Haaveena vauva 2022

Olen lueskellut taustalla mutten ole kerinnyt kommentoimaan. Hirveästi tsemppiä kaikille ja @minttuni teille erityisesti, kumpa toivottu tulos tulisi jo eka yrittämällä! <3 Pianhan se selviää! :) Täällä dpo 7 tänään, tässä kierrossa olllut nyt taukoa letroista ja pregnylistä. Ovisplussa tuli silti normaalisti ja koska oli vielä vähän lugeja jäljellä, niin olen niitä nyt syönyt tähän kiertoon vielä :D Ensi kierto sitten ihan tyystin ilman mitään,meinaan noi luget aiheuttaa kyl ikäviä oloja enkä menisi vannomaan, etteikö nää luteaalivaiheen päänsäryt/huippaukset ja yksi kpl migreenikohtauksia johtuisi ko tuotteesta. Edellinen aurallinen migreenikohtaus ollut joskus n 2v sitten raskaana. Vähän ollut tässä oloja eilen ja tänään: kivistelee/polttelee kohdun seudulle, repäisykipuja, kirkas vv, aaltoilevasta rinnat aristi eilen. Mut sit taas yhtäkkiä ei oo mitään :D Että joo, tietäisipä onko tosi kyseessä vai luget :D
 
Olen lueskellut taustalla mutten ole kerinnyt kommentoimaan. Hirveästi tsemppiä kaikille ja @minttuni teille erityisesti, kumpa toivottu tulos tulisi jo eka yrittämällä! <3 Pianhan se selviää! Täällä dpo 7 tänään, tässä kierrossa olllut nyt taukoa letroista ja pregnylistä. Ovisplussa tuli silti normaalisti ja koska oli vielä vähän lugeja jäljellä, niin olen niitä nyt syönyt tähän kiertoon vielä Ensi kierto sitten ihan tyystin ilman mitään,meinaan noi luget aiheuttaa kyl ikäviä oloja enkä menisi vannomaan, etteikö nää luteaalivaiheen päänsäryt/huippaukset ja yksi kpl migreenikohtauksia johtuisi ko tuotteesta. Edellinen aurallinen migreenikohtaus ollut joskus n 2v sitten raskaana. Vähän ollut tässä oloja eilen ja tänään: kivistelee/polttelee kohdun seudulle, repäisykipuja, kirkas vv, aaltoilevasta rinnat aristi eilen. Mut sit taas yhtäkkiä ei oo mitään Että joo, tietäisipä onko tosi kyseessä vai luget
Jännää!

Millon testaat? :X3:
 
@minttuni mulle tuli myös Gonapeptylistä ihan murheenlaakso-olo. Se on ollut kaikista voimakkaimmin mielialaa laskeva lääke. Mulla ei ollut ivf-hoidon tuoresiirron jälkeen (josta tuli siis plussa ja onnistunut raskaus) sellasta oloa että oisin raskaana eikä sellastakaan etten oisi. Ei ollut kumpaakaan. Oireet oli tosi samat kuin negakierroissa. En olisi voinut päätellä niistä mitään. Ainoa poikkeava oire oli dpo 6 alkanut nyörimäinen kiristys (mulla on endo, ja kiinnikkeinen kohtu). Mutta mulla on samat pahoinvoinnit ym aina olleet negakierroissakin. Vasta muutama pv ennen plussaa alkoi enemmän oiretta tulla ja turvotus oli valtava (tuli lievä hyperstimulastio). Voimia sulle piinailuun.
 
Täällä oviksen jälkeinen alakulo Usko tärppiin on olematonKasvot kukkii ihan kunnolla,tuntuu että se gynen määräämä voide pahentaa tilannetta apteekissa varoitteli työntekijä että näin voi käydä :/Lisäksi sukulainen postaili jälleen masu kuviaan someen Kyllä minäkin ylpeänä tekisin niin jos voisin ..

Viime kesänä haaveilin, ettei tulevana kesänä tarvisi olla töissä, eipä mennyt asiat niin:/Nyt toivon vaan,että raskaus alkaisi mahdollisimman pian ,että ensi kesänä -22 vihdoin olisi äityisloman aika
Piti eilen jo kommentoida tähän sulle. Mä tiedän ton tunteen. Tuntuu pahalta! ja ne ajatukset lomista ja kaikesta.. Aina sitä pohtii, että jos nyt.. niin sitten ja sitten olis äippärillä..

Mä oon blokannu kaikki raskaana olevat somessa. En vain kestä liian lähelle tullessa raskauksia. Muistuttaa liikaa omasta kykenemättömyydestä raskautua.

