Joulukuiset 2021

Paljon onnea plussasta! <3 Mullakin todettiin kohdussa myooma tässä alkuvuodesta. Oli silloin peukalonpään kokoinen. Mulla on ensi viikon keskiviikkona alkuraskauden ultra. Samalla näkee onko myooma kasvanut tms. Olen lukenut, ettei nuo myoomat vaikuttaisi mitenkään raskauden kulkuun. Jossain tapuksessa ne saattaa jopa hävitä raskauden aikana

Lohduttavaa kuulla että voisi jopa hävitä! Ehkä tässä uskaltaa vähän hengähtääkkin ja nauttia.

Ja tsemppiä ultraan! <3

 

Onko kenelläkn muulla jalat 24/7 jäässä? :O tää on ihan uusi oire niin mietin vaan mitä oon mahtanut tehdä väärin :/ aikaisemmissa raskauksissa ei ole vastaavaa ollut. Nyt rv 4+3

 

Nyt on ollut iltaväsymystä, oon siis iltaisin tosi poikki jo ennen esikoisen nukkumaanmenoaikaa. Valkovuoto on lisääntynyt ja rinnat vähän kipeytyneet. Alavatsan tuntemuksia ollut vähemmän kuin viime päivinä.

Uä viikon päästä maanantaina ja nyt tuntuu että aika meneekin nopeammin. Turha sitä on ennakkoon murehtia kun ei nää päivät ainakaan paremmaksi muutu murehtimalla

Esikoisesta hyperemeesi alkoi 6+6. Mulla on ens viikolla synttärit ja perhe olis kai tulossa kakkukahville. Että saas nähdä alkaako pahoinvointi ennen kahveja jos on alkaakseen.

 

Tuosta vedenjuonnista - munkin on jano useammin mutta vesi maistuu kamalalta aamuisin. Vasta illalla pystyy juomaan vettä. Hyvin ravistelu limsa on tähän hetkeen paras

 

Itse oon kanssa huomannut että koko ajan janottaa ja maito on maistunut pitkästä aikaa todella hyvältä!

Mutta sitten jos ei ole vesi tai maito maistunut, niin vissy on taas toiminut.

 

Jestas miten jännittää. Meillä tänään illalla varhaisultra. Pelottaa, että onkin tuulimuna tai mennyt kesken. Samalla haluan kuitenkin uskoa, että kaikki on niin kuin pitääkin. Miten ihmeessä pystyn tämän päivän keskittymään töiden tekemiseen?

 

Jestas miten jännittää. Meillä tänään illalla varhaisultra. Pelottaa, että onkin tuulimuna tai mennyt kesken. Samalla haluan kuitenkin uskoa, että kaikki on niin kuin pitääkin. Miten ihmeessä pystyn tämän päivän keskittymään töiden tekemiseen?

Mikä rv menossa?

 

Mikä rv menossa?

7+3 ovulaatiosta laskettuna. Viimeisistä kuukautisista laskettuna kai 8+0.

 

Tänään tasan 7+0 ja saikkupäiväks meni. Nukuin huonosti, nyt särkee pää ja kaks kertaa jo laatta lentänyt. Toivottavasti tästä ei ala se hypermesis, ahdistaa ja pelottaa ;(

 

Huh, varhaisultrassa tänään kaikki näytti olevan hyvin. Tyyppi vastasi viikkoja 6+6, mikä on ihan realistinen tässä kohtaa. Vaikea laskea kun ehti olla vain yksi melko pitkä kierto joulukuisen keskenmenon jälkeen. Ei tässä ihan uskalla vielä huokaist, edellisestäkin ehdittiin jo nähdä syke mutta menikin myöhemmin kesken, mutta pieni helpotus kyllä tämä <3

Paha olo on voimistunut, yököttää ihan jatkuvasti. Väsymys alkaa painaa ja mikään ei oikein kiinnosta.

