Olen myös pimeän suuri ystävä, koska se tarkoittaa itselleni tiettyjä asioita, kuten tietynlaisen musiikin kuuntelua, halloween-juhlia ja -leivontaa, kurpitsakeittoja, kaikkea ihanaa, joka liittyy vain tähän. Ja jopa se marraskuun pimeys, kun kävelee vaikka töistä kotiin, liittyy myös siihen, että voi kuunnella rauhoittavaa jouluista musiikkia kuulokkeista ja kotona sitten keittää pienen glögin. Nämä ovat itselleni ihania juttuja, joita oikeasti odotan.
Mielestäni nyt on ruska täällä etelässä upeimmillaan. Joka suunnassa on kirkuvan punaista tai keltaista, ja lehtiä jalkojen alla koko ajan. Tätä näkyä olin odottanut koko pitkän helteisen kesän ja nyt se on lopultakin täällä. Jostain syystä on kuitenkin silti aika lämmintä, sellaista 13 astetta useanakin päivänä. Olen myös tosi onnellinen syysparvekkeeni sisustuksesta tänä vuonna - ja kun pihlaja ja vaahtera on siinä aivan vieressä (ilman laseja varmaan tunkisi lehdet jo sisään), ei oikein idyllisempää saa. Tuntuu, että otan joka päivä samoja kuvia samoista kohdista.