Olen pyrkinyt hyvöksymään omat tunteeni ja vuosien aikana olen tutustunut eri lähteistä aiheeseen. Se on helpottanut hyväksymään itseäni näiden tunteiden kanssa. Lisäksi käyn terapiassa. Minulla on pitkä lapsettomuustausta ja käsittelemättömiä asioita (mm. keskenmenoja) tähän liittyen.

Mulla laukesi viimeisten keskenmenojen jälkeen vuosia kestänyt huono kausi, näin kauniisti sanottuna. Tämä vaikutti vielä nykyisiinkin hoitoihin ja jouduin laajoihin tutkimuksiin, ennenkuin saimme vihreää valoa julkisella. Nämä traumat olivat myös syy miksi lykkäsimme vuosia tätä "projektia" ja olin hyvin varma, etten tähän edes lähde.
 
Heippa. Täällä kp20 ja dpo 6 ja testasin tänää one stepillä hienon viivanpaikan. En ookkaa ikinä testannut viivanpaikkoja. En vaan malttanut olla testaamatta. Tiedän kyllä että noi testit antaa vääriä positiivisia ja viivanpaikkoja eikä tässä vaiheessa pitäis edes näkyä vielä mitään.. mut kiva että tuli testiin edes jotain. Yritin laittaa kuvaa tänne. Latasin tonne Aijaa.com, en vaan osaa sieltä lisätä tänne.
 
Okei, hyvä tietää, laitanpa nyt lääkkeiden piikkiin. Niistä synarela-oireista olin sata varma, lääkkeestä johtuu. Oli niin selkeä päänsärky, päivittäinen itku, hikoilu yöllä. Mutta näemmä heti unohtaa ja ei osaa syyttää lääkkeitä. Nyt vain odotellaan.

Kannustan kaikkia testaamaan, haluan tiirata tikkuka xD ❤ ja itse en uskalla, älkää ottako minusta mallia xD
 
  • Tykkää
Reactions: KirJoh89
Heippa. Täällä kp20 ja dpo 6 ja testasin tänää one stepillä hienon viivanpaikan. En ookkaa ikinä testannut viivanpaikkoja. En vaan malttanut olla testaamatta. Tiedän kyllä että noi testit antaa vääriä positiivisia ja viivanpaikkoja eikä tässä vaiheessa pitäis edes näkyä vielä mitään.. mut kiva että tuli testiin edes jotain. Yritin laittaa kuvaa tänne. Latasin tonne Aijaa.com, en vaan osaa sieltä lisätä tänne.
Kun oot ladannu sinne kuvan, niin alla on "kuvakoodit" ja sieltä valita joku
 
  • Tykkää
Reactions: Ilihc
https://aijaa.com/ZM0vcE

Eilen ilta pc liusta hailakka, nyt tänä iltainen mielestäni vahvistunut! Aamulla cb digi oli pelkkö ympyrä kuitenkin. Itsellä on käynyt epätoivoiset ajatukset tasaisesti päässä, ettei ovista tule. Saa nähdä vahvistuuko/tuleeko hymynaamaa. Liman mukana tulee satunnaisesti yhä vanhaa verta. Jännä näh millainen kierto tämä on, joko olisi normaalin mittainen yms. Minipillerit loppui huhtikuun alkuun. Jotenkin hassun luottavainen mieli tähän projektiin. Olen lukenut taas monista vanhemmista synnyttäjistä ja itsellä ei ole nyt mitään takarajaa mielessä. On tässä kuukausia aikaa vielä. Vuosi, pari vielä. Kyllä se onnistuu...

Testaan aamuisin digillä, iltaisin liuskalla. Jos iltaliuska olisi vahva, laittaisin digin tarkistamaan uudestaan.
 
Kiitos @Irtokehys viestistäsi :)

Itsekin miettinyt pitäisikö lakata seuraamasta somessa raskaana olevia/pienen vauvan äitejä..vielä kumminkin seuraan.

Tänä aamuna heräsin hiki puuskaan ja hetken päästä palelin,koko päivän palellut.Aamulämpö 36.6 ollut jo kolmatta aamua sama:/

Minua ahdistaa ikäni,ikä kriisiä pukkaa :( En haluaisi täyttää reilun vuoden päästä 40v:( Muutenkin tuntuu pahalta olla näin vanha,että raskaus ei onnistu:(

Töissä kävi yksi päivä taas ikävä juttu liittyen raskauteen. Yksi työkaveri sanoi toisella työntekijälle,että hän voisi vielä tehdä lapsia(on minua vuoden vanhempi).Teki mieli kiljua ettei lapsia tehdä,niitä saadaan :( Inhottavaa kuunnella vieressä, kun itsellä täys yritys päällä ollut jo vuoden:( Ei ole itsestään selvyys enää tällä iällä saada lasta :(
 
Oviksesta ehkä se 5 päivää,ollaan edelleen jatkettu joka toinen päivä talletteluja:)Monesti loppuu kun seinään yritys kun ovis mennyt.