 

Tänään 5+4 ja kuivan nenän tilalle tullut palelu. Hrrrr!

 

Tänään oli varhaisultra ja kaikki näytti olevan hyvin! Voi että, olipa helpotus, kyllä jännitti koko päivän. Syke oli vahva ja vastasi kokoa 6+6. Oli kyllä tosi huojentavaa itselle nähdä, että siellä on elämää. Vaikka toki keskenmenon riski edelleen on olemassa niin nyt aion ottaa rennosti ja luottaa tähän raskauteen ja sen etenemiseen.

 

Varailin tänään ensimmäisen neuvolan ja ultran, mutta onko oikeasti niinpäin että esimmäinen neuovola käynti on kuukautta ennen ensimmäistä yleis ultraa?

Jos siis näin niin, sitten kyllä alan varaamaan heti varhaisultraa, kun en malta olla varmistamatta että miten siellä menee...

 

Varailin tänään ensimmäisen neuvolan ja ultran, mutta onko oikeasti niinpäin että esimmäinen neuovola käynti on kuukautta ennen ensimmäistä yleis ultraa?

Jos siis näin niin, sitten kyllä alan varaamaan heti varhaisultraa, kun en malta olla varmistamatta että miten siellä menee...

Joo kyl se näin on. Eka neuvola on rv8-rv10 ja eka ultra vast rv13.

Itse varasin ultran yksityiselle, koska en vaan jaksa millään oottaa sinne viikolle 13. Ekas raskaudes ei käyny mielessäkään et vois käydä vaan kärvistelin epätietoudessa.

 

Varhaisultrassa käyty ja pikkutoukalla näytti olevan kaikki hyvin. Sydän läpsätti vahvasti ja toukka vastasi kooltaan 7+5 viikkoja. Iso kivi kyllä vierähti sydämeltä. Tietysti edelleen ollaan tosi aikaisessa vaiheessa, mutta ainakin nyt tiedetään, että elämää sieltä kohdusta löytyi ja siihen yritetään luottaa.

 

Heitteleekö muilla tunteet vuoristorataa? Olen odottanut ja toivonut tätä raskautta kovin, mutta nyt kun testi näytti plussaa tuntuu sekavalta. Mietin vaan onkohan tämä nyt hyvä idea kuitenkaan, olisiko parempi ollut että on vaan esikoinen eikä enempää. Ikävoin aiemmin raskaana olemistakin, mut nyt sekin tuntuu jotenkin pahalta. Äh en tiedä johtuuko tämä nyt siitä viime kesäisestä keskenmenosta vai mistä.

Käykö kenelläkään mielessä mitään tälläsistä vai osaatteko vain ja täysin iloita raskaudesta?

 

Pahoittelut. Kiireistä ollut, mutta lisäilen halukkaita facen ryhmään. Mulle viestillä nimi ja lisäilen facessa ensin kaveriksi ja siitä ryhmään joka on salainen

Laitoin sulle viestiä tuosta fb-ryhmästä.

 

Heitteleekö muilla tunteet vuoristorataa? Olen odottanut ja toivonut tätä raskautta kovin, mutta nyt kun testi näytti plussaa tuntuu sekavalta. Mietin vaan onkohan tämä nyt hyvä idea kuitenkaan, olisiko parempi ollut että on vaan esikoinen eikä enempää. Ikävoin aiemmin raskaana olemistakin, mut nyt sekin tuntuu jotenkin pahalta. Äh en tiedä johtuuko tämä nyt siitä viime kesäisestä keskenmenosta vai mistä.

Käykö kenelläkään mielessä mitään tälläsistä vai osaatteko vain ja täysin iloita raskaudesta?

Itse olen aina halunnut lapsia ja nyt kun olen viimein raskaana niin pohdin onko tässä järkeä? Miten selvitään taloudellisesti ja onkohan asuntokin liian pieni ja ja ja....

