Moikka vaan,
olen sen joskus aikaisemmin tälle palstalle kirjoittanut, toisella nimmarilla tosin. Voin sen uusiksi tähän laittaa...
Olimme mieheni kanssa häissä vieraina. Jatkojen jatkoilla, tuttujen jo poistuttua, mieheni yllytti minua iskemään itselleni seuralaista. Olihan tunnelma jotenkin virittynyt, minäkin juhlatamineissani laittanut itseni nätiksi, haluttavaksikin. Minä emminjaemmin. Ajatus kuitenkin mielenkiintoinen... kiihottavakin mielessäni.
Lopulta iskin silmäni minua miellyttävään mieheen. Tanssimme. Hänen kätensä ympärilläni. Seikkailivat uumallani, joskus kuin vaihvihkaa alempanakin. Istuimme, tutkit katseellasi sääriäni, mietit reisiäni hameeni alla.
Mieheni taaempana, meitä katsoo. Katsoo minua läpitunkevasti. Katseellaan minua ajaa eteenpäin... kohden jotain, mikä minuakin jo kutkuttaa.
Taas tanssimme, lähekkäin. RIntani sinuun jo painan. Kätesi takanani empien tutkailevat, mitä hamoseni kätköt sinulle voisivat tarjota... Sydän kurkussa pomppien niitä näitä jutellessamme kierrellen ja kaarrellen tyrkkäsin ne sanat suustani, joilla ilmaisin että josko hän, minä.... ja mieheni. Liike pysähtyy. Katsot minua. Ei hemmetti, se oli kyllä ujostuttavan hermoja riipivä hetki. Hölmistyneenä siihen suostuit. Vinkkaan mieheni paikalle ja kaikki siinä sitten juttelimme...... kohti hotellihuonetta. Minä teidän välissä. Apua, saalis taidan olla.
Huonessa, tunnelma oudon jännä. Minua katsotte, salaakin. Mieheni, alat minua kähmiä. Nostelet hamettani... ylpeänä olet saaliistasi. Paljastit satiiniset nauhani, jotka olin sinua varten sukkiini kiinnittänyt. Vieraskin niistä innostui. Lähestyi minua, oma mieheni pois vetäytyi. Mies minua puristeli. Hinkkasi. Ohjasi kohden sänkyä. Korkoni vavahtelevat, askeleeni horjuu. Hitto, miksi te niin hermostuneena ! Minäkään en nyt oikein rentoudu, ymmärtäkää se arvon herrat!!
Hän jo huohottaa. Rullaa hamostani. Kaulaani suutelee... rintojani pusakan läpi etsii. Odota hyvänen aika.... onhan meillä aikaa. Pöksyni ritisee hänen käsissään.... älä nyt vaan riko niitä.... kalliit, uudenuudet! Peppuani nostan ja annan hänen ne jalastani vetää. Lattialle, myttyyn lennähtävät. Kurttaat hameeni.... olkoot.... voinhan sen pesulassa käyttää. Minua selälleni painat. Varo niitä kynsiäsi...olen nainen....sieltä varsinkin. Nyt jo nouset päälleni.... pusakasta rintojani etsit, rintsikoistani ne esille otat... Malta hetki vielä, niin minäkin. Ota mieheni, aviomieheni, korkkarini pois, pliis. Mitä, eikö, aha sinä et halua..entäs minä. Voin kai sitten himokkaasta katseestasi nauttia. Tuollaista katsetta, en olekaan vähään aikaan nähnyt.
Se on nyt sitten menoa. Minun sormissani vieras kalu. Kovana olet, hyvinkin kovana. Sisääni hän se laittaa. Etsii tietään syvemmälle. Outo tunne. Sydämeni hakkaa, kostunut olen, kieltämättä. Heti hän alkaa häärätä. Onhan tämä.... ihan kivalta kohta... kutittelee mukavasti.... outo tunne katsoa.... kun aviomieheni runkkaa... hänen katseensa.... ihmeellisen läpitunkeva. Suustani voihkaisu, toinenkin. Pojat pojat... rauhottukaa nyt.... onhan meillä aikaa, eikös joo. Jos silmäni sulkisin ja antaisin itseni nauttia. Kiirehdit, minua suorastaan rynkytät. Suutani en enää kiinni pysty pitämään. Voihkinani itseänikin hämmentää. Minä siinä allasi makaan. Jalkani pystyssä ja koukussa käsiäsi väistävät, pusakkani auki, rintani pystyssä rintsikoistani heiluvat. Voi kampaukseni, sekaisin, takkuinen. Rakkaani, sinä aivan kovana sängyn vieressä olet. Kiihottavan kovana, josko tulisit lähemmäksi, niin minä....
Kiihdytät tahtia, minä en voi vastustaa nauttivani. Mitä ! Nytkös jo. Tunnen sinun räjähtävän sisääni. Kovenet ja sykit, sykähtelet, vapiset, poltteeni keskellä. Jaa... sinä tulit ja sen myös karjaisten tiedotit. Luuletko, että minä en sitä muuten tietäisi, sisälläni. Pois nouset. Jalkani repsahtavat alas lepäämään. Pusakkaani oikaisen.
Apua, missä mieheni, rakkaani, tässä sitä vaimosi nyt sitten... naitunakohan.
Ohhoh rakkaani, aviomieheni.... tuijotat minua valuvaa. Älä nyt silmiäsi päästäsi pudota. Pitääkö minun alkaa ujostella. Syöksyt päälleni. Sinulle sylini mielelläni avaan. Tuttu olet, osaat minut ottaa, mielessäni sitä toivon... sinun ottavan, jotta minä en katuisi tai häpeilisi. Rintani käsiisi runttaat. Ota kultaseni... häpyäni sinulle nostan. Sinun paineesi jalkojeni välissä tunnen. Kutita minua, minut kohden taivaita. Sinut sisälläni tunnen, etsi ne sopukkani, jotka minut huutamaan saavat. Minua katsot, suustasi soperrusta ihanasta omasta.... lutkastasi. Käteni sivuilleni heitän, rintani sinulle paljastan, korkkarini patjaan työnnän... suustani voihkaisut sinua rytmittäkööt, ota tästä tuhma vaimosi. Kourasi pakaroitani puristavat. Nyt voin siis antautua siihen eläimelliseen loputtomaan nautintoon.... aivan avoinna olen, sille antautua haluan, viis mistään veisaten.
Ei helvata. Pari kertaa klittani tunsi sen tutun alkavan paineen kaipuun.... Päälleni makaat vapistena. Taputan sinua selkään. Jooh... sattuuhan sitä, ei se mitään kultaseni. Olinhan sinulle niin kiihottava, että...
Lupaatte että kohta uudestaan, minä saan maat ja näen taivaat. Joopa joo. Uskoisinko teitä, kun asuani kohennan ja vessaan jalat yhdessä kipitän.
En uskonut ja oikeassa olin. Hien sain pintaani. Nopeat kiihkeät hetket. Sekä heidän että omani. Väsyin lopulta, omaan odottavaan kaipaavaan voihkinaanikin.