Mekään ei olla mietitty enää takarajaa yritykselle, gyne silloin sanoi, että 42v sellainen ikä jolloin enää huonot mahdollisuudet raskautua omilla munasoluilla. Olen miettinyt etten halua enää kierukkaa, joten mies saa sitten hoitaa ehkäisyn jos ja kun jossain vaiheessa yritys loppuu.
Aluksi mietin että tuleva syksy loppuu yrittäminen, mutta se loi vaan lisää paineita ja stressiä,että on joku rakaraja :(
 
Onnea @Mirksukka !
Ja paljon tsemppiä @minttuni piinapäiviin, jännitetään kaikki sun kanssa!

Mulla on ollut ajatus, ettei tää kierto ole ollut optimaalinen tärpille, ja että todennäköisesti ei tärppää. Mutta kun tänään suolen toiminta on ollut tavanomaista aktiivisempaa (kuten monesti ennen menkkoja), niin kyllä vaan huoli heräsi että kohta ilmestyy loput PMS-oireet ja vie kaiken toivon. Luulin että tällä kertaa menkkojen alku ei näin pelottaisi. No, jos tässä olisi vielä pieni toivo onnistumisesta...
 
MIRKSUKKA paljon paljon onnea sulle! Ihana juttu!

minttuni hui mitkä piinapäivät, ja uskon että testaaminen jännittää! Huh!

Täällä kierukka lähtee ens viikolla! Poisto tapahtuu kp 11, mutta en usko et tässä kuussa on mahista tärppiin vielä, koska se Kuparikierukka vaikuttaa vissiin myös kohdun limakalvoon niin että Alkion on vaikea siihen kiinnittyä. Kesäkuun kierrosta siis mekin aletaan yrittää! Jeeeee
Onnea, oon niin kade! Mulla on jo numero katsottuna, mistä varaan ajan kierukan poistoon, mutta en ole vielä uskaltanut varata kun plussa saa tulla vasta heinäkuussa. Mietin kyllä, että pitäisikö aika kuitenkin varata jo suht pikaiseen, kun kesällä saattaa olla lomien takia huonommin aikoja (eli selitän itselleni, miksi saisin varata sen jo nyt, kun haluaisin vaan yrittämään)! Mut sehän kuparikierukassa on kiva, että tietää, että oma kierto ollut koko ajan käynnissä. Tsemppiä yritykseen!
 
Näkyyköhän nää



Nämä siis tehty dpo 6 kp20. Tein yhteensä 3 tämmöstä haamulaista tänään ja laimeesta pissasta. Menkat pitäs alkaa vast ensi maanantaina. En kyllä usko et tässä raskaana ollaan kun on niin aikasta vielä.. Mut onhan tää ny kiva saada jotai muuta ku negaa. Ja tiiän, oon ihan hullu testaaja.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos @Irtokehys viestistäsi

Itsekin miettinyt pitäisikö lakata seuraamasta somessa raskaana olevia/pienen vauvan äitejä..vielä kumminkin seuraan.

Tänä aamuna heräsin hiki puuskaan ja hetken päästä palelin,koko päivän palellut.Aamulämpö 36.6 ollut jo kolmatta aamua sama:/

Minua ahdistaa ikäni,ikä kriisiä pukkaa En haluaisi täyttää reilun vuoden päästä 40v Muutenkin tuntuu pahalta olla näin vanha,että raskaus ei onnistu

Töissä kävi yksi päivä taas ikävä juttu liittyen raskauteen. Yksi työkaveri sanoi toisella työntekijälle,että hän voisi vielä tehdä lapsia(on minua vuoden vanhempi).Teki mieli kiljua ettei lapsia tehdä,niitä saadaan Inhottavaa kuunnella vieressä, kun itsellä täys yritys päällä ollut jo vuoden Ei ole itsestään selvyys enää tällä iällä saada lasta
Halusin palata vastaamaan vielä jälkijunassa, että et ole yksin apeiden ajatusten kanssa. Itselläni tulee välillä yksinäinen olo näiden tunteiden kanssa. Että onko sitä yksin ja ainoa..

Mä jojoilen seuraamisten kanssa.. välillä parempina päivinä menen katselemaan tarkoituksella ja haluan kuitenkin kuulla kuulumisia. Mutta epäonnen hetkinä ne tuntuvat liian pahalta.

