ”holy grailini,” eli Lululemon Enlite high support-sports bra (löytyy sekä takaa kiinnitettävä, että etuvetskari-versio) ja en voi tarpeeksi kehua näitä, materiaali, istuvuus, mukavuus, laatu ja (jopa) ulkonäkö on kaikki 100% kohdillaan. Ainoa haaste on oikean koon löytäminen netistä tilatessa (ei valitettavasti myydä Suomessa, lähin kivijalkakauppa löytyy Tukholmasta), myös hinta on korkeahko (98€), mutta vannon, ettet näitä käytettyäsi enää halua käyttää muita (pesee mennen tullen esim. aiemmat suosikkini Shock absorberilta). Toimitus varastolta EU:sta on nopea&luotettava, väärän koon palautus ja vaihto hoitui mulla viikossa. https://www.eu.lululemon.comIhanaa viikonloppua kaikille kanssaodottelijoille!