Outoako30
Olen ollut 1.5 vuotta erään 30 v. miehen kanssa. Hänessä on kumminkin mielestäni eräs kummallinen piirre. Kerron tässä jokusen tilanteen:
- hän toi minulle poimimiaan luumuja tänä syksynä ämpärillisen. Sovittiin treffit kaupungille jonne hän voi tuoda luumut ja kävimme samalla reissulla kahvilla ja kaupassa. Hän tuli itse linja-autolla ja minä omalla autolla. Hän oli laittanut citymarketin muovikassin ämpärin suun päälle kuminauhalla kiinni ja kun hän antoi luumut minulle hän sanoi, että pitäisiköhän se pussi ottaa siitä päältä pois, kun se menee kuitenkin kauppakassina vielä. Sitten hän kuitenkin tokaisi, että ikävä toisaalta jos ne luumut kaatuvat autossani ja jätti kassin ämpärin päälle. Palautin seuraavalla tapaamiskerralla muovikassin.
-seuraava tilanne: leivoin kääretorttua kesällä hänen vanhemmilleen ja yhdessä päätimme sitten maistaa sitä ensin, kun se oli valmista. Hän leikkasi yhden siivun kääretorttua ja puolitti vielä sen siivun ja antoi minulle toisen puolen ja itselleen toisen puolen. Minua hiukan kummastutti asia, olisi tuntunut reilummalta että olisi leikannut molemmille ihan kokonaiset siivut vaikka tortun molemmista huonommista päistä.
- kerran pyysin josko hän voisi vähän vessapaperia, kun tulee käymään luonani, kun tulee kaupungin ja kauppojen ohitse ja minulta oli vessapaperi erittäin vähissä ja lähimpään kauppaan 15 km matka. Hän otti kotoansa rullan paperia mukaan. Sanoin että äitini tulee myöhemmällä ja hänkin saattaa tuo minulle sitten enemmän vessapaperia tullessaan. Hän sanoi sitten, että voi viedä sen tuomansa rullan takaisin.
- Olimme menossa mökkeilemään ja hän toi mukanaan kanisterin lähdevettä, koska häneltä löytyi kotoaan iso kanisteri ja minulta ei. Hän kysyi paljonko vettä tarvitaan ja sanoin että laita täyteen vain, ikävä jos loppuu kesken. Hän toi täysinäisen kanisterin. Kaikki vesi ei kuitenkaan mennytkään mökkeilymme aikana ja sitä jäi vajaa puoli kanisteria. Hän tokaisi, että olisi vähempikin määrä vettä riittänyt.
- kun olen käymässä hänen luonaan ja olemme kahvipöydässä niin hänen äitinsä sanoo minulle "että ota ota nyt kastettavaa, älä pelkän sitä kahvia juo". Mies tokaisee sitten "että riittää jo" tai "johan hän otti, kyllä se nyt riittää".
Mainittakoon vielä, että mies asuu yhä vanhempiensa luona, jossa hänen veljensäkin asuu. Mies on ollut kauan työtön eikä hän ole ollut elämänsä aikana kuin muutamassa lyhyessä työsuhteessa. Hän on kuitenkin kertonut, että hänellä on aika paljon säästöjä että hän pärjää. Ja toki kun ei tarvitse vuokriakaan maksella niin ei tule sellaisia asumiskustannuksia. Kuitenkin hän osti minulle reilu vuosi takaperin uuden tietokoneenkin, mutta hiukan kummastuttaa nämä jokuset asiat hänen käytöksessään ja ihmettelen mistä hän rahaa saa, koska on kertonut saavansa opintotukea vajaan 100 euroa kuussa. Vanhemmat eivät anna hänelle kuin syntymäpäivänä tai jouluna rahaa. Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa niin en uskaltaisi antaa säästöjäni kovasti huveta, että pärjäisi.
Mitä mieltä olette? Käyttäytyykö muiden miehet näin?
- hän toi minulle poimimiaan luumuja tänä syksynä ämpärillisen. Sovittiin treffit kaupungille jonne hän voi tuoda luumut ja kävimme samalla reissulla kahvilla ja kaupassa. Hän tuli itse linja-autolla ja minä omalla autolla. Hän oli laittanut citymarketin muovikassin ämpärin suun päälle kuminauhalla kiinni ja kun hän antoi luumut minulle hän sanoi, että pitäisiköhän se pussi ottaa siitä päältä pois, kun se menee kuitenkin kauppakassina vielä. Sitten hän kuitenkin tokaisi, että ikävä toisaalta jos ne luumut kaatuvat autossani ja jätti kassin ämpärin päälle. Palautin seuraavalla tapaamiskerralla muovikassin.
-seuraava tilanne: leivoin kääretorttua kesällä hänen vanhemmilleen ja yhdessä päätimme sitten maistaa sitä ensin, kun se oli valmista. Hän leikkasi yhden siivun kääretorttua ja puolitti vielä sen siivun ja antoi minulle toisen puolen ja itselleen toisen puolen. Minua hiukan kummastutti asia, olisi tuntunut reilummalta että olisi leikannut molemmille ihan kokonaiset siivut vaikka tortun molemmista huonommista päistä.
- kerran pyysin josko hän voisi vähän vessapaperia, kun tulee käymään luonani, kun tulee kaupungin ja kauppojen ohitse ja minulta oli vessapaperi erittäin vähissä ja lähimpään kauppaan 15 km matka. Hän otti kotoansa rullan paperia mukaan. Sanoin että äitini tulee myöhemmällä ja hänkin saattaa tuo minulle sitten enemmän vessapaperia tullessaan. Hän sanoi sitten, että voi viedä sen tuomansa rullan takaisin.
- Olimme menossa mökkeilemään ja hän toi mukanaan kanisterin lähdevettä, koska häneltä löytyi kotoaan iso kanisteri ja minulta ei. Hän kysyi paljonko vettä tarvitaan ja sanoin että laita täyteen vain, ikävä jos loppuu kesken. Hän toi täysinäisen kanisterin. Kaikki vesi ei kuitenkaan mennytkään mökkeilymme aikana ja sitä jäi vajaa puoli kanisteria. Hän tokaisi, että olisi vähempikin määrä vettä riittänyt.
- kun olen käymässä hänen luonaan ja olemme kahvipöydässä niin hänen äitinsä sanoo minulle "että ota ota nyt kastettavaa, älä pelkän sitä kahvia juo". Mies tokaisee sitten "että riittää jo" tai "johan hän otti, kyllä se nyt riittää".
Mainittakoon vielä, että mies asuu yhä vanhempiensa luona, jossa hänen veljensäkin asuu. Mies on ollut kauan työtön eikä hän ole ollut elämänsä aikana kuin muutamassa lyhyessä työsuhteessa. Hän on kuitenkin kertonut, että hänellä on aika paljon säästöjä että hän pärjää. Ja toki kun ei tarvitse vuokriakaan maksella niin ei tule sellaisia asumiskustannuksia. Kuitenkin hän osti minulle reilu vuosi takaperin uuden tietokoneenkin, mutta hiukan kummastuttaa nämä jokuset asiat hänen käytöksessään ja ihmettelen mistä hän rahaa saa, koska on kertonut saavansa opintotukea vajaan 100 euroa kuussa. Vanhemmat eivät anna hänelle kuin syntymäpäivänä tai jouluna rahaa. Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa niin en uskaltaisi antaa säästöjäni kovasti huveta, että pärjäisi.
Mitä mieltä olette? Käyttäytyykö muiden miehet näin?