Surunaaman viestiisi laitoin tuon viimeisen osan vuoksi. Näinhän se on, että lapsia ei tehdä.

Jaksamista paljon ❤
 
Okei, hyvä tietää, laitanpa nyt lääkkeiden piikkiin. Niistä synarela-oireista olin sata varma, lääkkeestä johtuu. Oli niin selkeä päänsärky, päivittäinen itku, hikoilu yöllä. Mutta näemmä heti unohtaa ja ei osaa syyttää lääkkeitä. Nyt vain odotellaan.

Kannustan kaikkia testaamaan, haluan tiirata tikkuka xD ja itse en uskalla, älkää ottako minusta mallia xD
Jänistin enkä menny testikaupoille. Alko vähän ennen neljää menkkajuilimiset, jotka meni ohi ja tissikipu teki comebäkin.

En kestä itseäni :ROFLMAO: :ROFLMAO:
 
Onnea, oon niin kade! Mulla on jo numero katsottuna, mistä varaan ajan kierukan poistoon, mutta en ole vielä uskaltanut varata kun plussa saa tulla vasta heinäkuussa. Mietin kyllä, että pitäisikö aika kuitenkin varata jo suht pikaiseen, kun kesällä saattaa olla lomien takia huonommin aikoja (eli selitän itselleni, miksi saisin varata sen jo nyt, kun haluaisin vaan yrittämään)! Mut sehän kuparikierukassa on kiva, että tietää, että oma kierto ollut koko ajan käynnissä. Tsemppiä yritykseen!
Kiitos paljon! :love:Tää on jännääää!
Ja varaa vaan hyvissä ajoin aika. Se myös kivasti konkretisoi asiaa. ;)
Ja pianhan säkin jo pääset yrittään, jos kerran heinäkuussa aloitatte! Eli kohta piinaillaan yhdessä!
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: minttuni
@Ilihc jotain näkyy, parin päivän päästä uutta testiä! :)

Minulla ajoittain myös epätoivoa tuntuu. Vaikka aikaa vielä on. Olin vain kuvitellut itseni aina "nuorena äitinä", ajattelin että 25v viimeistään. No ei siitä ole kuin 6 vuotta, mutta silti. Ja suurperhe, ehtiiköhän sitä. Tietenkin nyt tuntuu, että kunhan yhden saisi, mutta silti uskon että toive useammasta lapsesta jää elämään. Toki sen aika näyttää. Minäkin olen joutunut lopettamaan raskaana olevien seuraamista, esim julkkikset, toki omat kaverit niin en heitä poista tai muuta. Ja sitten halutessani käyn katsomassa esimerkiksi ivf-juttuja paljon. Tänne sivulle tullessani tiedän, että aiheena vauvat, ja tänne tulee jotenkin hallitummin eikä yhtäkki. Mutta somea haluan selata sitten omia harrastuksia jne., että ei aina lävähdä raskausjutttuja näytölle. En tiedä, onko oudosti selitetty, mutta toivottavasti hoksaatte :)
 
Hei!

Ajattelin itsekin liittyä keskusteluun, ehkä hiukan taustalle vielä. Yritän kovasti kahlata vanhat viestit läpi, osan olen jo lukenut!

Olemme muutaman kuukauden yrittäneet Pikku kakkosta, vielä onneksi melko rennolla fiiliksellä.

Olin esikoista yrittäessä aiemmissa viestiketjuissa.

Mutta siis taustaa: esikoista yritimme reilu kaksi vuotta, josta melkein vuosi oltiin hoidoissa. Syy jäi hieman epäselväksi miksi kesti, mutta jonkinlaista ovulaatio häiriötä oli. Kierrot olivat itsestään todella epäsäännöllisiä ja välillä todella pitkiä. Olimme siirtymässä ivf-hoitoihin, omasta pyynnöstämme, kun täysin puskista tein väli kierron aikana elämäni ensimmäisen plussan. Tämä plussa onneksi tarttui hyvin matkaan ja saimme esikoisemme reilu vuosi sitten.
Esikoinen sai alkunsa "myöhäisestä ovulaatiosta" ja lääkäri olikin sanonut meille etten ovuloi siinä kierrossa.
Tämä kierto oli muutenkin jännä, koska en yleensä ole tuntenut ovulaatiota, mutta silloin muistan vitsailleeni "onko nää nyt niitä ovulaatio kipuja" ja samoin kun tuli hieman vaaleanpunaista, jonka oletin olevan kuukautisten alkua, vitsailin "onko tämä nyt sitten sitä kiinnittymisvuotoa, josta kaikki puhuu". Jälkikäteen ajateltuna olin oikeassa ja se on ollut outoa

Hetken aikaa näytti, että raskaus olisi korjannut sen mikä olikaan vikana, koska ensimmäiset 3-4kk oli säännöllinen kierto. Sen jälkeen on palattu samaan vanhaan... Mutta tiedän, että ihan mahdotonta ei ole plussata kierroillani. Helpottavaa tosiaan oli se, että plussa lopulta tuli ihan ilman apuja.