Sitten tulee taas se euforia että kuinka kaikki on ihanaa ja mahtavaa ja on onnensa kukkuloilla.

Eli kyllä itselläni ainakin tunteet heittelee ääripäiden välillä. Osaksi on auttanut että kerron miehelleni missä tunnelmissa liikun kulloinkin, sekä päiväkirjaan kirjoittaminen.

 

Ihana oli lukea eilisiä ultra-kuulumisia <3

 

Heitteleekö muilla tunteet vuoristorataa? Olen odottanut ja toivonut tätä raskautta kovin, mutta nyt kun testi näytti plussaa tuntuu sekavalta. Mietin vaan onkohan tämä nyt hyvä idea kuitenkaan, olisiko parempi ollut että on vaan esikoinen eikä enempää. Ikävoin aiemmin raskaana olemistakin, mut nyt sekin tuntuu jotenkin pahalta. Äh en tiedä johtuuko tämä nyt siitä viime kesäisestä keskenmenosta vai mistä.

Käykö kenelläkään mielessä mitään tälläsistä vai osaatteko vain ja täysin iloita raskaudesta?

Moi.
Mä oon aina halunnut kaksi lasta. Esikoinen on jo vilkas taapero ja olen hänestä hirmu onnellinen. Hän on aina ollut helppo tapaus. Ihan sieltä raskaustestistä lähtien.
Kun syksyllä sain testiin ne kaksi viivaa, tuli itku. Vihdoin! Voiko tää olla totta!? Olin onneni kukkuloilla ja kerroinkin asiasta muutamalle ihmiselle. Kun se menikin sitten kesken jo ennen rv10, niin itkuhan siinä tuli.
Nyt kun sain tämän kolmannen kerran tikkuun ne kaksi viivaa, niin reaktio oli kyllä onnellinen, mutta huomattavasti laimeampi kuin syksyllä. En ole kertonut tästä muille ja olen vähän kuin ”unohtanut” koko asian. Seurailen kyllä olotilaani ja mietin mitä syön, mutta kovin suuria odotuksia ja onnellisia ajatuksia en ole uskaltanut tähän pistää. Varasin jo varhaisultrankin, mutta mietin, ettei sekään vielä varmuutta taida tuoda. EHKÄ huokaisen helpotuksesta vasta sitten nt-ultran jälkeen ja kun 1/3 on ohi. Ehkä vasta sitten annan itselleni luvan alkaa miettiä, että miten tämä elämä muuttuu joulukuussa. Siihen asti himmailen ja koitan olla varovainen. Toivottavasti kaikki menee hyvin.

 

Heitteleekö muilla tunteet vuoristorataa? Olen odottanut ja toivonut tätä raskautta kovin, mutta nyt kun testi näytti plussaa tuntuu sekavalta. Mietin vaan onkohan tämä nyt hyvä idea kuitenkaan, olisiko parempi ollut että on vaan esikoinen eikä enempää. Ikävoin aiemmin raskaana olemistakin, mut nyt sekin tuntuu jotenkin pahalta. Äh en tiedä johtuuko tämä nyt siitä viime kesäisestä keskenmenosta vai mistä.

Käykö kenelläkään mielessä mitään tälläsistä vai osaatteko vain ja täysin iloita raskaudesta?

No onneksi jollain muullakin kuin minulla, ehkä sitten ihan normaalia. Juuri tuo että kaikki oli hyvin jo valmiiksi ja entä taloudellinen puoli sekä tila kodissa. Mutta jos oireet on poissa hetkenkin tai esim. testi ei tunnu vahvistuvan (eilen ja tänään digiin 2-3 viikkoa johon se vahvistuminen tuulimunassa jäi) niin heti tulee ihan surkea ja pelokas olo. Ikinähän ei voi tietää meneekö raskaus loppuum asti tai onko lapsi terve, pieni empiminen lienee ihan realistista.