Pelkäsin ennen tämän yrityksen alkua, että palaan samantien takaisin siihen stressiin ja epätoivoon, joka vallitsi ennen esikoisen onnistumista. Onneksi olen ollut hyvillä mielin, enkä niin paljoa miettinyt asiaa. Toki teidän viestejä lukiessa alkoi hieman hiipiä samoja fiiliksiä, mutta jos vaikka saisin pidettyä ne kurissa! Olen jo jollain tavalla varma, että kakkosen yrityksessä vierähtää se samainen kaksi vuotta, mutta toivottavasti tulee ensi vuoden vauva!

Olen kyllä miettinyt, että voimmeko yrittää seuraavaa, kun tiedän lähipiirissä olevan esikoistoive. Lähinnä olen miettinyt onko epäreilua heitä kohtaan, jos saamme samoihin aikoihin vauvat. Olen yli miettivää sorttia ja koen vieväni heiltä kokemuksen siitä, että heillä on se uusi ja ainutlaatuinen pieni, joka on kaikkien huomion keskipisteenä.

Silloin muutama vuosi sitten täällä keskustelusta oli paljon apua, joten toivottavasti samoin on nyt myös!
 
vierailija
@Ilihc jotain näkyy, parin päivän päästä uutta testiä!

Minulla ajoittain myös epätoivoa tuntuu. Vaikka aikaa vielä on. Olin vain kuvitellut itseni aina "nuorena äitinä", ajattelin että 25v viimeistään. No ei siitä ole kuin 6 vuotta, mutta silti. Ja suurperhe, ehtiiköhän sitä. Tietenkin nyt tuntuu, että kunhan yhden saisi, mutta silti uskon että toive useammasta lapsesta jää elämään. Toki sen aika näyttää. Minäkin olen joutunut lopettamaan raskaana olevien seuraamista, esim julkkikset, toki omat kaverit niin en heitä poista tai muuta. Ja sitten halutessani käyn katsomassa esimerkiksi ivf-juttuja paljon. Tänne sivulle tullessani tiedän, että aiheena vauvat, ja tänne tulee jotenkin hallitummin eikä yhtäkki. Mutta somea haluan selata sitten omia harrastuksia jne., että ei aina lävähdä raskausjutttuja näytölle. En tiedä, onko oudosti selitetty, mutta toivottavasti hoksaatte
Täällä aktiivinen taustailija (lukija, myötäeläjä), hei! Haluan aluksi toivoa hirmuisesti tsemppiä ja voimia kaikkien omiin tilanteisiin. Etenkin pitkään yrittäneille, ja meille hieman vanhemmille, joihin itsekin kuulun. Itse unelmoin vauvasta juurikin jo 25-vuotiaana, sitten tuli ero, haaveet murskana. Nousin ylös ystävien avulla, mutta vauvauutiset tekivät tosi pahaa, enkä pystynyt silloin pitämään yhteyttä kaikkiin ystäviini, jotka tuolloin saivat vauvoja. Olin ja olen siitä surullinen, mutta otti niin koville, hyvä että pysyin kasassa. Tapasin myöhemmin lasteni isän, olin 33-v kun sain esikoiseni, nyt meillä neljä yhteistä, miehellä kaksi nyt jo aikuista lasta ennestään. Eli sain sittenkin unelmoimani suurperheen, älkää menettäkö toivoanne! Eräs ystäväni kävi myös läpi pitkät lapsettomuushoidot ja sai esikoisensa IVF:llä, siitä kroppa innostui käyntiin, ja toinen ihan luomuna! Iästä: mulle gyne sanoi, että hyvinkin on vielä mahdollisuuksia raskautua luomusti yli nelikymppisenä (mulla ikää 41-v), on tosi yksilöllistä. Niin kauan kuin kuukautiskierto on ja ovulaatio tapahtuu, on toivoa! Usein myös tuskailen iän ja luopumisajatusten kanssa, mutta vielä en suostu luovuttamaan ennen kuin menkat ja ovikset minut jättää! Halauksia, upeat, sinnikkäät leidit!
 

Yhteistyössä