 

Heitteleekö muilla tunteet vuoristorataa? Olen odottanut ja toivonut tätä raskautta kovin, mutta nyt kun testi näytti plussaa tuntuu sekavalta. Mietin vaan onkohan tämä nyt hyvä idea kuitenkaan, olisiko parempi ollut että on vaan esikoinen eikä enempää. Ikävoin aiemmin raskaana olemistakin, mut nyt sekin tuntuu jotenkin pahalta. Äh en tiedä johtuuko tämä nyt siitä viime kesäisestä keskenmenosta vai mistä.

Käykö kenelläkään mielessä mitään tälläsistä vai osaatteko vain ja täysin iloita raskaudesta?

Heittelee ja paljon! Jotenkin iski viikko sitten olo ettei tässä oo mitään järkeä. Kolme tervettä lasta on jo ja viimeisin vauva-aika oli niin ihanaa ja rakastan valtavasti jo olemassa olevia. Et miten tässä käy ja tuleeko terve lapsi, onko koliikkia (toisella kaksosella oli ja masennuin ja vihasin vauvoja koska en nukkunut puoleen vuoteen öitä). Hirvee paniikki iskenyt

 

Heittelee ja paljon! Jotenkin iski viikko sitten olo ettei tässä oo mitään järkeä. Kolme tervettä lasta on jo ja viimeisin vauva-aika oli niin ihanaa ja rakastan valtavasti jo olemassa olevia. Et miten tässä käy ja tuleeko terve lapsi, onko koliikkia (toisella kaksosella oli ja masennuin ja vihasin vauvoja koska en nukkunut puoleen vuoteen öitä). Hirvee paniikki iskenyt

Niin tuokin vielä, esikoisella oli yhtä itkua koko eka vuosi, sekin ahdistaa hieman, en tiedä miten psyyke kestää jos tulee samanlainen äkäpussi taas :/ mutta lopultahan se aina helpottaa, ja 2v.-->lapset on ihania ei varmaan olisi tullut kolmatta harkittua ellei nuo valmiit kappaleet ois niin ihania. Vauvavuoden voisi kyllä kelata ohi.

 

Niin tuokin vielä, esikoisella oli yhtä itkua koko eka vuosi, sekin ahdistaa hieman, en tiedä miten psyyke kestää jos tulee samanlainen äkäpussi taas :/ mutta lopultahan se aina helpottaa, ja 2v.-->lapset on ihania ei varmaan olisi tullut kolmatta harkittua ellei nuo valmiit kappaleet ois niin ihania. Vauvavuoden voisi kyllä kelata ohi.

Juu! Meillä oli rankka alku kaksosten kanssa. Toinen oli helppo, mutta toinen aloitti huutamisen 8 aikaan illalla ja aamu 6 helpotti. Päivällä puklaili maidot veks ja huusi refluksia. Öisin en nukkunut 6kk ja päivisin nukuin päikkäreitä lasten kanssa. Kovin koitin saada rytmit kohdilleen. Semmonen ensikosketus äitiyteen

 

Juu! Meillä oli rankka alku kaksosten kanssa. Toinen oli helppo, mutta toinen aloitti huutamisen 8 aikaan illalla ja aamu 6 helpotti. Päivällä puklaili maidot veks ja huusi refluksia. Öisin en nukkunut 6kk ja päivisin nukuin päikkäreitä lasten kanssa. Kovin koitin saada rytmit kohdilleen. Semmonen ensikosketus äitiyteen

Ai kauhee tuo yöhuutaminen, sitä on aamulla ihan kipee ite siitä valvomisesta ja kanniskelusta. Meilläkään ei ollut ekaan puoleen vuoteen mitään rytmiä sitten jätkä alkoikin nukkua 20-08 ja jatkuu edelleen. Kovaääninen on myös edelleen.. sattumalta tuli 6v. Ikäeroa ykkösen ja kakkosen välille, oli sen verran kova koulu.